Kulttuurin kanssa sängyssä

Ihmisen sek­su­aa­li­suus kasvaa ja kehittyy tietyn kult­tuu­ri­sen ympä­ris­tön vai­ku­tuk­sen alaisena. Usein jo var­hais­lap­suu­des­sa omaksutut sosio­kult­tuu­ri­set ajat­te­lu­mal­lit, tavat, usko­muk­set ynnä muu yhteis­kun­nan jäsenenä oppimamme on kanssamme läpi elämän, myös sängyssä. Jotkut näistä kult­tuu­ri­sis­ta piir­teis­tä ovat lii­tok­sis­sa sek­su­aa­li­sen nautinnon läh­tei­siin, toiset taas ilmenevät sitä rajoit­ta­vi­na tai häi­rit­se­vi­nä tekijöinä


Tähän tema­tiik­kaan tör­mä­sim­me useampaan kertaan, kun me, kaksi AntroBlogin toi­mit­ta­jaa, jal­kau­duim­me pienen vapaa­eh­tois­jou­kon toteut­ta­maan Wonderlust-fes­ti­vaa­li­vii­kon­lop­puun, jossa vajaa 200 henkeä juhlisti tie­dos­ta­vaa, kai­ken­kir­ja­vaa seksiä ja sek­su­aa­li­suut­ta jo viidettä kertaa. Helsingissä vuo­sit­tain jär­jes­tet­tä­vä tapahtuma tarjoaa tilai­suu­den vapautua val­lit­se­vis­ta normeista, kokeilla ja tutkailla kaikkea sek­su­aa­li­suu­teen liittyvää. Miltä se näyttää ant­ro­po­lo­gin silmin?

Kulttuurin tarjoamia nautintokanavia

Ovatko nämä nautinnot kult­tuu­ri­sia? Ajatus iski mieleen ensim­mäis­tä kertaa yhdessä fes­ti­vaa­li­vii­kon­lo­pun työ­pa­jois­ta, jossa osal­lis­tu­jat har­joit­te­li­vat erilaisia bdsm-leikeissä hyö­dyn­net­tä­viä iskuja. Vähänkin kyseistä skeneä tunteva tietää, että ruu­mii­no­sis­ta suosituin läis­kin­nän kohde on peppu. Takamuksen suosio iskujen kohteena liittynee osittain val­ta­vir­ta­por­nos­ta kum­pua­vaan sek­si­kult­tuu­riin ja toisaalta siihen, että kyseinen ruu­miin­osa sisältää paljon peh­mus­tet­ta ja pystyy siten vas­taa­not­ta­maan iskuja tur­val­li­ses­ti


Mutta on syytä pohtia myös hieman “sel­kä­sau­nan” historiaa. Suomalaisen kult­tuu­rin vanhoihin perin­tei­siin kuuluu se, että jos lasta haluttiin rangaista, koh­dis­tet­tiin läksytys joko vitsan tai käden avulla peppuun. Tapa oli yleinen myös monissa muissa län­si­mai­sen kult­tuu­ri­pii­rin maissa. Iso osa meidän 20 – 30 -vuo­tiai­den suku­pol­ven ihmisistä ei kenties tätä ran­gais­tus­muo­toa ole lap­suu­des­saan kokenut. Siitä huo­li­mat­ta kult­tuu­ri­nen tietous koi­vu­nie­men herrasta elää toden­nä­köi­ses­ti vielä meidänkin ali­ta­jun­tam­me syö­ve­reis­sä — ja sen mukaan syyllistä ran­gais­taan taka­muk­seen koh­dis­tu­vil­la iskuilla


Naut­ti­vat­ko ihmiset kivun tuot­ta­mi­ses­ta ja kivusta eri­tyi­ses­ti niissä ruu­mii­no­sis­sa, jotka heidän kult­tuu­ris­saan yhdis­te­tään jo lap­suu­des­ta alkaen ran­gais­tuk­seen? Tässä tapauk­ses­sa kulttuuri voidaan nähdä enim­mäk­seen posi­tii­vi­se­na tai myö­täe­lä­vä­nä osana sek­su­aa­li­suut­tam­me. Se tarjoaa tiettyyn ruu­miin­osaan koh­dis­tu­val­le aktille syvemmän mer­ki­tyk­sen, jolle kon­kreet­ti­nen sek­su­aa­li­nen mielihyvä saattaa ainakin osittain pohjautua.

