Kulttuurin kanssa sängyssä

Ihmisen sek­su­aa­li­suus kasvaa ja kehittyy tietyn kult­tuu­ri­sen ympä­ris­tön vai­ku­tuk­sen alaisena. Usein jo var­hais­lap­suu­des­sa omaksutut sosio­kult­tuu­ri­set ajat­te­lu­mal­lit, tavat, usko­muk­set ynnä muu yhteis­kun­nan jäsenenä oppimamme on kanssamme läpi elämän, myös sängyssä. Jotkut näistä kult­tuu­ri­sis­ta piir­teis­tä ovat lii­tok­sis­sa sek­su­aa­li­sen nautinnon läh­tei­siin, toiset taas ilmenevät sitä rajoit­ta­vi­na tai häi­rit­se­vi­nä tekijöinä


Tähän tema­tiik­kaan tör­mä­sim­me useampaan kertaan, kun me, kaksi AntroBlogin toi­mit­ta­jaa, jal­kau­duim­me pienen vapaa­eh­tois­jou­kon toteut­ta­maan Wonderlust-fes­ti­vaa­li­vii­kon­lop­puun, jossa vajaa 200 henkeä juhlisti tie­dos­ta­vaa, kai­ken­kir­ja­vaa seksiä ja sek­su­aa­li­suut­ta jo viidettä kertaa. Helsingissä vuo­sit­tain jär­jes­tet­tä­vä tapahtuma tarjoaa tilai­suu­den vapautua val­lit­se­vis­ta normeista, kokeilla ja tutkailla kaikkea sek­su­aa­li­suu­teen liittyvää. Miltä se näyttää ant­ro­po­lo­gin silmin?

Kulttuurin tarjoamia nautintokanavia

Ovatko nämä nautinnot kult­tuu­ri­sia? Ajatus iski mieleen ensim­mäis­tä kertaa yhdessä fes­ti­vaa­li­vii­kon­lo­pun työ­pa­jois­ta, jossa osal­lis­tu­jat har­joit­te­li­vat erilaisia bdsm-leikeissä hyö­dyn­net­tä­viä iskuja. Vähänkin kyseistä skeneä tunteva tietää, että ruu­mii­no­sis­ta suosituin läis­kin­nän kohde on peppu. Takamuksen suosio iskujen kohteena liittynee osittain val­ta­vir­ta­por­nos­ta kum­pua­vaan sek­si­kult­tuu­riin ja toisaalta siihen, että kyseinen ruu­miin­osa sisältää paljon peh­mus­tet­ta ja pystyy siten vas­taa­not­ta­maan iskuja tur­val­li­ses­ti


Mutta on syytä pohtia myös hieman “sel­kä­sau­nan” historiaa. Suomalaisen kult­tuu­rin vanhoihin perin­tei­siin kuuluu se, että jos lasta haluttiin rangaista, koh­dis­tet­tiin läksytys joko vitsan tai käden avulla peppuun. Tapa oli yleinen myös monissa muissa län­si­mai­sen kult­tuu­ri­pii­rin maissa. Iso osa meidän 20 – 30 -vuo­tiai­den suku­pol­ven ihmisistä ei kenties tätä ran­gais­tus­muo­toa ole lap­suu­des­saan kokenut. Siitä huo­li­mat­ta kult­tuu­ri­nen tietous koi­vu­nie­men herrasta elää toden­nä­köi­ses­ti vielä meidänkin ali­ta­jun­tam­me syö­ve­reis­sä — ja sen mukaan syyllistä ran­gais­taan taka­muk­seen koh­dis­tu­vil­la iskuilla


Naut­ti­vat­ko ihmiset kivun tuot­ta­mi­ses­ta ja kivusta eri­tyi­ses­ti niissä ruu­mii­no­sis­sa, jotka heidän kult­tuu­ris­saan yhdis­te­tään jo lap­suu­des­ta alkaen ran­gais­tuk­seen? Tässä tapauk­ses­sa kulttuuri voidaan nähdä enim­mäk­seen posi­tii­vi­se­na tai myö­täe­lä­vä­nä osana sek­su­aa­li­suut­tam­me. Se tarjoaa tiettyyn ruu­miin­osaan koh­dis­tu­val­le aktille syvemmän mer­ki­tyk­sen, jolle kon­kreet­ti­nen sek­su­aa­li­nen mielihyvä saattaa ainakin osittain pohjautua.

