Siirry suoraan sisältöön

Muumiomunkit Buddhan jalanjäljissä

Buddhalaisuuden eräs ilmiö ovat ikuiseen lootusasentoon muumioituneet munkit ja nunnat. Itsestään tapahtunutta muumioitumista arvostetaan ja pidetään merkkinä siitä, että kehollisuus on onnistuttu voittamaan.

Tiibetinbuddhalaisuuden mukaan edistyneimmät voivat kuollessaan siirtyä kirkkaan valon tilaan, jossa meditoidaan sisäistä ”viiden elementin ja tietoisuuden liukenemisprosessia”. Tässä tilassa meditoijan ajatellaan voivan hallita kehoaan ja estää sen mätänemisen säilyttämällä sisäisen ruumiinlämmön. Edistynyt buddhalaisuuden harjoittaja voi pysytellä tilassa useita päiviä, joiden aikana hän sulautuu valoon. Kolmen viikon jälkeen hänestä tulee buddha – hengellinen apu, joka auttaa ihmisiä valaistumisen tiellä.

Buddhalaisuuteen kuuluu oppi kaiken katoavaisuudesta, ja maatumattoman ruumiin tavoittelu on ristiriitaista. Muumioitumiseen onkin erilaisia näkemyksiä eri suuntauksissa.

Japanissa shugendo-koulukunnan buddhalaismunkkien parissa harjoitettiin keskiajalla askeettisuutta, joka johti kuolemaan ja muumioitumisen alkamiseen jo eläessä. Munkit kuivattivat kehoaan 2000 päivän ajan syömällä ainoastaan siemeniä ja juuria ja juomalla urushi-teetä, joka teki ruumiista liian myrkyllisen matojen syötäväksi. Kuoleman lähestyessä munkki haudattiin suolaa täynnä olevaan laatikkoon tai hautaholviin. Haudassa oli ilmaletku ja kello, jota munkki soitti merkiksi siitä että on elossa. Kun kello ei enää soinut, ilmaletku poistettiin ja hauta sinetöitiin. Se avattiin jälleen tuhannen päivän päästä, ja jos munkin ruumis löydettiin muumioituneena, hänen tiedettiin saavuttaneen valaistumisen. Harvat onnistuneet itsemuumioinnit on asetettu esille temppeleihin, joissa niitä kunnioitetaan edelleen. Tapa kiellettiin 1800-luvun lopulla avustetun itsemurhan muotona.

Viime vuosina uutisotsikoihin on noussut uusia muumiolöytöjä Itä-Aasiasta. Buddhalaisen näkemyksen mukaan kyse saattaa olla hyvin syvästä meditaatiosta, jossa munkki on lähellä valaistumista.

Lukemista

  1. Smithsonian.com: Is this mummy dead… or meditating?
  2. Kalmistopiiri: Poliittisia muumioita ja muumioideologioita
  3. BuddhaWorld: Self-mummification

Lisää Kulttuurishokkeja

Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Emmi Huhtaniemi

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *