Esittely
Huippuvuoret on Pohjoisella jäämerellä sijaitseva, Norjalle kuuluva saaristo, jossa elää noin 2500 ihmistä — ja 3000 jääkarhua. Asutuksen ulkopuolella liikkuessaan paikalliset kantavat olallaan kivääriä, jääkarhukohtaamisen varalta. Huippuvuoret on ainoa maailmankolkka, jossa voi saada sakot jääkarhun ampumisesta siinä vaiheessa, kun osa retkikunnasta on jo joutunut sen raatelemaksi. Nämä ovat asioita, joita elämästä Huippuvuorilla yleensä tiedetään, mutta ne ovat vain pintaraapaisu paikalliseen elämänmenoon.
Jääkarhu on Huippuvuorten symboli, jonka kuvat koristavat lähes kaikkea kyseiseen saaristoon liittyvää. Sen läsnäolo luonnossa vaikuttaa kietoutuvan monin tavoin paikallisen ihmisyhteisön arkeen. AntroBlogin toimittajat lähtivät Huippuvuorille selvittämään etnografisin ottein:
- Millainen suhde paikallisilla on jääkarhuun ja ympäröivään arktiseen luontoon?
- Millainen on jääkarhun sosiokulttuurinen merkitys Huippuvuorten ihmisyhteisölle?
Suvi Jaakkola
Päätoimittaja, VTM
keyword1, keyword2, keyword3
Gennady Kurushin
Web suunnittelu, videotuotanto, KTM
keyword1, keyword2, keyword3
Sponsorit
Hankkeen tulokset elokuvan muodossa
Arktiksen kuningas
Huippuvuorelaiset puhuvat paljon äärimmäisestä kunnioituksesta ja ihailusta jääkarhua kohtaan. Mikä tekee jääkarhusta niin keskeisen ja voimakkaita tu…
Jääkarhu osana ihmistä
Riskialtis ympäristö, erityinen luonto ja jääkarhu ovat monin tavoin osa Huippuvuorilla asuvien elämää, toimijuutta ja identiteettiä.
Ihminen osana jääkarhua
Näkemys jääkarhun ja luonnon koskemattomuudesta on ensisijaisesti tarina, jota ihminen tällä hetkellä niistä kertoo. Jääkarhu ja sen asuttama ympärist…
Maailman aidoimmassa luonnossa
Huippuvuorten väestön ja jääkarhujen suhteen ymmärtäminen edellyttää paikalliseen luonnonympäristöön liitettyjen kulttuuristen ajatusmallien tarkastel…
Toteutustavasta
Hanke toteutettiin etnografisen journalismin keinoin. Tällä tarkoitetaan antropologian ja etnografisen tutkimusotteen hyödyntämistä tavallista tutkimuksellisemman, syvällisemmän ja akateemisemman journalismin tuottamiseksi.
Noin kuukauden mittainen aineistonkeruu Huippuvuorilla ajoittui kesäkuulle 2018. Maantieteellisesti se keskittyi Huippuvuorten hallinnollisen keskuksen Longyearbyenin alueelle, jossa suurin osa paikallisista asuu.Klassisten etnografian metodien (osallistuva havainnointi, haastattelut) ohella materiaaleja kerättiin myös visuaalisen etnografian keinoin (valokuvat, videot, muut visuaaliset esitykset, äänileikkeet).
Huippuvuorilla toteutettiin 15 keskustelunomaista haastattelua, joista jokainen on kestoltaan noin tunnin. Pääasiallinen kohderyhmä olivat Huippuvuorilla pitkäkestoisesti (yli kuusi kuukautta) asuvat tai asuneet ihmiset, kansallisuudesta riippumatta. Mukanamme Suomeen palasi 23 GB valokuvia, 80 GB videoita ja suuri määrä etnografisia muistiinpanoja. Aineistonkeruun jälkeen koostetussa kattavassa yleistajuisessa artikkelireportaasissa paikan päällä kerätty pieni tutkimusaineisto yhdistettiin olennaiseen antropologiseen teoriaan ja lähestymistapaan.
Projektin aikataulu