Kuva: Charles Deluvio/​Unsplash (CC0)

Hieman saman­suun­tai­sen tulkinnan voisi tehdä ruo­ka­lei­keis­tä. Wonderlustissa ne olivat esillä työ­pa­jas­sa, joka yhdisti syömisen ja seksin ilot. Raja ruoan ja seksin välillä on kult­tuu­ris­sam­me osittain veteen piirretty viiva. Etenkin puhues­sam­me ruoasta ja puhues­sam­me seksistä käytämme paljon samaa termistöä. Mä haluan syödä sut. Sä maistut hyvälle. Mehevät munkit ja munakoiso-emoji. Jotkut meistä tuovat osan ruokailun kult­tuu­ria makuu­huo­nee­seen­sa, vaikkapa ker­ma­vaah­don muodossa. Ruoan sosi­aa­li­seen jaka­mi­seen ja sen naut­ti­mi­seen liittyviä miel­lyt­tä­viä ais­ti­muk­sia siis hyö­dyn­ne­tään osana sek­sie­lä­mää


Seksu­aa­li­set miel­ty­myk­set ja nautinnot kie­tou­tu­vat joskus tabuihin. Parhaimmassa tapauk­ses­sa kulttuuri yleis­ta­sol­la kieltää tai tuomitsee jotain, mutta ei niin vahvasti etteikö samainen kielletty hedelmä voisi tarjota salaista nautintoa sängyssä. Ruoan hyö­dyn­tä­mi­ses­sä seksissä on myös jotakin sopivasti tabuisaa. “Ruokaa ei saa haaskata, muuten se loppuu”, kuului vanhan kansan neuvo. Puhumattakaan nykyi­ses­tä ruo­ka­hä­vik­ki­kes­kus­te­lus­ta. Jossain päin maailmaa nähdään nälkää, ja täällä me murs­kaam­me tomaat­te­ja per­seel­läm­me vasten lattiaa. Ruoalla leik­ki­mi­nen on monessa mielessä kiel­let­tyä. Ehkä juuri siksi jotkut meistä tykkäävät piiskata kump­pa­ni­aan purjolla.

Kulttuuri häiriköi makuuhuoneessa

Negatiivisimmillaan eri­lais­ten kult­tuu­ris­ten tabujen ja normien vaikutus sek­su­aa­li­suu­teem­me on silloin, kun se luo esteitä sek­su­aa­li­suu­tem­me toteut­ta­mi­sel­le, tai vai­keut­taa naut­ti­mis­ta asioista jotka meitä vie­hät­tä­vät. Asiaa tuli pohdittua eri­tyi­ses­ti työ­pa­jas­sa, jossa ber­lii­ni­läi­nen tai­tei­li­ja ja sek­si­työn­te­ki­jä Sadie ­Lune tutus­tut­ti yleisöä naisen eja­ku­laa­tion eli squir­tin­gin saloihin


Lune kuvaili, että monille naisille, jotka haluai­si­vat oppia squirt­taa­maan, suurin este on häpeä. Suunnilleen neljän vuoden ikään mennessä kaikille meille on opetettu, että pissa ja muut samalta kehomme alueelta ilmaan­tu­vat eritteet kuuluvat vessaan, ja niihin kyt­key­ty­viä ruu­miin­toi­min­to­ja pitää osata kont­rol­loi­da.


Erityi­ses­ti tytöille opetetaan jo lap­suu­des­sa paljon siitä, miten pysyä siistinä ja nai­sel­li­se­na. Nämä ohje­nuo­rat liittyvät usein siihen, miten asioita pidetään sisällään. Tytöt eivät puhu tuol­lai­sia, tytöt eivät sylje, tytöt eivät pie­res­ke­le. Pidä asiat sisälläsi tai olet häpeäl­li­sen likainen


Naisen eja­ku­laa­tio­nes­te sisältää tut­ki­tus­ti vain hieman virtsan ainesosia, mutta nesteen kanavoi virts­a­put­ki. Myös squirt­tauk­ses­ta syntyvä sotku on jotakin, joka voi tuoda miel­leyh­ty­miä lasten yökas­te­luun tai housuihin pis­saa­mi­seen. Ei ihme, että kyke­ne­väi­syys tai halu squirtata törmää usein näiden kult­tuu­ris­ten ole­tuk­sien ja käy­tös­mal­lien muuriin. Toisin on esi­mer­kik­si Ruandassa, jossa perinteet koros­ta­vat naisen eja­ku­laa­tio­ta orgasmin yhtey­des­sä.

