Monenlaista antropologiaa!

Tervetuloa tutustumaan antropologian monipuoliseen tutkimuskenttään! Tässä juttusarjassa esittelemme antropologian erikoisaloja laidasta laitaan.


Erikoisalasarjan tekstit toimivat hyvänä esit­te­ly­nä kaikille ant­ro­po­lo­gias­ta kiin­nos­tu­neil­le. Kutkuttaako ajatus ant­ro­po­lo­gian opis­ke­lus­ta? Erikoisalatekstit antavat lisä­tie­toa siitä, min­kä­lai­sia aiheita ant­ro­po­lo­git tutkivat. Alaa jo opis­ke­le­vat voivat hyödyntää tekstejä oppi­ma­te­ri­aa­li­na, ja ne sovel­tu­vat erin­omai­ses­ti tie­to­pan­kik­si ant­ro­po­lo­gias­ta tietoa etsiville toi­mit­ta­jil­le ja työ­nan­ta­jil­le.

Erikoisalatekstit esit­te­le­vät tut­ki­mus­suun­taus­ten syntyä, keskeisiä kysy­myk­siä ja tär­keim­piä teorioita. Niissä tuodaan esille myös alalla Suomessa tehtyä tut­ki­mus­ta sekä pohditaan tiettyjen tut­ki­musai­hei­den yhteis­kun­nal­lis­ta mer­kit­tä­vyyt­tä. Antropologian käytännön sovel­luk­sis­ta kiin­nos­tu­nei­den kannattaa tutustua etenkin sovel­ta­vaan ant­ro­po­lo­gi­aan. Tekstit antavan kiehtovan kat­sauk­sen ant­ro­po­lo­gian eri­lai­siin tut­ki­mus­koh­tei­siin alkaen isoista tut­ki­mus­suun­tauk­sis­ta kuten uskon­toant­ro­po­lo­gia tai talous­ant­ro­po­lo­gia. Mukana eri­koi­sa­la­sar­jas­sa on myös nousevien ja tois­tai­sek­si vielä pie­nem­pien eri­koi­sa­lo­jen esit­te­ly­jä, kuten katsaus media-ant­ro­po­lo­gi­aan.

Ihmisyyttä tutkimassa: kulttuuri, yhteisö, kieli ja ruumis

Antropologisesta tut­ki­muk­ses­ta on moneksi, ja se tarjoaa edel­ly­tyk­set hyvin eri­lais­ten ihmi­syy­teen liit­ty­vien ilmiöiden ymmär­tä­mi­seen. Jo lyhyt katsaus sivus­tol­lem­me paljastaa, kuinka laaja ant­ro­po­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen kirjo onkaan. Artikkeleita on niin jää­kar­huis­ta, maa­han­muu­tos­ta, kinky-bileistä, kummista koke­muk­sis­ta kuin ilmas­ton­muu­tok­ses­ta­kin. Koska tut­ki­mus­ta tehdään hyvin eri­lai­sis­ta aiheista, on tie­tee­na­lam­me sisällä eriytynyt eri aiheisiin suun­tau­tu­via eri­kois­tu­mi­sa­lo­ja.

Laajan tut­ki­mus­ken­tän lisäksi ant­ro­po­lo­gian sisäiseen eriy­ty­mi­seen eri tut­ki­mus­suun­tauk­sik­si on vai­kut­ta­nut sen historia. Modernin ant­ro­po­lo­gian voidaan nimittäin nähdä syntyneen suh­teel­li­sen itse­näi­si­nä tut­ki­mus­pe­rin­tei­nä Iso-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa 1800-luvun jäl­ki­puo­lis­kol­la. Tieteenalan juuret ovat kuitenkin paljon pidem­mäl­lä kolo­nia­lis­min his­to­rias­sa. Historian saatossa ant­ro­po­lo­gia on kehit­ty­nyt siirtomaa-aikai­ses­ta etno­gra­fi­ses­ta kuvai­lus­ta etno­lo­gian, sosio­lo­gian ja muiden lähi­tie­tee­na­lo­jen rinnalle ihmi­syy­den moni­nai­suu­den tut­ki­mi­seen kes­kit­ty­väk­si tie­tee­na­lak­si.

Antropologia jaetaan nykyisin yleensä kolmeen päälajiin, jotka ovat sosiaali- ja/​tai kult­tuu­riant­ro­po­lo­gia, kie­li­tie­teel­li­nen ant­ro­po­lo­gia sekä fyysinen ant­ro­po­lo­gia. Amerikkalaisessa perin­tees­sä myös arkeo­lo­gia on ymmär­ret­ty yhdeksi ant­ro­po­lo­gian pää­la­jik­si, mutta Euroopassa se nähdään omana tie­tee­na­la­naan.

