Muinaisessa maya-yhteiskunnassa kaakao oli paljon enemmän kuin herkullinen juoma. Se oli merkittävissä rituaaleissa ja juhlissa käytetty herkku, jota uhrattiin jumalille ja haudattiin vainajan mukaan matkalle tuonpuoleiseen. Kaakao oli myös sekä valuuttaa että lääke, joka sopi niin vatsalle kuin tulehdusten hoitoon.
Mayojen mytologia auttaa ymmärtämään kaakaon käytön syvällisempiä merkityksiä. Ravinnon ja rikkauden kannalta tärkeät satolajikkeet, maissi ja kaakao, ovat keskeisiä muinaisten mayojen uskonnossa ja myyteissä. Kaakao oli ennen kaikkea jumalten ruokaa. Ihmisille kaakao tuli aikojen alussa maya-jumalilta, jotka löysivät sen myyttiseltä vuorelta. Ensimmäiset ihmiset tehtiin maissitaikinasta, ja kaakao oli ruoka-aineista heti maissin jälkeen jumalallisin.
Tärkeitä myyttien teemoja ovat elämän kiertokulku, jälleensyntymä ja transformaatio. Kuolema ravitsee elämää uusissa muodoissa ja toimii porttina erilaiseen olemassaoloon. Erään myytin mukaan maissijumalan kuolemasta syntyivät kaikki ravintokasvit. Hänen ruumiistaan kasvoi hedelmäpuita, ensimmäisenä kaakaopuu.
Muinaisissa kuvissa ihminen, maissi ja kaakao usein vaihtavat muotoa keskenään. Tärkeä maissijumala esitetään usein kaakaopuun muodossa, ja kaakaopavut usein esiintyvät ihmiskasvojen muotoisina. Monissa nykyisissäkin mayakielissä sana “hedelmä” muistuttaa sanaa “kasvot”.
Myyteissä maissijumala kuolee ja syntyy uudelleen, ja maissikasvin elinkaari symboloi ihmisen elinkaarta. Kaakaoon liittyy siis maissisymboliikan kautta myös jälleensyntyminen. Juoman siemailu ei ollut vain herkuttelua. Se punoutui monipolvisella tavalla jumalalliseen, elämän kiertokulkuun ja jälleensyntymään, tuoden näin ihmiset lähemmäksi jumalallista.
Eurooppaan kaakao saapui 1544. Dominikaanimunkit toivat mukanaan ryhmän maya-aatelisia, jotka esittelivät juoman Espanjan hallitsijalle. Siitä tuli luksustuote Euroopassa. Vuosisatojen varrella sen käyttö levisi koko maailmaan, kuten myös mayojen nimitys jumalalliselle aineelle, kakaw.
