Auttamista vai vallankäyttöä?

Etnologian dosentti Jukka Jouhkin mukaan kehi­tys­a­puun liittyy paljon proble­ma­tiik­kaa ja moraa­li­sia kysy­myk­siä. Kehitysyhteistyöjärjestöjen tavoite on parantaa maailmaa, ja sen saa­vut­taak­seen niiden täytyy kerätä rahaa näkyvillä kam­pan­joil­la. Kampanjoita on kuitenkin kri­ti­soi­tu rodul­lis­ta­vik­si ja val­lit­se­via valta-asetelmia uusin­ta­vik­si. Hän toteaakin, että “Kehitysyhteistyölle ei enää riitä, että se lisää hyvin­voin­tia maa­il­mas­sa. Sen täytyy myös tiedostaa tekijän ja kohteen val­ta­suh­de. Mutta joskus kri­tii­kis­sä unohtuu, että kaikki aut­ta­mi­nen on val­lan­käyt­töä.” Artikkeli julkaistu Maailman kuva­leh­des­sä 27.9.2018.

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa. Kirjoittajat ovat antropologeja ja oman alansa ammattilaisia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Naisen tulee olla neitsyt avioituessaan, ajatellaan monin paikoin ympäri maailmaa. Naisen neitsyys liitetään usein miehen kunniaan, ja siitä luopunut nainen voidaan nähdä arvottomana kunnian lokaajana. Neitsyyden todisteena pidetään immenkalvoa, joka voidaan rakentaa plastiikkakirurgian keinoin.

Viime aikoina valtamediassa on nähty yhä enemmän sanaa “rodullistettu”. HS uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan poliisikoulutukseen tulisi sisällyttää mm. keskusteluja siitä, miten kohdata rodullistettuja vähemmistöjä. Rodullistaminen viittaa kansakunnan sisäisiin ja ulkoisiin valtasuhteisiin. Se viittaa prosesseihin, joiden kautta ihmisen ominaisuuksia aletaan pitää luonnollisina tai muuttumattomina.

Espoon hiippakunnan piispanvaalissa ehdolla oleva Juhani Holma pitää erikoisena toivetta, että miehet jättäytyisivät pois kisasta ja antaisivat tilaa edes yhdelle naiselle kirkon ylimmässä johdossa. Holma paheksuu myös sitä, että viimeaikaisissa piispanvaaleissa joidenkin äänestyskäyttäytymisen on ratkaissut kysymys samaa sukupuolta olevien parien mahdollisesta vihkimisestä, jota Holma itse ei kannata. Holman ’globaaliksi’ väittämä yksiavioinen, heteroseksuaalinen avioliittoihanne on kuitenkin syntynyt tietyssä kulttuurisessa, historiallisessa ja uskonnollisessa kontekstissa – samoin kuin muutkin ihanteet ja käytänteet.