Ilmastonmuutos vai rakenteiden muutos

Ilmastonmuutos on tällä hetkellä ihmis­kun­nan suurin haaste. Monia siihen liittyviä kysy­myk­siä voidaan tar­kas­tel­la myös ant­ro­po­lo­gian tar­joa­mis­ta näkö­kul­mis­ta.

Ilmastonmuutos on luon­non­tie­teel­li­nen tosiasia. Se on elä­män­ta­po­jem­me ja kult­tuu­ris­ten valin­to­jem­me tuote, jonka vai­ku­tuk­set myös muok­kaa­vat sosi­aa­lis­ta todel­li­suut­ta ja kult­tuu­ria. Lisäksi tapamme käsit­teel­lis­tää ilmas­ton­muu­tos­ta ja etsiä rat­kai­su­ja ilmaston läm­pe­ne­mi­seen ovat kult­tuu­ri­ses­ti jäsen­ty­nei­tä.

Päästökauppaa ja hii­li­nie­lu­ja tutkinut ant­ro­po­lo­gi Maria Gutierrez näkee pääs­töi­hin liittyvän kau­pan­käyn­nin osittain fik­tioil­le perus­tu­va­na pelinä, jossa todel­li­suus saa väistyä talous­teo­rian tieltä. Lisäksi mark­ki­naeh­toi­set ratkaisut eivät huomioi ongelmia riittävän moni­puo­li­ses­ti. Länsimainen tar­kas­te­lu­ta­pa pilkkoo eri ilmiöt eril­li­sik­si, jolloin niiden kes­ki­näi­set yhteydet ja riip­pu­vuu­det saattavat kadota näkyvistä.

Antropologi Matti Sarmelan mukaan emme halua kysee­na­lais­taa niitä globaalin kehi­tys­kult­tuu­rin raken­tei­ta, jotka väis­tä­mät­tä johtavat ympä­ris­tön tuhou­tu­mi­seen. Ihmiskunnan käyt­töön­sä val­jas­ta­mat ener­gia­mää­rät kasvavat jat­ku­vas­ti, sekä abso­luut­ti­ses­ti että henkeä kohden mitattuna.

Ilmastonmuutoksesta puhut­taes­sa koros­te­taan usein yksi­löl­lis­ten kulu­tus­va­lin­to­jen mer­ki­tys­tä. Kulutusvalintojen aja­tel­laan olevan tärkeä keino hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­sä. Ajattelutavan taustalla vaikuttaa filosofi Adam Smithiin palautuva yksi­lö­kes­kei­nen käsitys mark­ki­na­ta­lou­den toi­min­nas­ta. Antropologi Richard Wilk on kri­ti­soi­nut yksi­löl­lis­ten kulu­tus­va­lin­to­jen yli­ko­ros­ta­mis­ta ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tai­ses­sa tais­te­lus­sa. Wilkin mukaan ihmisten kulu­tus­va­lin­nat eivät ole erityisen vapaita. Esimerkiksi ole­mas­sao­le­va kau­pun­ki­ra­ken­ne voi vaatia hen­ki­lö­au­ton käyttöä. Henkilöautosta luo­pu­mi­nen voi olla supe­re­ro­ga­tii­vi­nen eli vel­vol­li­suu­det ylittävä vaatimus tilan­tees­sa, jossa se johtaisi työ­mat­koi­hin käytetyn ajan tuntuvaan kasvuun.

Emme halua kyseenalaistaa globaalin kehityskulttuurin rakenteita,

jotka väistämättä johtavat ympäristön tuhoutumiseen.”

Yksityishenkilöiden sijasta liike-elämä on monien hyö­dyk­kei­den suurin kuluttaja. Vaikka yksi­tyis­hen­ki­löt kier­rät­täi­si­vät kaiken käyt­tä­män­sä paperin, vastaisi tämä vain pientä osaa pape­rin­ku­lu­tuk­ses­ta. Vallitsevassa ympä­ris­tö­dis­kurs­sis­sa kulut­ta­jien kulu­tus­pää­tök­set asetetaan jalus­tal­le, vaikka suuri osa kulu­tus­pää­tök­sis­tä tehdään julkisen sektorin ja liike-elämän toimesta.

Kenties olisi koh­dis­tet­ta­va huomio kulu­tuk­sen sijasta tuo­tan­toon, jonka puolelta löytyy ympä­ris­tö­on­gel­mien lähde ja myös ratkaisu. Ilmastonmuutoksen ehkäi­se­mi­sek­si tuotantoa on pakko leikata. Kasvuhakuisessa talous­jär­jes­tel­mäs­sä tämä on todella vaikea vaatimus. Ratkaisua etsitään entistä ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­mäs­tä tuo­tan­nos­ta ja hyö­dyk­keis­tä. Näissäkin voi olla suden­kuop­pan­sa. Esimerkiksi säh­kö­au­to­jen tuotanto aiheuttaa suuremmat hii­li­diok­si­di­pääs­töt kuin polt­to­moot­to­ri­au­to­jen valmistus.

Filosofi Slavoj Žižekin mukaan luon­non­mul­lis­tuk­set eivät uhkaa kapi­ta­lis­mia, vaan avaavat sille uusia toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia. Jopa ilmas­ton­muu­tos, joka on globaali ongelma, voi tuottaa pai­kal­li­sia hyötyjä ja mah­dol­li­suuk­sia. Esimerkiksi kuluvana syksynä suo­ma­lai­set ovat saaneet nauttia poik­keuk­sel­li­sen läm­pi­mis­tä teras­si­ke­leis­tä.

Näin ilmas­ton­muu­tok­seen liittyvä moraa­li­nen dilemma korostuu enti­ses­tään. Ilmastonmuutos johtuu län­si­mai­ses­ta elä­män­ta­vas­ta, mutta siitä kärsivät eniten globaalin etelän asukkaat, joiden kulu­tus­ta­so on usein vaa­ti­ma­ton.

Kirjoittaja

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki. Juusolle voi lähettää palautetta ja kommentteja sähköpostitse: palaute.koponen@gmail.com

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

Lue myös nämä:

Aktivisti ja yrittäjä, vuorovaikutus- ja mindfulness-kouluttaja, antropologi ja ihmislähtöinen tekijä. Elina Kauppila on kirjoittanut kasvatusoppaita kiireisille, vetänyt vuorovaikutuskursseja vanhemmille ja toimii vapaa-ajallaan ilmastotoimia vaativan Elokapina-liikkeen joukoissa. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo urastaan hyvinvointialalla.

Helsingissä vuokrataso on karannut niin korkealle, että monien palkansaajien tuloista leijonanosa kuluu vuokraan. Suomessa yleisen käsityksen mukaan vuokrasääntely on turmiollista vuokramarkkinoiden toiminnalle.