Kuva: Charles Deluvio/​Unsplash (CC0)

Hieman saman­suun­tai­sen tulkinnan voisi tehdä ruo­ka­lei­keis­tä. Wonderlustissa ne olivat esillä työ­pa­jas­sa, joka yhdisti syömisen ja seksin ilot. Raja ruoan ja seksin välillä on kult­tuu­ris­sam­me osittain veteen piirretty viiva. Etenkin puhues­sam­me ruoasta ja puhues­sam­me seksistä käytämme paljon samaa termistöä. Mä haluan syödä sut. Sä maistut hyvälle. Mehevät munkit ja munakoiso-emoji. Jotkut meistä tuovat osan ruokailun kult­tuu­ria makuu­huo­nee­seen­sa, vaikkapa ker­ma­vaah­don muodossa. Ruoan sosi­aa­li­seen jaka­mi­seen ja sen naut­ti­mi­seen liittyviä miel­lyt­tä­viä ais­ti­muk­sia siis hyö­dyn­ne­tään osana sek­sie­lä­mää


Seksu­aa­li­set miel­ty­myk­set ja nautinnot kie­tou­tu­vat joskus tabuihin. Parhaimmassa tapauk­ses­sa kulttuuri yleis­ta­sol­la kieltää tai tuomitsee jotain, mutta ei niin vahvasti etteikö samainen kielletty hedelmä voisi tarjota salaista nautintoa sängyssä. Ruoan hyö­dyn­tä­mi­ses­sä seksissä on myös jotakin sopivasti tabuisaa. “Ruokaa ei saa haaskata, muuten se loppuu”, kuului vanhan kansan neuvo. Puhumattakaan nykyi­ses­tä ruo­ka­hä­vik­ki­kes­kus­te­lus­ta. Jossain päin maailmaa nähdään nälkää, ja täällä me murs­kaam­me tomaat­te­ja per­seel­läm­me vasten lattiaa. Ruoalla leik­ki­mi­nen on monessa mielessä kiel­let­tyä. Ehkä juuri siksi jotkut meistä tykkäävät piiskata kump­pa­ni­aan purjolla.

Kulttuuri häiriköi makuuhuoneessa

Negatiivisimmillaan eri­lais­ten kult­tuu­ris­ten tabujen ja normien vaikutus sek­su­aa­li­suu­teem­me on silloin, kun se luo esteitä sek­su­aa­li­suu­tem­me toteut­ta­mi­sel­le, tai vai­keut­taa naut­ti­mis­ta asioista jotka meitä vie­hät­tä­vät. Asiaa tuli pohdittua eri­tyi­ses­ti työ­pa­jas­sa, jossa ber­lii­ni­läi­nen tai­tei­li­ja ja sek­si­työn­te­ki­jä Sadie ­Lune tutus­tut­ti yleisöä naisen eja­ku­laa­tion eli squir­tin­gin saloihin


Lune kuvaili, että monille naisille, jotka haluai­si­vat oppia squirt­taa­maan, suurin este on häpeä. Suunnilleen neljän vuoden ikään mennessä kaikille meille on opetettu, että pissa ja muut samalta kehomme alueelta ilmaan­tu­vat eritteet kuuluvat vessaan, ja niihin kyt­key­ty­viä ruu­miin­toi­min­to­ja pitää osata kont­rol­loi­da.