Kuva: Alexandra Gorn/​Unsplash (CC0)

Kulttuurinen tausta vaikuttaa sek­su­aa­li­suu­teem­me paljon viat­to­mam­mil­la­kin osa-alueilla. Wonderlustin ensim­mäi­se­nä päivänä yleisölle ope­tet­tiin kos­ket­te­lua — eikä edes sek­su­aa­lis­ta sellaista, vaan hyvin arki­päi­väis­tä ja viatonta. Miten halataan? Miten koskettaa tun­te­ma­ton­ta vaikkapa har­tioi­hin? Monelle Suomessa kas­va­neel­le nämä asiat ovat vaikeita. Suomessa kuuluu pyytää anteeksi, jos toista koskettaa vahin­gos­sa. Kosketukseen liittyvät sosi­aa­li­set ohjeet ovat aika epä­mää­räi­siä muun kuin kieltojen ja sopi­mat­to­muu­den osalta. Kosketuksen ollessa valtava osa ihmisen sek­su­aa­li­suut­ta, on kos­ke­tus­kult­tuu­ril­la iso rooli sek­su­aa­li­sen hyvin­voin­nin kannalta


Jos suo­ma­lai­nen jättää tietyt opitut sosi­aa­li­set ja kult­tuu­ri­set käyt­täy­ty­mis­mal­lit hetkeksi narikkaan, on kosketus huo­mat­ta­vas­ti helpompaa. Tämän pystyi toteamaan Wonderlustissa työ­pa­jas­sa, jossa osal­lis­tu­jat har­joit­te­li­vat eläinten rooleihin heit­täy­ty­mis­tä. Eläimiksi tekey­ty­neet ihmiset näyttivät välit­tö­mäs­ti ja helposti ottavan normaalia vuo­ro­vai­kut­tei­sem­man roolin, ja myös koskivat toisiaan hyvin avoimesti. Mutta he olivatkin leikkisiä eläimiä, joihin ihmi­syy­den mukanaan tuovat vel­vol­li­suu­det eivät vaikuta


Joskus kult­tuu­ri­sen taustan yhteen­so­pi­mat­to­muus sek­su­aa­lis­ten halujen kanssa aiheuttaa yllät­tä­vää häm­men­nys­tä ihmisten mielissä. Myös tämä mekanismi ilmeni Impact play -työ­pa­jas­sa, jossa domi­noi­van osapuolen tuli har­joi­tel­la alistuvan osapuolen lyömistä nyrkein tai potkuin. Joistakin osa­not­ta­jis­ta tämä tuntui haas­ta­val­ta, etenkin jos asetelma oli se, että mie­so­le­te­tun tulisi lyödä nai­so­le­tet­tua.

Kuva: Adam Birkett/​Unsplash (CC0)

Erityisen haas­ta­vak­si tilan­teek­si monet totesivat maassa makaavan pot­ki­mi­sen tai lyömisen. Nämä asiat ovat vahvasti vastoin kult­tuu­ris­ta käy­tös­koo­diam­me, vaikka tun­ti­sim­me­kin sek­su­aa­lis­ta veto­voi­maa niiden toteut­ta­mi­seen. Maassa makaavaa ei lyödä ja vain raukat lyövät naisia


Hetken empimisen jälkeen poi­kays­tä­vä­ni suostui lyömään minua pesä­pal­lo­mai­lal­la perseelle. Meidän molempien sek­su­aa­li­ses­ta mie­len­kiin­nos­ta ja yhtei­ses­tä suos­tu­muk­ses­ta huo­li­mat­ta hän ei täysin päässyt eroon ris­ti­rii­tai­sis­ta tun­teis­taan asian suhteen.

Pimeyttä ja neonvaloja

Mikä on seksin aika ja paikka? Millaiseen tilaan ja mil­lai­siin olo­suh­tei­siin se kult­tuu­ris­sam­me kuuluu? Wonderlust-vii­kon­lo­pun aikana jouduin toteamaan, että ainakin minulla on tiettyjä kri­tee­rei­tä ympä­ris­töl­le, jossa voin tuntea seksin har­ras­ta­mi­sen hou­kut­ta­vak­si vaih­toeh­dok­si


Suomen kesän valoisuus on yksi itseäni häi­rit­se­vä tekijä. Wonderlustin ilta­me­nois­sa pääsin oikeaan tun­nel­maan vasta, kun verhot sul­jet­tiin niin, että oli hieman hämärää. Maatessani domi­noi­tu­na ja puo­lia­las­to­ma­na lattialla eräässä työ­pa­jas­sa, kas­voil­le­ni osui kesäinen tuu­len­vi­re lähei­ses­tä ikkunasta. Kuulin myös lokkien ääniä. Niiden takia tilanteen tun­te­mi­nen millään tapaa sek­sik­kääk­si oli aivan mah­do­ton­ta.


