Epävarma kuolema
Kuolema ei ole yksiselitteinen biologinen fakta. Antropologinen kuolemantutkimus osoittaa kuolemaan liittyvän valtavasti sosiokulttuurista ja historiallista vaihtelua. Kuolema on myös poliittinen kysymys.
Kuolema ei ole yksiselitteinen biologinen fakta. Antropologinen kuolemantutkimus osoittaa kuolemaan liittyvän valtavasti sosiokulttuurista ja historiallista vaihtelua. Kuolema on myös poliittinen kysymys.
Erään teorian mukaan ihmislajin ilmiömäinen yhteistyökyky saattoi kehittyä siksi, että lapsia hoivattiin yhdessä. ”Kaikissa ihmisyhteisöissä muut kuin äiti huolehtivat lapsista noin 50 prosenttia ajasta – –…
Millaista on elämä ”maailmanlopun yhteisössä”? Mitä Siperia voi opettaa meille? Kulttuuriantropologi Minna Kulmalan ja kulttuurimaantieteilijä Sofia Perhomaan valokuvanäyttely Viimeisen toivon maa esittelee Siperian taigalle 1990-luvulla…
Kuolemaa voi tarkastella filosofisena kysymyksenä tai yksilön tunne-elämän kriisinä. Kuolema ja kuolemanrituaalit ovat myös käytännön asioita – keskittyväthän useimmat suomalaisenkin yhteiskunnan kuolemaan liittyvät toimet nimenomaan vainajan ruumiiseen ja sen saattamiseen viimeiseen leposijaansa, tavalla tai toisella.
Buddhalaisuuden eräs ilmiö ovat ikuiseen lootusasentoon muumioituneet munkit ja nunnat. Itsestään tapahtunutta muumioitumista arvostetaan ja pidetään merkkinä siitä, että kehollisuus on onnistuttu voittamaan.
Kuolema on erottamaton osa elämää. Teemaviikollamme kuolemaa käsitellään monipuolisesti kuoleman rituaalien ja hautajaiskäytäntöjen, kuolemaan liittyvien uskomuksien ja tapojen sekä kuoleman epävarmuuden kautta.