Yhteisöllinen kasvattaminen on saattanut iskostaa ihmisiin psykologisen valmiuden toimia toisten hyväksi

Erään teorian mukaan ihmis­la­jin ilmiö­mäi­nen yhteis­työ­ky­ky saattoi kehittyä siksi, että lapsia hoi­vat­tiin yhdessä. ”Kaikissa ihmi­syh­tei­söis­sä muut kuin äiti huo­leh­ti­vat lapsista noin 50 pro­sent­tia ajasta — - Kaikilla muilla lähi­su­ku­lai­sil­la sim­pans­seis­ta oran­kei­hin emo hoitaa hyvin pitkään poikasta yksin — -”, kertoo bio­lo­gi­sen ant­ro­po­lo­gian dosentti Sonja Koski. Artikkeli julkaistu Helsingin Sanomissa 26.9.2018. (tilaa­jil­le)

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Voiko pandemiasta seurata mitään hyvää? Tähän mennessä on merkillepantavaa, että kaiken perustellun huolen lisäksi koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on tuonut myös toivoa. Kuten monet kriisit, myös COVID-19 on tuonut esiin ihmisten halun auttaa toisiaan ja voimakkaan solidaarisuuden tunteen.

Vuonna 2014 pieni joukko virolaisia päättää perustaa maaseudulle ekoutopistisen yhteisön. Docpointin ohjelmistoon kuuluva The Circle kertoo tämän yhteisön tarinan. Dokumentin keskiössä ovat yhteisön ihmissuhteet ja niiden aikaansaamat konfliktit.

Graffitinmaalaajat miellettiin ennen usein nuorisorikollisiksi. Vaikka kyseessä on laillisuuden rajamailla liikkuva alakulttuuri, graffiti on jo kauan ollut osa taide- ja mainosmaailmaa. Viime vuosina graffiteista on tullut laajemmin hyväksytty ilmiö.