KuvaJose Maria Cuellar (Flickr​.com, CC BY-NC 2.0)

Brittiläinen sosi­aa­liant­ro­po­lo­gia on saanut innoi­tuk­sen­sa sosio­lo­gias­ta ja ame­rik­ka­lai­nen kult­tuu­riant­ro­po­lo­gia puo­les­taan nimensä mukai­ses­ti keskittyi alunperin kult­tuu­rin käsitteen mää­rit­te­lyyn. Nykyisin näitä kahta tut­ki­mus­pe­rin­net­tä ei enää oikeas­taan käsitetä toi­sis­taan eril­li­si­nä, vaan usein puhutaan sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gias­ta. Tämä ant­ro­po­lo­gian päälaji kattaa paljon erilaisia ihmi­syy­den sosi­aa­lis­ta ja kult­tuu­ris­ta todel­li­suut­ta tar­kas­te­le­via tut­ki­musai­hei­ta. Suurin osa ant­ro­po­lo­gian eri­kois­alois­ta sijoit­tuu­kin tämän päälajin alle. Jotkut näkevät jopa kie­li­tie­teel­li­sen ant­ro­po­lo­gian osana sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gi­aa, vaikka se ottaakin voi­mak­kaas­ti vai­kut­tei­ta myös kie­li­tie­teis­tä ja usein erotetaan omaksi ant­ro­po­lo­gian haa­rak­seen.

Fyysinen ant­ro­po­lo­gia lähenee puo­les­taan luon­non­tie­tei­tä ja eroaa selkeästi muusta ant­ro­po­lo­gi­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta. Tämän ant­ro­po­lo­gian haaran tut­ki­mus­koh­tee­na on ennen kaikkea ihmis­ruu­mis ja ihmisen bio­lo­gi­set omi­nai­suu­det, ja sen metodit ovat yhdis­tel­mä laa­dul­li­sia ja mää­räl­li­siä mene­tel­miä.

Ihmisen kuo­lin­syyn sel­vit­tä­mi­seen kes­kit­ty­vä foren­si­nen ant­ro­po­lo­gia on fyysisen ant­ro­po­lo­gian alalaji, joka lienee myös suurelle yleisölle tunnetuin ant­ro­po­lo­gian tut­ki­musa­la. Ovathan foren­si­set ant­ro­po­lo­git olleet esillä eri­lai­sis­sa rikos­paik­ka­tut­ki­joi­den elämää seu­raa­vis­sa dek­ka­ri­sar­jois­sa. Ja onkin ihan totta, että jotkut harvat ant­ro­po­lo­git auttavat jopa murhien sel­vit­te­le­mi­ses­sä. Indiana Jones on kuitenkin arkeologi!

Joukko intia­lai­sia naisia eri puolilta maata soit­ta­mas­sa yhtei­söil­leen tyy­pil­li­siä perin­tei­siä instru­ment­te­ja. Kuva: Raja Ravi Varma. (Public Domain, Wikimedia Commons)

Antropologiaa opiskelemaan?

Antropologian opis­ke­lus­ta kiin­nos­tu­nei­den kannattaa eri­koi­sa­la­teks­tien lisäksi lukea ant­ro­po­lo­gian esit­te­ly­teks­tim­me. Suomessa ant­ro­po­lo­gi­aa voi opiskella Oulun, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin yli­opis­tois­sa. Lisäksi ant­ro­po­lo­gi­aa sisäl­tä­viä kursseja on tarjolla Turun yli­opis­ton huma­nis­ti­ses­sa tie­de­kun­nas­sa. Yliopistoilla on hieman erilaisia pai­no­tuk­sia opin­nois­sa, joten niistä kannattaa valita omia kiin­nos­tuk­sen kohteita parhaiten vastaava ohjelma. Esimerkiksi Oulussa painotus on arktisen alueen ja saa­me­lai­sen kielen ja kult­tuu­rin tut­ki­muk­ses­sa.

Antropologian pää­la­jeis­ta ehdot­to­mas­ti parhaiten edus­tet­tu­na Suomen yli­opis­tois­sa on sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gia. Fyysistä tai kie­li­tie­teel­lis­tä ant­ro­po­lo­gi­aa opis­ke­le­maan haluavan kannattaa tutkia laajemmin eri yli­opis­to­jen tarjoamia opin­to­ko­ko­nai­suuk­sia ja yksit­täi­siä kursseja.