Kuuluuko seksi kult­tuu­ris­sam­me iltaan ja yöhön? Jos kuuluu, voimme kenties syyttää siitä teollisen val­lan­ku­mouk­sen luomaa päi­vä­ryt­miä, kau­neusi­han­tei­den syn­nyt­tä­miä keho­pai­nei­ta ja elo­ku­va­teol­li­suut­ta, joka pitää ikärajat alhaisina ver­hoa­mal­la sek­si­koh­tauk­set pimeisiin huo­nei­siin

Kuva: Muhd Asyraaf/​Unsplash (CC0)

Hämärän las­keu­dut­tua Wonderlustin tiloihin pääsivät niitä koris­ta­neet neonvalot oikeuk­siin­sa. Etenkin puna­sä­vyi­siä neon­va­lo­ja näkee usein paikoissa, jotka liittyvät tavalla tai toisella seksiin. Ne luovat sopivan himmeää tun­nel­ma­va­lais­tus­ta hämärään tilaan ja ovat kauniita, mutta niiden läs­nä­olos­sa lienee myös jotakin kult­tuu­ris­ta. Mistä lähtien olemme yli­pää­tään yhdis­tä­neet neonvalot seksiin? 


Asia juontaa ainakin osittain juurensa seksin kau­pal­lis­ta­mi­sen ja mai­nos­ta­mi­sen his­to­ri­aan. 1960 – 90 -lukujen välisellä aika­kau­del­la neonvalot lii­tet­tiin suurten kau­pun­kien räh­jäi­siin kau­pun­gi­no­siin, jossa ne näyttivät tietä sivu­ku­jien sek­si­kaup­poi­hin ja strip­piklu­beil­le. Tämä lienee vain osa tie­tyn­lai­sen valais­tuk­sen ja seksin yhteistä tarinaa, johon emme tässä artik­ke­lis­sa enempää uppoudu.

Vapautta ja vaihtoehtoisia normeja

Wonderlust tarjoaa vapautta. Se luo väliai­kai­ses­ti paikan, jossa yhteis­kun­nan normaalit säännöt eivät pahemmin päde. Jotkut niistä jopa kääntyvät hauskasti pää­lael­leen. Harvoin esi­mer­kik­si tuntee häpeää siitä, että on liikaa vaatteita päällä ja joutuu heit­tä­mään mini­ha­meen­kin pois. Tunnelma on vapaa. Tapahtuma on alko­ho­li­ton, mutta siitä huo­li­mat­ta ihmiset sir­kut­ta­vat toi­sil­leen huo­mat­ta­van vapau­tu­nee­seen tapaan

Kuva: Samuel Dixon/​Unsplash (CC0)

Normit­to­mas­sa­kin tilassa on kuitenkin omat sääntönsä. Ne vain ovat hyvin erilaiset kuin ulko­maa­il­mas­sa. Wonderlustin tapauk­ses­sa kaiken toiminnan läpäi­se­viä ohje­nuo­ria ovat molem­min­puo­li­nen suostumus, tur­va­sek­si ja eri­lai­suu­den hyväk­syn­tä. Näitä tämän pie­noi­syh­teis­kun­nan ohje­nuo­ria tapah­tu­man yleisö on nou­dat­ta­nut vuosien varrella esi­mer­kil­li­ses­ti


Palataan vielä naisten eja­ku­laa­tioon ja sek­sie­lä­män rajoit­tei­siin. Wonderlustin squirt­taus-työpajan vetäjä kertoi ope­tel­leen­sa eja­ku­loi­maan. Siinä meni vuosia. Monet työpajan osal­lis­tu­jis­ta vai­kut­ti­vat innok­kail­ta ryhtymään samaan urakkaan. Antropologina ja anar­kis­ti­sie­lu­na tunsin toi­veik­kuut­ta. Elämäämme rajoit­ta­vien kult­tuu­ris­ten vai­ku­tus­mal­lien yli voi päästä. Se on erittäin hidasta, se vaatii mää­rä­tie­tois­ta työstöä ja sopivat hyväk­sy­vät olo­suh­teet, mutta täl­lai­sis­ta asioista voi oppia eroon

Sama pätee moneen sek­su­aa­li­suu­teen liit­ty­vään asiaan. Prosessi on helpompi, jos löytää ympä­ril­leen samojen raja-aitojen kanssa kamp­pai­le­via ihmisiä. Juuri se on yksi Wonderlust-fes­ti­vaa­lin tärkeistä saa­vu­tuk­sis­ta: luoda aika ja paikka, jossa omat esteet tuntuvat mata­lam­mil­ta, sillä ne jakaa toisten kanssa


On mahtavaa nähdä, kuinka suuria yhtei­söl­li­syy­den ja yhteen­kuu­lu­vuu­den tunteita sek­su­aa­li­suus luo. Wonderlustin yleisö koostuu kir­ja­vas­ta vali­koi­mas­ta suku­puo­lia, sek­su­aa­li­suuk­sia, kehoja, miel­ty­myk­siä, luonteita, ammatteja ja ikä­ka­te­go­rioi­ta. Siitä huo­li­mat­ta fes­ti­vaa­li saa aikaan tilan, jossa vaikkapa muutamaa vuo­si­kym­men­tä vanhempi henkilö tuntuu lähei­sel­tä ja miel­lyt­tä­väl­tä — koska me molemmat pidämme saman­lai­sis­ta, yhteis­kun­nan kieroon kat­so­mis­ta asioista.


Tämä yhtei­söl­li­syys ihmisten välillä näkyi tapah­tu­mas­sa tur­val­li­suu­den tunteena ja luot­ta­muk­se­na. Osallistuimme monien muiden kävi­jöi­den ohella muun muassa tilan­tei­siin, jossa yksi henkilö heit­täy­tyy kehollaan 5 – 8 muusta satun­nai­ses­ta hen­ki­lös­tä koostuvan “lon­ke­ro­mons­te­rin” käsien ja liu­ku­voi­teen armoille. Näihin tilan­tei­siin osal­lis­tu­neet tuskin tiesivät edes toistensa etunimiä. Antropologina näin ympä­ril­lä­ni com­mu­ni­tak­sen: tilanteen, jossa tiettyjen ryh­mit­ty­mien, luokkien tai yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­le jäävät pääsevät kiinni ainut­laa­tui­seen yhtei­söl­li­syy­den ja tasa­ver­tai­suu­den muotoon

Kuva: Ian Dooley/​Unsplash (CC0)

Wonder­lus­tis­ta on kulunut jo viikko, mutta vahva kaipuu sen luomaan ympä­ris­töön tuntuu yhä rinnassa. Valitettavasti maailma fes­ti­vaa­li­vii­kon­lo­pun ulko­puo­lel­la on hyvin erilainen, mutta ainakin kerran vuodessa asiat ovat toisin, kiitos Wonderlustin.

Kirjoittaja

Anonyymi AntroBlogisti.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • vvlvk 14.6.2018 klo 00:23

    Miksi kuvissa on lähinnä pari­kymp­pi­siä valkoisia naisia? Miten ne liittyvät antro­blogin mielestä sek­su­aa­li­suu­teen eikä tietyn väes­tö­ryh­män sek­su­aa­lis­ta­mi­seen?

    Vastaa
    • AntroBlogi 14.6.2018 klo 11:35

      Hei, ja kiitos hyvästä kysy­myk­ses­tä.

      Käytännössä syy on se, että vapaa­eh­tois­poh­jal­ta juttuja verkkoon taittavat toi­mi­tus­lai­sem­me käyttävät ilmaisia kuva­pank­ki­ku­via, joiden tarjoama maa­il­man­ku­va ja iha­mis­ku­va eivät oikein millään lailla loista moni­puo­li­suu­del­laan ja inklusii­vi­suu­del­laan. Seksuaalisuus on vieläpä ehkä vai­keam­mas­ta päästä, koska siihen liittyvä (vapaasti käy­tet­tä­vis­sä oleva) kuvasto on varsin vahvasti tietystä muotista tulevaa.

      Sanottakoon tosin, että pari­kymp­pi­set valkoiset naiset liittyvät sek­su­aa­li­suu­teen siinä missä muutkin ihmis­ryh­mät, vaikka ikävästi ovatkin joutuneet mää­rä­tie­toi­sen sek­sua­li­soin­nin ja objek­tik­si pakot­ta­mi­sen kohteeksi. Pyrimme kuva­va­lin­nois­sa olemaan tietoisia siitä, miten val­ta­suh­tei­ta ja ste­reo­ty­pioi­ta kuvi­tuk­sel­la voi­mis­te­taan, mutta toisinaan se on ole­mas­sao­le­vis­sa puit­teis­sa vaikeaa toteuttaa tarpeeksi hyvin. Kiitämme tarkoista silmistä aiheen suhteen! :)

      Vastaa

Lue myös nämä:

Graffitinmaalaajat miellettiin ennen usein nuorisorikollisiksi. Vaikka kyseessä on laillisuuden rajamailla liikkuva alakulttuuri, graffiti on jo kauan ollut osa taide- ja mainosmaailmaa. Viime vuosina graffiteista on tullut laajemmin hyväksytty ilmiö.