Erityi­ses­ti tytöille opetetaan jo lap­suu­des­sa paljon siitä, miten pysyä siistinä ja nai­sel­li­se­na. Nämä ohje­nuo­rat liittyvät usein siihen, miten asioita pidetään sisällään. Tytöt eivät puhu tuol­lai­sia, tytöt eivät sylje, tytöt eivät pie­res­ke­le. Pidä asiat sisälläsi tai olet häpeäl­li­sen likainen


Naisen eja­ku­laa­tio­nes­te sisältää tut­ki­tus­ti vain hieman virtsan ainesosia, mutta nesteen kanavoi virts­a­put­ki. Myös squirt­tauk­ses­ta syntyvä sotku on jotakin, joka voi tuoda miel­leyh­ty­miä lasten yökas­te­luun tai housuihin pis­saa­mi­seen. Ei ihme, että kyke­ne­väi­syys tai halu squirtata törmää usein näiden kult­tuu­ris­ten ole­tuk­sien ja käy­tös­mal­lien muuriin. Toisin on esi­mer­kik­si Ruandassa, jossa perinteet koros­ta­vat naisen eja­ku­laa­tio­ta orgasmin yhtey­des­sä.

Kuva: Alexandra Gorn/​Unsplash (CC0)

Kulttuurinen tausta vaikuttaa sek­su­aa­li­suu­teem­me paljon viat­to­mam­mil­la­kin osa-alueilla. Wonderlustin ensim­mäi­se­nä päivänä yleisölle ope­tet­tiin kos­ket­te­lua — eikä edes sek­su­aa­lis­ta sellaista, vaan hyvin arki­päi­väis­tä ja viatonta. Miten halataan? Miten koskettaa tun­te­ma­ton­ta vaikkapa har­tioi­hin? Monelle Suomessa kas­va­neel­le nämä asiat ovat vaikeita. Suomessa kuuluu pyytää anteeksi, jos toista koskettaa vahin­gos­sa. Kosketukseen liittyvät sosi­aa­li­set ohjeet ovat aika epä­mää­räi­siä muun kuin kieltojen ja sopi­mat­to­muu­den osalta. Kosketuksen ollessa valtava osa ihmisen sek­su­aa­li­suut­ta, on kos­ke­tus­kult­tuu­ril­la iso rooli sek­su­aa­li­sen hyvin­voin­nin kannalta


Jos suo­ma­lai­nen jättää tietyt opitut sosi­aa­li­set ja kult­tuu­ri­set käyt­täy­ty­mis­mal­lit hetkeksi narikkaan, on kosketus huo­mat­ta­vas­ti helpompaa. Tämän pystyi toteamaan Wonderlustissa työ­pa­jas­sa, jossa osal­lis­tu­jat har­joit­te­li­vat eläinten rooleihin heit­täy­ty­mis­tä. Eläimiksi tekey­ty­neet ihmiset näyttivät välit­tö­mäs­ti ja helposti ottavan normaalia vuo­ro­vai­kut­tei­sem­man roolin, ja myös koskivat toisiaan hyvin avoimesti. Mutta he olivatkin leikkisiä eläimiä, joihin ihmi­syy­den mukanaan tuovat vel­vol­li­suu­det eivät vaikuta


Joskus kult­tuu­ri­sen taustan yhteen­so­pi­mat­to­muus sek­su­aa­lis­ten halujen kanssa aiheuttaa yllät­tä­vää häm­men­nys­tä ihmisten mielissä. Myös tämä mekanismi ilmeni Impact play -työ­pa­jas­sa, jossa domi­noi­van osapuolen tuli har­joi­tel­la alistuvan osapuolen lyömistä nyrkein tai potkuin. Joistakin osa­not­ta­jis­ta tämä tuntui haas­ta­val­ta, etenkin jos asetelma oli se, että mie­so­le­te­tun tulisi lyödä nai­so­le­tet­tua.

