Ilmastonmuutos vai rakenteiden muutos

Ilmastonmuutos on tällä hetkellä ihmis­kun­nan suurin haaste. Monia siihen liittyviä kysy­myk­siä voidaan tar­kas­tel­la myös ant­ro­po­lo­gian tar­joa­mis­ta näkö­kul­mis­ta.

Ilmastonmuutos on luon­non­tie­teel­li­nen tosiasia. Se on elä­män­ta­po­jem­me ja kult­tuu­ris­ten valin­to­jem­me tuote, jonka vai­ku­tuk­set myös muok­kaa­vat sosi­aa­lis­ta todel­li­suut­ta ja kult­tuu­ria. Lisäksi tapamme käsit­teel­lis­tää ilmas­ton­muu­tos­ta ja etsiä rat­kai­su­ja ilmaston läm­pe­ne­mi­seen ovat kult­tuu­ri­ses­ti jäsen­ty­nei­tä.

Päästökauppaa ja hii­li­nie­lu­ja tutkinut ant­ro­po­lo­gi Maria Gutierrez näkee pääs­töi­hin liittyvän kau­pan­käyn­nin osittain fik­tioil­le perus­tu­va­na pelinä, jossa todel­li­suus saa väistyä talous­teo­rian tieltä. Lisäksi mark­ki­naeh­toi­set ratkaisut eivät huomioi ongelmia riittävän moni­puo­li­ses­ti. Länsimainen tar­kas­te­lu­ta­pa pilkkoo eri ilmiöt eril­li­sik­si, jolloin niiden kes­ki­näi­set yhteydet ja riip­pu­vuu­det saattavat kadota näkyvistä.

Antropologi Matti Sarmelan mukaan emme halua kysee­na­lais­taa niitä globaalin kehi­tys­kult­tuu­rin raken­tei­ta, jotka väis­tä­mät­tä johtavat ympä­ris­tön tuhou­tu­mi­seen. Ihmiskunnan käyt­töön­sä val­jas­ta­mat ener­gia­mää­rät kasvavat jat­ku­vas­ti, sekä abso­luut­ti­ses­ti että henkeä kohden mitattuna.

Ilmastonmuutoksesta puhut­taes­sa koros­te­taan usein yksi­löl­lis­ten kulu­tus­va­lin­to­jen mer­ki­tys­tä. Kulutusvalintojen aja­tel­laan olevan tärkeä keino hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­sä. Ajattelutavan taustalla vaikuttaa filosofi Adam Smithiin palautuva yksi­lö­kes­kei­nen käsitys mark­ki­na­ta­lou­den toi­min­nas­ta. Antropologi Richard Wilk on kri­ti­soi­nut yksi­löl­lis­ten kulu­tus­va­lin­to­jen yli­ko­ros­ta­mis­ta ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tai­ses­sa tais­te­lus­sa. Wilkin mukaan ihmisten kulu­tus­va­lin­nat eivät ole erityisen vapaita. Esimerkiksi ole­mas­sao­le­va kau­pun­ki­ra­ken­ne voi vaatia hen­ki­lö­au­ton käyttöä. Henkilöautosta luo­pu­mi­nen voi olla supe­re­ro­ga­tii­vi­nen eli vel­vol­li­suu­det ylittävä vaatimus tilan­tees­sa, jossa se johtaisi työ­mat­koi­hin käytetyn ajan tuntuvaan kasvuun.

Emme halua kyseenalaistaa globaalin kehityskulttuurin rakenteita,

jotka väistämättä johtavat ympäristön tuhoutumiseen.”

Yksityishenkilöiden sijasta liike-elämä on monien hyö­dyk­kei­den suurin kuluttaja. Vaikka yksi­tyis­hen­ki­löt kier­rät­täi­si­vät kaiken käyt­tä­män­sä paperin, vastaisi tämä vain pientä osaa pape­rin­ku­lu­tuk­ses­ta. Vallitsevassa ympä­ris­tö­dis­kurs­sis­sa kulut­ta­jien kulu­tus­pää­tök­set asetetaan jalus­tal­le, vaikka suuri osa kulu­tus­pää­tök­sis­tä tehdään julkisen sektorin ja liike-elämän toimesta.

Kenties olisi koh­dis­tet­ta­va huomio kulu­tuk­sen sijasta tuo­tan­toon, jonka puolelta löytyy ympä­ris­tö­on­gel­mien lähde ja myös ratkaisu. Ilmastonmuutoksen ehkäi­se­mi­sek­si tuotantoa on pakko leikata. Kasvuhakuisessa talous­jär­jes­tel­mäs­sä tämä on todella vaikea vaatimus. Ratkaisua etsitään entistä ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­mäs­tä tuo­tan­nos­ta ja hyö­dyk­keis­tä. Näissäkin voi olla suden­kuop­pan­sa. Esimerkiksi säh­kö­au­to­jen tuotanto aiheuttaa suuremmat hii­li­diok­si­di­pääs­töt kuin polt­to­moot­to­ri­au­to­jen valmistus.

Filosofi Slavoj Žižekin mukaan luon­non­mul­lis­tuk­set eivät uhkaa kapi­ta­lis­mia, vaan avaavat sille uusia toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia. Jopa ilmas­ton­muu­tos, joka on globaali ongelma, voi tuottaa pai­kal­li­sia hyötyjä ja mah­dol­li­suuk­sia. Esimerkiksi kuluvana syksynä suo­ma­lai­set ovat saaneet nauttia poik­keuk­sel­li­sen läm­pi­mis­tä teras­si­ke­leis­tä.

Näin ilmas­ton­muu­tok­seen liittyvä moraa­li­nen dilemma korostuu enti­ses­tään. Ilmastonmuutos johtuu län­si­mai­ses­ta elä­män­ta­vas­ta, mutta siitä kärsivät eniten globaalin etelän asukkaat, joiden kulu­tus­ta­so on usein vaa­ti­ma­ton.

Kirjoittaja

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki. Juusolle voi lähettää palautetta ja kommentteja sähköpostitse: palaute.koponen@gmail.com

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

Lue myös nämä:

Sodat ja konfliktit pysyvät valitettavasti ajankohtaisina vuosikymmenestä toiseen. Miten antropologista tietoa voi hyödyntää sodan ja rauhan kysymyksissä? Mitä annettavaa tutkijoilla on, ja pitäisikö heidän osallistua aktiivisemmin rauhan edistämiseen?

Kahdeksan vuotta sitten egyptiläiset ryntäsivät kaduille osoittamaan mieltään presidentti Hosni Mubarakia vastaan. Kansannousua eivät enää juhli samat tahot kuin vuonna 2011. Useat kansannousun alkumetreillä mukana olleista aktivisteista ja hallinnon kriitikoista ovat nyt vankilassa.

Meiltä tiedustellaan yhtenään, mistä resurssit laajan toimintamme pyörittämiseen tulevat. Tähän ja moniin muihin kysymyksiin vastaamme uudessa kolumnisarjassa, jossa lukija on kutsuttu kylään toimitukseen, kurkistelemaan tiedemedian tekemisen haasteisiin. Ensimmäisessä osassa puhutaan rahasta.