Antropologian opintoja voi yhdistää muihin kiin­nos­tuk­sen koh­tei­siin, kuten tiettyyn maan­tie­teel­li­seen alueeseen, kieleen tai vaikkapa tek­no­lo­gia­har­ras­tuk­seen. Sellainenkin suuntaus nimittäin on kuin tek­no­lo­gian ja digi­taa­li­sen maailman ant­ro­po­lo­gia!

antro wordcloud(1)

Moni tietää vasta gradun kir­joi­tus­vai­hees­sa, mihin aiheeseen haluaa eri­kois­tua, ja aihetta vaih­de­taan joskus vielä tut­ki­ja­na­kin. Omaa eri­kois­tu­mis­ta ei siis tarvitse tietää jo ennen opintojen alkua, ja monet eivät koskaan keskity vain yhteen tiettyyn teemaan vaan tekevät uransa aikana tut­ki­mus­ta useista eri aiheista eri­lai­sis­sa kon­teks­teis­sa! Ei siis tarvitse huolestua, jos omaa eri­koi­sa­laa ei heti tahdo löytyä. Toivottavasti eri­koi­sa­la­teks­tim­me kuitenkin antavat käsitystä siitä, min­kä­lai­sia asioita ant­ro­po­lo­gias­sa tutkitaan — ja miten.

Navigointia antropologian laajalla kentällä

On selvää, että ant­ro­po­lo­gian pää- ja alalajit limit­ty­vät pitkälti keskenään. Esimerkiksi poli­tiik­kaa on vaikea tutkia kiin­nit­tä­mät­tä huomiota poliit­ti­seen reto­riik­kaan: poliit­ti­sen kielen analyysi kuuluukin sitten jo (ainakin osin) kie­li­tie­teel­li­sen ant­ro­po­lo­gian alaan.

Alojen erittely on limit­täi­syy­des­tä huo­li­mat­ta mie­le­käs­tä, sillä se helpottaa tiettyä aihetta tutkivien ant­ro­po­lo­gien kes­ki­näis­tä kom­mu­ni­koin­tia ja tie­teel­li­sen ver­tai­sar­vioin­nin toteut­ta­mis­ta. Lisäksi samaan aihe­pii­riin kes­kit­ty­vien ant­ro­po­lo­gien on helpompi mää­ri­tel­lä tut­ki­muk­ses­ta kumpuavaa kysy­myk­se­na­set­te­lua ja ongel­ma­koh­tia, kun he toimivat saman tut­ki­mus­ni­mik­keen alla.

Käytännössä iso osa tut­ki­muk­sis­ta kuitenkin sopii useaan kate­go­ri­aan saman­ai­kai­ses­ti, eikä se ole ongelma. Tärkeää ei ole rajanveto alojen välillä vaan aja­tus­ten­vaih­to ja uusien näkö­kul­mien kehit­tä­mi­nen tie­deyh­tei­sös­sä. Tieteentekeminen onkin loppujen lopuksi aika yhtei­söl­lis­tä, ainakin tässä mielessä. Myös tieteen eettisyys nojaa pitkälti ver­tai­sar­vioin­tiin ja tie­deyh­tei­sös­sä val­lit­se­vaan kon­sen­suk­seen.

Tutkimussuuntauksen lisäksi ant­ro­po­lo­gis­ta tut­ki­mus­ta jao­tel­laan usein maan­tie­teel­li­sen alueen mukaan — teh­dään­hän ant­ro­po­lo­gis­ta tut­ki­mus­ta maailman eri kolkissa. Voidaan esi­mer­kik­si puhua Intian tut­ki­muk­sen perin­tees­tä tai Itä-Eurooppaan kes­kit­ty­väs­tä ant­ro­po­lo­gi­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta.

Antropologit eivät kom­mu­ni­koi ainoas­taan niiden kol­le­goi­den kanssa, joiden tutkimus keskittyy samaan tai läheiseen aihe­pii­riin, vaikkapa uskontoon, tai tut­ki­joi­den kanssa, jotka tutkivat samaa maan­tie­teel­lis­tä aluetta. Lisäksi samaa tai läheistä kie­li­ryh­mää tutkivat vaihtavat usein näke­myk­siä keskenään.

Erikoistumisaloja voi ajatella ikään kuin tie­teel­li­si­nä avain­sa­noi­na, joiden avulla tutkijat sijoit­ta­vat niin oman kuin muidenkin tut­ki­muk­sen ant­ro­po­lo­gian laajalle kentälle. Tutkimusprojektilla voi olla saman­ai­kai­ses­ti useita tällaisia avain­sa­no­ja, jolloin kes­kus­te­lua käydään aktii­vi­ses­ti useaan suuntaan, joskus myös moni- ja poik­ki­tie­teel­li­ses­ti.

Mikä sinua kiin­nos­taa? Vai etsitkö vielä ins­pi­raa­tio­ta? Toivottavasti löydät sen sivus­tol­tam­me!

Kirjoittaja

Saara Toukolehto on AntroBlogin toimituspäällikkö. Saaran antropologisia kiinnostuksen kohteita ovat mm. maahanmuuton, arvojen, moraalin ja ”hyvän elämän” -käsitteen tutkimus integraatiopolitiikan viitekehyksessä, joiden parissa hän tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta Groningenin yliopistolle.

OSALLISTU KESKUSTELUUN