Digitaalinen rakkaustarina

Jos Googleen syöttää hakusanat ”deittailu ja sosi­aa­li­nen media”, on tulos varsin nega­tii­vi­nen: artik­ke­leis­sa ja kes­kus­te­lu­pals­toil­la povataan roman­tii­kan ja vakavien pari­suh­tei­den häviä­mis­tä. Entisaikojen romans­sien sala­pe­räi­syys on kadonnut sosi­aa­li­sen median myötä, sillä poten­ti­aa­li­sen kumppanin taustat on helppo selvittää sosi­aa­li­sen median eri tileistä jopa pelkän etunimen perus­teel­la. Tinderin tultua mark­ki­noil­le ihmiset olettavat seuran löytyvän yhdellä pyyh­käi­syl­lä. Pelätään, että vir­tu­aa­li­set suhteet ovat tulleet ”todel­lis­ten”, oikeassa elämässä toteu­tu­vien suhteiden tilalle. 

Pelko inhi­mil­li­syy­den häviä­mi­ses­tä uusien tek­no­lo­gioi­den takia ei ole uusi. Jo antiikin Kreikassa Sokrates ennusti kaupungin kokouk­sis­sa käyttöön otetun kir­jan­pi­don tuhoavan kreik­ka­lai­sel­le yhteis­kun­nal­le ominaisen suullisen perinteen ja lisäävän unoh­te­le­vai­suut­ta kan­sa­kun­nan parissa. Television on aikanaan ennus­tet­tu muuttavan ihmiset lais­koik­si soh­va­pe­ru­noik­si. Sama pelko toistuu nyt sosi­aa­li­sen median kanssa.

Eksklusiivinen kah­tia­ja­ko digi­taa­li­sen ”online-maailman” ja todel­li­sen ”offline-maailman” välillä on har­haan­joh­ta­va. Sosiaalisia suhteita luodaan ja yllä­pi­de­tään saman­ai­kai­ses­ti molem­mis­sa. Autenttisemmiksi koetut reaa­li­maa­il­man ihmis­suh­teet ovat muo­vau­tu­neet algo­rit­mi­kel­poi­sik­si.

Deittailuun on aina liittynyt monia sosi­aa­li­sia sääntöjä: miten lähestyä toista, mistä saa puhua, mikä on noloa ja mikä ei. Mitä tapahtuu näille sään­nöil­le, kun siir­ry­tään digi­taa­li­seen maailmaan?

Artikkelia varten kysyin neljän hel­sin­ki­läi­sen 20 – 30 vuotiaan näke­myk­siä sosi­aa­li­sen median ja deit­tai­lun yhdis­tä­mi­ses­tä. Heistä jokainen käyttää sosi­aa­lis­ta mediaa päi­vit­täin. He ovat sekä kii­tol­li­sia että ahdis­tu­nei­ta somen kas­va­nees­ta roolista deit­tai­lun moni­mut­kai­ses­sa maa­il­mas­sa.

Haastatteluissa puhuimme ennen kaikkea Instagramista ja Snapchatista niiden yli­voi­mai­sen suosion takia. Facebookia käytetään lähinnä työhön liit­ty­vään vies­tit­te­lyyn ja oman osaamisen mark­ki­noin­tiin. Artikkeli pohjautuu haas­ta­tel­ta­vien koke­muk­siin ja kir­joit­ta­jan yleisiin havain­toi­hin.

Flirttailu

”Emojeilla on hyvä flirt­tail­la, sillä sen voi tulkita monella tapaa. Some on hel­pot­ta­nut deit­taa­mis­ta: voi vain laittaa jonkun naaman, ei tarvitse edes selittää sanoilla”. – Mies 24 v.

”Tykkään laittaa itsestäni hyvän­nä­köi­siä kuvia. Jos joku käy tyk­kää­mäs­sä jostain vanhasta kuvastani, niin sen on selkeä viesti, että on käynyt kat­so­mas­sa pro­fii­lia­ni. Se on myös tapa kom­mu­ni­koi­da hil­jai­suu­des­sa, flirt­tai­lua.” – Nainen 30 v.