Kuva: Adam Birkett/​Unsplash (CC0)

Erityisen haas­ta­vak­si tilan­teek­si monet totesivat maassa makaavan pot­ki­mi­sen tai lyömisen. Nämä asiat ovat vahvasti vastoin kult­tuu­ris­ta käy­tös­koo­diam­me, vaikka tun­ti­sim­me­kin sek­su­aa­lis­ta veto­voi­maa niiden toteut­ta­mi­seen. Maassa makaavaa ei lyödä ja vain raukat lyövät naisia


Hetken empimisen jälkeen poi­kays­tä­vä­ni suostui lyömään minua pesä­pal­lo­mai­lal­la perseelle. Meidän molempien sek­su­aa­li­ses­ta mie­len­kiin­nos­ta ja yhtei­ses­tä suos­tu­muk­ses­ta huo­li­mat­ta hän ei täysin päässyt eroon ris­ti­rii­tai­sis­ta tun­teis­taan asian suhteen.

Pimeyttä ja neonvaloja

Mikä on seksin aika ja paikka? Millaiseen tilaan ja mil­lai­siin olo­suh­tei­siin se kult­tuu­ris­sam­me kuuluu? Wonderlust-vii­kon­lo­pun aikana jouduin toteamaan, että ainakin minulla on tiettyjä kri­tee­rei­tä ympä­ris­töl­le, jossa voin tuntea seksin har­ras­ta­mi­sen hou­kut­ta­vak­si vaih­toeh­dok­si


Suomen kesän valoisuus on yksi itseäni häi­rit­se­vä tekijä. Wonderlustin ilta­me­nois­sa pääsin oikeaan tun­nel­maan vasta, kun verhot sul­jet­tiin niin, että oli hieman hämärää. Maatessani domi­noi­tu­na ja puo­lia­las­to­ma­na lattialla eräässä työ­pa­jas­sa, kas­voil­le­ni osui kesäinen tuu­len­vi­re lähei­ses­tä ikkunasta. Kuulin myös lokkien ääniä. Niiden takia tilanteen tun­te­mi­nen millään tapaa sek­sik­kääk­si oli aivan mah­do­ton­ta.


Kuuluuko seksi kult­tuu­ris­sam­me iltaan ja yöhön? Jos kuuluu, voimme kenties syyttää siitä teollisen val­lan­ku­mouk­sen luomaa päi­vä­ryt­miä, kau­neusi­han­tei­den syn­nyt­tä­miä keho­pai­nei­ta ja elo­ku­va­teol­li­suut­ta, joka pitää ikärajat alhaisina ver­hoa­mal­la sek­si­koh­tauk­set pimeisiin huo­nei­siin

Kuva: Muhd Asyraaf/​Unsplash (CC0)

Hämärän las­keu­dut­tua Wonderlustin tiloihin pääsivät niitä koris­ta­neet neonvalot oikeuk­siin­sa. Etenkin puna­sä­vyi­siä neon­va­lo­ja näkee usein paikoissa, jotka liittyvät tavalla tai toisella seksiin. Ne luovat sopivan himmeää tun­nel­ma­va­lais­tus­ta hämärään tilaan ja ovat kauniita, mutta niiden läs­nä­olos­sa lienee myös jotakin kult­tuu­ris­ta. Mistä lähtien olemme yli­pää­tään yhdis­tä­neet neonvalot seksiin? 


Asia juontaa ainakin osittain juurensa seksin kau­pal­lis­ta­mi­sen ja mai­nos­ta­mi­sen his­to­ri­aan. 1960 – 90 -lukujen välisellä aika­kau­del­la neonvalot lii­tet­tiin suurten kau­pun­kien räh­jäi­siin kau­pun­gi­no­siin, jossa ne näyttivät tietä sivu­ku­jien sek­si­kaup­poi­hin ja strip­piklu­beil­le. Tämä lienee vain osa tie­tyn­lai­sen valais­tuk­sen ja seksin yhteistä tarinaa, johon emme tässä artik­ke­lis­sa enempää uppoudu.

Vapautta ja vaihtoehtoisia normeja

Wonderlust tarjoaa vapautta. Se luo väliai­kai­ses­ti paikan, jossa yhteis­kun­nan normaalit säännöt eivät pahemmin päde. Jotkut niistä jopa kääntyvät hauskasti pää­lael­leen. Harvoin esi­mer­kik­si tuntee häpeää siitä, että on liikaa vaatteita päällä ja joutuu heit­tä­mään mini­ha­meen­kin pois. Tunnelma on vapaa. Tapahtuma on alko­ho­li­ton, mutta siitä huo­li­mat­ta ihmiset sir­kut­ta­vat toi­sil­leen huo­mat­ta­van vapau­tu­nee­seen tapaan

Kuva: Samuel Dixon/​Unsplash (CC0)

Normit­to­mas­sa­kin tilassa on kuitenkin omat sääntönsä. Ne vain ovat hyvin erilaiset kuin ulko­maa­il­mas­sa. Wonderlustin tapauk­ses­sa kaiken toiminnan läpäi­se­viä ohje­nuo­ria ovat molem­min­puo­li­nen suostumus, tur­va­sek­si ja eri­lai­suu­den hyväk­syn­tä. Näitä tämän pie­noi­syh­teis­kun­nan ohje­nuo­ria tapah­tu­man yleisö on nou­dat­ta­nut vuosien varrella esi­mer­kil­li­ses­ti


Palataan vielä naisten eja­ku­laa­tioon ja sek­sie­lä­män rajoit­tei­siin. Wonderlustin squirt­taus-työpajan vetäjä kertoi ope­tel­leen­sa eja­ku­loi­maan. Siinä meni vuosia. Monet työpajan osal­lis­tu­jis­ta vai­kut­ti­vat innok­kail­ta ryhtymään samaan urakkaan. Antropologina ja anar­kis­ti­sie­lu­na tunsin toi­veik­kuut­ta. Elämäämme rajoit­ta­vien kult­tuu­ris­ten vai­ku­tus­mal­lien yli voi päästä. Se on erittäin hidasta, se vaatii mää­rä­tie­tois­ta työstöä ja sopivat hyväk­sy­vät olo­suh­teet, mutta täl­lai­sis­ta asioista voi oppia eroon

Sama pätee moneen sek­su­aa­li­suu­teen liit­ty­vään asiaan. Prosessi on helpompi, jos löytää ympä­ril­leen samojen raja-aitojen kanssa kamp­pai­le­via ihmisiä. Juuri se on yksi Wonderlust-fes­ti­vaa­lin tärkeistä saa­vu­tuk­sis­ta: luoda aika ja paikka, jossa omat esteet tuntuvat mata­lam­mil­ta, sillä ne jakaa toisten kanssa


On mahtavaa nähdä, kuinka suuria yhtei­söl­li­syy­den ja yhteen­kuu­lu­vuu­den tunteita sek­su­aa­li­suus luo. Wonderlustin yleisö koostuu kir­ja­vas­ta vali­koi­mas­ta suku­puo­lia, sek­su­aa­li­suuk­sia, kehoja, miel­ty­myk­siä, luonteita, ammatteja ja ikä­ka­te­go­rioi­ta. Siitä huo­li­mat­ta fes­ti­vaa­li saa aikaan tilan, jossa vaikkapa muutamaa vuo­si­kym­men­tä vanhempi henkilö tuntuu lähei­sel­tä ja miel­lyt­tä­väl­tä — koska me molemmat pidämme saman­lai­sis­ta, yhteis­kun­nan kieroon kat­so­mis­ta asioista.


