Erään teorian mukaan ihmislajin ilmiömäinen yhteistyökyky saattoi kehittyä siksi, että lapsia hoivattiin yhdessä. ”Kaikissa ihmisyhteisöissä muut kuin äiti huolehtivat lapsista noin 50 prosenttia ajasta — - Kaikilla muilla lähisukulaisilla simpansseista orankeihin emo hoitaa hyvin pitkään poikasta yksin — -”, kertoo biologisen antropologian dosentti Sonja Koski. Artikkeli julkaistu Helsingin Sanomissa 26.9.2018. (tilaajille)
AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa.
Itkuvirret ovat perinnettä, jota löytyy niin itämerensuomalaisesta kulttuuripiiristä kuin monilta muiltakin maailman kolkilta. Itkuvirret ovat olleet sekä rituaalista kansanrunoutta, väkevää tunteiden ilmaisua että viestintää tuonpuoleisen kanssa.
Cosplay on esittävän taiteen muoto, jossa pukeudutaan hahmoksi vaikkapa omasta suosikki-tv-sarjasta. Cosplay-puku ei silti ole naamiaisasu. Kuinka pitkälle cosplayn voi viedä, jos harrastaja on esimerkiksi ihonsa väriltä eri näköinen kuin tavoiteltu hahmo?
Viime aikoina mediassa on todettu, että vanhuspalvelut Suomessa ovat riittämättömiä. Vähemmän kantaa on otettu yhteiskuntamme sosiaalisiin ulottuvuuksiin: individualismiin, suhteeseemme kuolemaan, ja siihen kuinka nämä määrittävät suhtautumista vanhuuteen ja hoitopalvelujen kriisiytymistä. Antropologinen tieto vanhuudesta Intiassa avartaa näkökulmaa vanhustenhoidosta, vastuusta ja sosiaalisesta käyttäytymisestä.
Pyöräpajat ovat ympäristö kokeilemiselle ja kehittelemiselle, yhdessä opettelemiselle ja uusien ideoiden jakamiselle. Ne syntyvät pyöristä ja itse tekemisestä kiinnostuneiden toimijoiden tarpeista, sekä halusta tartuttaa omaa innostusta ja jakaa osaamista muille. Pyöräpajoissa kaupallisuus on pyritty minimoimaan ja kierrätys maksimoimaan. Pajat tarjoavat puitteet monenlaiselle ala-ja vastakulttuuriselle toiminnalle aina musiikkikeikoista kansankeittiöihin ja friikkipyörätyöpajoihin.