Flirttailu on olen­nai­nen osa sosi­aa­lis­ta mediaa. Kaikki haas­ta­tel­ta­vat iästä riip­pu­mat­ta olivat har­ras­ta­neet some-flirttiä. Alle 25-vuo­tiail­la tutus­tu­mi­nen tapahtui kuitenkin useammin sosi­aa­li­sen median kes­kus­te­lu­pals­toil­la kuin reaa­li­maa­il­mas­sa.

Flirttailun kaava on selkeä: ensiksi seurataan toista ja tykätään kuvista, ja vii­meis­tään yksi­tyis­vies­ti tekee romant­ti­set aikeet selkeiksi. On helpompaa kom­men­toi­da toisen kuvaamaa videota sosi­aa­li­ses­sa mediassa kuin mennä jut­te­le­maan kadulla. Useimmiten kes­kus­te­lua ei kui­ten­kaan aloiteta ven­to­vie­raan kanssa, vaan esi­mer­kik­si Tinder-matchin tai kaverin kaverin kanssa.

Kepeä deittailu onkin haas­ta­tel­ta­vien mielestä lisään­ty­nyt sosi­aa­li­sen median ansiosta. Tässä mielessä sosi­aa­li­sel­la medialla on ollut sosi­aa­li­nen vaikutus tosie­lä­mään.

Some-pro­fii­lis­ta on tullut kovaa valuuttaa deit­ti­mark­ki­noil­la. Tämä saattaa aiheuttaa ris­ti­rii­tai­sia tunteita. Haastateltavat valit­te­li­vat sosi­aa­li­sen median pin­nal­li­suut­ta ja kokivat, ettei pelkän some-tilin perus­teel­la voi ihastua toiseen. Aidot tunteet vaativat aitoja koh­taa­mi­sia.

Some-tilin taakse on myös helppo piiloutua. Niin sanotusta ghos­taa­mi­ses­ta emme haas­tat­te­luis­sa puhuneet, mutta monelle kokemus toisen selit­tä­mät­tö­mäs­tä katoa­mi­ses­ta on yksi tun­ne­tuim­mis­ta sosi­aa­li­sen median nega­tii­vi­sis­ta puolista. Jos kes­kus­te­lu ei etene mie­lei­seen suuntaan, on se helppo lopettaa sanomatta mitään ja siirtyä seu­raa­vaan.

Kuva: Lidya Nada (CC0)

Pelin säännöt

”Pahin on, jos toinen käy kom­men­toi­mas­sa kuviin ja te vaan tapai­let­te. Se on vähän oman tilan violation, kuin yrittäisi paljastaa teidät. Kommentoida saa vasta, kun seu­rus­te­lee”. – Nainen 20 v.

”Kaikki harrastaa stalk­kaa­mis­ta, siihen on niin helpot mah­dol­li­suu­det. Jos tiedät etunimen, niin se riittää. Katson min­kä­lai­nen tyyppi se on, keitä on tapaillut jne.” – Mies 27 v.

Instagram ja Snapchat tarjoavat mah­dol­li­suu­den sekä julkiseen että yksi­tyi­seen kans­sa­käy­mi­seen. Profiili voi olla kaikille näkyvissä, mutta viestejä, kuvia ja videoita voi lähettää yksi­tyi­ses­ti muille käyt­tä­jil­le.

Esimerkiksi tapai­lu­vai­hees­sa kaiken vir­tu­aa­li­sen kom­mu­ni­koin­nin tulisi tapahtua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, muiden katseilta piilossa. Omakuvia voi lähettää suoraan ihas­tuk­sel­le vaikkapa kes­kus­te­lun avauksena, mutta esi­mer­kik­si meemien jakaminen toiselle on jo merkki kiin­nos­tuk­sen syve­ne­mi­ses­tä. Toisen jul­kai­se­mis­ta kuvista kannattaa tykätä, mutta niihin kom­men­toin­ti kuuluu vain pari­suh­tee­seen ja kave­reil­le. Potentiaalinen kumppani voi vilah­del­la stoo­reis­sa, mutta sielläkin vasta silloin, kun aikaa vietetään tiiviisti yhdessä. (Mietitkö mikä on stoori? Katso sanasto jutun lopusta!)

Kuva: Joanna Kosinska (CC0)

Ihastumiseen digi­taa­li­sel­la ajalla kuuluu muutakin kuin vies­tit­te­lyä. Sosiaalisen median myötä ihas­tuk­ses­ta on helppo saada asioita selville: mitä hän on elä­mäs­sään tehnyt ja keiden kanssa viettänyt aikaa. Esimerkiksi vää­rän­lai­set kuvat, kuten pal­jas­ta­vat ”heru­tus­ku­vat” sekä miehillä että naisilla olivat selkeä kynnys haas­ta­tel­ta­vil­le vaka­vam­man seu­rus­te­lun aloit­ta­mi­seen.

Somestalkkaaminen on olen­nai­nen osa nyky­deit­tai­lua. Kiinni ei kui­ten­kaan saa jäädä. Hiki nousee otsalle, jos tykkää vahin­gos­sa ihas­tuk­sen entisen heilan kuukausia sitten jul­kai­se­mas­ta kuvasta tai avaa hänen stoorinsa. Noloilta mokilta vält­tyäk­seen osa katsoo kuvia len­to­ko­ne­ti­las­sa. Jotkut katsovat stooreja ano­nyy­mis­ti kaverin profiilin takaa. Toiset saattavat luoda feik­ki­pro­fii­lin, minkä turvin seurata yksi­tyi­siä tilejä. Liiallista stalk­kaa­mis­ta pidetään kuitenkin merkkinä epä­var­muu­des­ta. 

Julkisuus

”Kun se yhteis­ku­va jaetaan, niin sillä näytetään kaikille, että nyt ollaan varattu. Merkataan reviiriä.” – Mies 28 v.

”On ihmisiä, jotka snäppää tosi paljon kump­pa­nis­taan. Silleen, me tajuttiin jo, te ootte yhdessä. Surullisinta on sillon, kun mimmi snäppää kun­dis­taan, mut sit ne pojat silti lähettää DM:ää muille tytöille.” – Nainen 20 v.

Entä sitten kun deittailu muuttuu vakavaksi? Läsnäolo sosi­aa­li­ses­sa mediassa määrittää vahvasti myös pari­suh­tei­ta. Haastateltavat neuvoivat jakamaan ensim­mäi­sen yhteis­ku­van vasta pari­suh­tees­ta sopimisen jälkeen. Suhteen alussa olisi myös hyvä kes­kus­tel­la some-käyt­täy­ty­mi­ses­tä: miten yhteistä elämää jaetaan, keitä seurataan ja min­kä­lai­nen käytös saattaa olla toisen mielestä epä­kun­nioit­ta­vaa tai jopa pet­tä­mis­tä. Kyllä, monen mielestä sosi­aa­li­ses­sa mediassa voi pettää.

Monen tekisi mieli toitottaa rak­kaut­taan koko maa­il­mal­le, mutta pari­suh­tees­ta kannattaa jakaa mal­til­li­ses­ti. Joka päivä ei tarvitse jakaa söpöjä yhteis­ku­via, ellei halua her­mos­tut­taa muita seu­raa­ji­aan. Liiallinen jakaminen saattaa herättää kysy­myk­siä pari­suh­teen todel­li­ses­ta tilasta: onko kaikki hyvin, jos joka päivä todis­tel­laan rakkautta seu­raa­jien katseiden alla? Haastateltavat toivoivat näkevänsä aitoutta, ei pelkkää ruusuilla tans­si­mis­ta. Parisuhteessa käytäviin riitoihin viit­taa­mi­nen stoo­reis­sa koettiin kuitenkin epä­mu­ka­va­na ja liian pal­jas­ta­va­na.

Toisaalta, täyttä some-hil­jai­suut­ta saatetaan pitää pari­suh­teen pii­lot­te­lu­na. Muutaman yhteis­ku­van tai stoorin jakaminen on merkki seu­raa­jil­le, että ihana ihminen on löytynyt rinnalle. Aidon elämän kuvaa­mi­nen moni­puo­li­ses­ti ja mal­til­li­ses­ti, vaikkakin Instagramin filt­te­rien läpi, on tie hyväk­syn­tään digi­taa­li­ses­sa maa­il­mas­sa.

Suhteet digitaalisessa maailmassa

”On tyyppejä, jotka laittaa ihan kaikista niiden miehistä kuvia. En halua tuomita, mutta kaikkea ei tarvitse jakaa. Myös rak­kau­den­tun­nus­tuk­set liian usein on aika noloja. Jos menee kihloihin, niin ehkä silloin.” – Nainen 30 v. 

”Kyllä sen tuntee teidän väleistä, että onko ok laittaa yhteistä kuvaa. Ehkä se on sitäkin, että jengi snäppää jat­ku­vas­ti: aluksi vaikka snäppäät vain ruuista ja kun teidän juttu jatkuu, niin yhtäkkiä snäppäät ruuista ja siitä ihmisestä.” – Mies 24 v.

Ihmiset elävät ”oikeaa” elämäänsä myös digi­taa­li­ses­sa muodossa. Sosiaalisia suhteita luodaan ja yllä­pi­de­tään seu­raa­mi­sen, tyk­käyk­sien, viestien ja tägäysten väli­tyk­sel­lä. Elämän hyviä ja huonoja hetkiä jaetaan ystävien ja muiden seu­raa­jien kanssa. On selvää, että sosi­aa­li­nen media toimii myös deit­tai­lun yhtenä areenana. 

Some-profiili kuvastaa usein elämän hen­ki­lö­koh­tai­sia hetkiä. Suhde jul­kais­ta­vaan mate­ri­aa­liin voi muuttua eri elä­män­ti­lan­teis­sa. Sinkulle sosi­aa­li­nen media on väline tutustua uusiin ihmisiin; seu­raa­mi­nen Instagramissa voi toimia ensi­kos­ke­tuk­se­na toiseen ennen puhe­lin­nu­me­roi­den vaihtoa. Parisuhteen aikana sosi­aa­li­ses­sa mediassa jaetaan yhteistä onnea. Yhteiskuva Instagramissa vies­tit­tää samaa kuin ”parisuhteessa”-ilmoitus Facebookissa, joka on nykyisin jo har­vi­nai­nen näky eri­tyi­ses­ti nuo­rem­pien parissa.

Selkeinä ja yksin­ker­tai­si­na pidetyt digi­taa­li­set toiminnot saattavat pitää sisällään laajan inhi­mil­li­sen koke­muk­sen. Nopea tuplaklik­kaus, eli kuvasta tyk­kää­mi­nen Instagramissa, voi merkitä ja vies­tit­tää monen­lais­ta asiaa: sillä voidaan osoittaa tukea tai kiin­nos­tus­ta, todistaa ystä­vyyt­tä tai vaikkapa jäädä kiinni stalk­kaa­mi­ses­ta. Kaverin puolison flirt­tai­le­vis­ta kuvista ei vält­tä­mät­tä tykätä, sillä ei haluta antaa vää­rän­lais­ta viestiä. Sama pätee esi­mer­kik­si entisen heilan hyvän­nä­köi­siin sel­fiei­hin.

