Olisiko hienoa vai hirveää, jos sinulla olisi robotti seuralaisena, apurina, hoitajana tai seksikumppanina? Japani on johtavia teknologian kehittäjiä palvelurobottien saralla, ja japanilaiset suhtautuvat robotteihin tyypillisesti varsin positiivisesti. Asenteet juontavat juurensa Edo-kauden mekaanisiin karakuri-nukkeihin.
Edo-kauden aikana (1603-1868) Japani oli lähes täysin eristäytynyt muusta maailmasta. Aikakauden taide ja kulttuuri kehittyivät siten melko irrallisina ja vapaina ulkopuolisista vaikutteista, ja niistä nauttimista pidettiin arvossa.
Karakurit toimivat usein palvelijoina, joilla tehtiin vaikutus vierailijoihin. Kun nuken käsiin asetettiin teekuppi, paino aktivoi mekanismin, joka sai nuken lähtemään liikkeelle ja kantamaan juoman vieraalle. Kun kuppi poimittiin nuken käsistä, sen koneisto pysähtyi. Teehetken päätteeksi vieras asetti kupin nuken odottaviin käsin, jolloin paino sai sen kävelemään takaisin lähtöpisteeseensä. Teetä tarjoilevien nukkejen lisäksi tunnetaan myös muun muassa pienellä jousella ampuva malli.
Karakuri tarkoittaa mekaanista laitetta, jonka tarkoitus on yllättää ja puijata ihmistä. Yksityiskohtaisiin ja taidokkaisiin nukkeihin liittyikin mysteerin ja magian tuntu. Ne muotoiltiin lapsen kokoisiksi ja yleensä myös lapsen näköisiksi. Ne eivät olleet ensimmäisiä animoituja nukkeja, mutta niissä oli uusi ominaisuus: mekaniikka oli nukkejen sisällä kokonaan piilossa, ja loi vaikutelman elävästä olennosta.
Karakuri-nuket käyttävät hienovaraista, abstraktia liikekieltä elämän illuusion luomiseen. Niitä on käytetty kotien lisäksi muun muassa uskonnollisissa juhlissa ja teatterissa. Nukkien teknologialla on ollut kauaskantoisia vaikutuksia: ne ovat jättäneet jälkensä niin eri teatterimuotoihin kuin Japanin teolliseen modernisaatioon.
Lukemista
- David Levy, 2014. Love and Sex with Robots.
- Nippon: The Dolls that Sparked Japan’s Love of Robots: “Karakuri Ningyō”