Suomalaisessa ja japanilaisessa kulttuurissa on tiettyjä yhtäläisyyksiä – kuten se, että molemmissa pidetään hiljaisuudesta. Syyt kovaäänisyyden ja metelin välttämiselle ovat kuitenkin hieman erilaisia.
Me suomalaiset puhumme vähemmän ja pidämme puhuessamme pidempiä taukoja kuin muut eurooppalaiset. Kansallinen identiteettimme liittyy voimakkaasti hiljaisuuteen, joka viestii meille luotettavuutta, rehellisyyttä ja aitoutta. Arvelemme myös ulkomaalaisten näkevän meissä juuri nämä ominaisuudet.
Suomalainen ei hötkyile eikä löpise turhia. Uskomme, että harvempaan käytetyt sanat ovat harkitumpia ja niillä on enemmän painoarvoa. Hiljaisuus on tärkeä viestintätaito myös Japanissa, mutta se ilmenee eri tavoin. Siinä missä suomalaiselle on tyypillistä sanoa asiansa lyhyesti ja suoraan, japanilainen hiljaisuus on kiertelyä ja sanomatta jättämistä. Suorasukaisuudesta huolimatta olemme usein palautteelle herkkiä ja konfliktia välttäviä – kuten myös japanilaiset.
Japanissa viestintä on hyvin monimerkityksistä. Useimmilla sanoilla ja ilmaisuilla on yhteydestä riippuen useita, jopa vastakkaisia merkityksiä. Se, miten asia sanotaan, on ratkaisevan tärkeää. Sanoja on siis syytä harkita tarkkaan. Hiljaisuus on avuksi myös kulttuurisesti tärkeässä “kasvojen säilyttämisessä”. Kun ketään ei haluta saattaa nolostuttavaan valoon, kannattaa viestinnässä pyrkiä äärimmäiseen kohteliaisuuteen – ja sanomatta jättämiseen.
Sekä Suomessa että Japanissa yksityisyys on korkea arvo ja henkilökohtainen tila sekä fyysisesti että henkisesti suuri. On kohteliasta jättää toinen rauhaan ja antaa tilaa. Puheäänen on syytä olla matala, eikä tunteiden julkista näyttämistä suosita. Hiljaisuus korostuukin yhteiskunnissa, joissa kuunteleminen on tärkeä taito. Suomessa ja Japanissa hiljainen kuuntelu on niin tärkeää, että toisen keskeyttämistä pidetään karkeana. Vaikka tällainen kuuntelu meille tarkoittaa keskittymistä toiseen, puheliaammissa kulttuureissa se saattaa viestiä jopa päinvastaista.
Lukemista
- Diana Petkova. 2015. Beyond Silence. A cross-cultural comparison between Finnish “quietude” and Japanese “tranquility”.