Kuva: rawpixel (CC0)

Teknologiapelkoisten sekä toisaalta algo­rit­mien kehit­tä­jien tulisi katsoa inhi­mil­lis­tä komplek­sis­ta todel­li­suut­ta koko­nais­val­tai­ses­ti, sillä tek­no­lo­gia muovautuu käyt­tä­jien­sä kal­tai­sek­si. Meillä ei ole suhdetta sosi­aa­li­sen median algo­rit­mei­hin, vaan kaikkeen siihen, mitä ne edustavat ja mah­dol­lis­ta­vat. Onkin mie­len­kiin­tois­ta nähdä miten Facebookin juuri jul­kai­se­ma deit­ti­pal­ve­lu saa tuulta alleen, eri­tyi­ses­ti kun palvelun luvataan tähtäävän pysyvien suhteiden luomiseen yhden illan juttujen sijasta. Palvelu aikoo suo­si­tel­la sopivia kump­pa­nei­ta heitä yhdis­tä­vien asioiden, yhteisten kave­rei­den ja tref­fi­toi­vei­den perus­teel­la. 

Ja jos sosi­aa­li­sen median ja deit­tai­lun kes­ki­näi­nen vaikutus mie­ti­tyt­tää, hyviäkin uutisia löytyy: yhden haas­ta­tel­ta­van parisuhde sai alkunsa Instagramissa ja nyt he asuvat onnel­li­si­na yhdessä!


Käsitteitä kir­joit­ta­jan ”suo­men­ta­mi­na”:

Feikkiprofiili = Nimettömäksi luotu some-tili, jonka turvin on helppo stalkata (kts. alla).

Ghostaaminen = Romanttisviritteiseen kes­kus­te­luun vas­taa­mat­ta jät­tä­mi­nen ja deit­tai­lun päät­tä­mi­nen ilman mitään seli­tyk­siä. 

Slaidaa DM:ään = Lähettää flirt­tai­le­va yksi­tyis­vies­ti Instagramissa tai Snapchatissa tun­te­mat­to­mal­le tai puo­li­tu­tul­le. (DM = Direct Message)

Stalkkaaminen = Ihastuksen, tai kenen tahansa ihmisen taustojen sel­vit­tä­mi­nen some-pro­fii­lien kautta. Viittaa usein ihas­tuk­sen entisten kump­pa­nei­den sel­vit­tä­mi­seen.

Stoori = Instagramin ja Snapchatin video­pal­ve­lu, missä tari­noik­si kutsutut videot katoavat vuo­ro­kau­den kuluessa. Videoita voi kom­men­toi­da vain yksi­tyis­vies­teil­lä. Stoorin jul­kai­si­ja näkee listan kaikista kat­so­jis­ta. 

  • Podcast-lukija: Bruno Gronow
  • Verkkotaitto: Taina Cooke
  • Artikkelikuva: Ali Abdul Rahman (CC0)

Kirjoittaja

Emmi Holm on valtiotieteiden maisteri, pääaineena sosiaali- ja kulttuuriantropologia. Gradussaan hän käsitteli Nigerian elokuvateollisuutta ja globalisaatiota. Nykyisin Emmi työskentelee ihmistieteiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja kaupallisten ratkaisujen parissa Helsingin yliopistossa. Robotiikka, sosiaalinen media ja Länsi-Afrikka ovat lähellä hänen sydäntään.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Valkoinen Suomi lauloi sisällissodan aikana, ja sen jälkeen, koti-ikävästä, “ryssistä” ja urheista Pohjanmaan miehistä. Niin sanotun uusisänmaallisen käänteen myötä valkoisen Suomen laulut ovat palanneet sekä virallisen Suomen seremonioihin että Youtube-videoihin. Niiden avulla kommentoidaan pikemminkin nykyaikaa kuin sodan kauhuja sadan vuoden takaa.

Alle murrosikäisten lasten sukupuolikokemuksiin ja -käsityksiin sekä sukupuolen esittämiseen liittyvää kokemusperäistä tutkimusta on tehty kansainvälisesti hälyttävän vähän. Miten sukupuoli ja sukupuolisuus ilmenevät lapsen maailmassa? Miten heteroseksualisoidut seurustelunomaiset suhteet toimivat osana lasten monitasoisia sosiaalisten suhteiden kokonaisuuksia?