Tämä yhtei­söl­li­syys ihmisten välillä näkyi tapah­tu­mas­sa tur­val­li­suu­den tunteena ja luot­ta­muk­se­na. Osallistuimme monien muiden kävi­jöi­den ohella muun muassa tilan­tei­siin, jossa yksi henkilö heit­täy­tyy kehollaan 5 – 8 muusta satun­nai­ses­ta hen­ki­lös­tä koostuvan “lon­ke­ro­mons­te­rin” käsien ja liu­ku­voi­teen armoille. Näihin tilan­tei­siin osal­lis­tu­neet tuskin tiesivät edes toistensa etunimiä. Antropologina näin ympä­ril­lä­ni com­mu­ni­tak­sen: tilanteen, jossa tiettyjen ryh­mit­ty­mien, luokkien tai yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­le jäävät pääsevät kiinni ainut­laa­tui­seen yhtei­söl­li­syy­den ja tasa­ver­tai­suu­den muotoon

Kuva: Ian Dooley/​Unsplash (CC0)

Wonder­lus­tis­ta on kulunut jo viikko, mutta vahva kaipuu sen luomaan ympä­ris­töön tuntuu yhä rinnassa. Valitettavasti maailma fes­ti­vaa­li­vii­kon­lo­pun ulko­puo­lel­la on hyvin erilainen, mutta ainakin kerran vuodessa asiat ovat toisin, kiitos Wonderlustin.

Kirjoittaja

Anonyymi AntroBlogisti.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • vvlvk 14.6.2018 klo 00:23

    Miksi kuvissa on lähinnä pari­kymp­pi­siä valkoisia naisia? Miten ne liittyvät antro­blogin mielestä sek­su­aa­li­suu­teen eikä tietyn väes­tö­ryh­män sek­su­aa­lis­ta­mi­seen?

    Vastaa
    • AntroBlogi 14.6.2018 klo 11:35

      Hei, ja kiitos hyvästä kysy­myk­ses­tä.

      Käytännössä syy on se, että vapaa­eh­tois­poh­jal­ta juttuja verkkoon taittavat toi­mi­tus­lai­sem­me käyttävät ilmaisia kuva­pank­ki­ku­via, joiden tarjoama maa­il­man­ku­va ja iha­mis­ku­va eivät oikein millään lailla loista moni­puo­li­suu­del­laan ja inklusii­vi­suu­del­laan. Seksuaalisuus on vieläpä ehkä vai­keam­mas­ta päästä, koska siihen liittyvä (vapaasti käy­tet­tä­vis­sä oleva) kuvasto on varsin vahvasti tietystä muotista tulevaa.

      Sanottakoon tosin, että pari­kymp­pi­set valkoiset naiset liittyvät sek­su­aa­li­suu­teen siinä missä muutkin ihmis­ryh­mät, vaikka ikävästi ovatkin joutuneet mää­rä­tie­toi­sen sek­sua­li­soin­nin ja objek­tik­si pakot­ta­mi­sen kohteeksi. Pyrimme kuva­va­lin­nois­sa olemaan tietoisia siitä, miten val­ta­suh­tei­ta ja ste­reo­ty­pioi­ta kuvi­tuk­sel­la voi­mis­te­taan, mutta toisinaan se on ole­mas­sao­le­vis­sa puit­teis­sa vaikeaa toteuttaa tarpeeksi hyvin. Kiitämme tarkoista silmistä aiheen suhteen! :)

      Vastaa

Lue myös nämä:

Pyöräpajat ovat ympäristö kokeilemiselle ja kehittelemiselle, yhdessä opettelemiselle ja uusien ideoiden jakamiselle. Ne syntyvät pyöristä ja itse tekemisestä kiinnostuneiden toimijoiden tarpeista, sekä halusta tartuttaa omaa innostusta ja jakaa osaamista muille. Pyöräpajoissa kaupallisuus on pyritty minimoimaan ja kierrätys maksimoimaan. Pajat tarjoavat puitteet monenlaiselle ala-ja vastakulttuuriselle toiminnalle aina musiikkikeikoista kansankeittiöihin ja friikkipyörätyöpajoihin.

Naisen tulee olla neitsyt avioituessaan, ajatellaan monin paikoin ympäri maailmaa. Naisen neitsyys liitetään usein miehen kunniaan, ja siitä luopunut nainen voidaan nähdä arvottomana kunnian lokaajana. Neitsyyden todisteena pidetään immenkalvoa, joka voidaan rakentaa plastiikkakirurgian keinoin.