Mihin antropologit työllistyvät?

AntroBlogi ja Soveltavan antropologian verkosto toteuttivat yhteistyössä syksyllä 2018 työelämäkyselyn antropologiaa ja etnologiaa opiskelleille tarkoituksenaan selvittää, mihin alalta työllistytään. Antropologit työelämässä 2018 ‑kyselytutkimuksen tulokset on nyt julkaistu. Tässä artikkelissa esittelemme tutkimuksen löydöksiä.

Antropologia ja sen lähitiede etnologia ovat tie­tee­na­lo­ja, joita opis­kel­laan viidessä suo­ma­lai­ses­sa yli­opis­tos­sa Helsingissä, Itä-Suomessa, Jyväskylässä, Oulussa ja Tampereella. Keskimäärin opinnot kestävät noin viisi vuotta, joiden ajalta opis­ke­li­jois­ta kerätään yli­opis­to­jen toimesta koh­ta­lai­sen kat­ta­vas­ti tietoaMutta mitä ant­ro­po­lo­geil­le tapahtuu opintojen jälkeen? Minkälaisiin tehtäviin he työl­lis­ty­vät ja kuinka paljon he tienaavat? Entä miten mediassa paljon puhut­ta­nut työelämän murros näkyy ant­ro­po­lo­gien työ­suh­teis­sa – vai näkyykö lainkaan?


Nämä kysy­myk­set ovat askar­rut­ta­neet AntroBlogin toi­mi­tuk­ses­sa jo pidemmän aikaa, sillä avointa tilas­to­tie­toa ei aiheesta ole ollut saa­ta­vil­la. Samoja kysy­myk­siä on pohdittu myös Soveltavan ant­ro­po­lo­gian ver­kos­tos­sa. Päätimme ryhtyä tuumasta toimeen ja toteuttaa lukija- ja jäsen­ver­kos­to­jem­me kes­kuu­des­sa kyselyn aiheen tiimoilta, toiveena kerätä aiempaa tarkempaa tietoa alan työl­li­syy­des­tä.


Helsingin yli­opis­ton sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian opis­ke­li­ja Milla Heikkinen toteutti Antropologit työ­elä­mäs­sä 2018 ‑kyselyn osana työ­har­joit­te­lu­aan elo-syys­kuus­sa 2018. Vastauksia tuli yhteensä 207 – suuri kiitos kaikille vas­tan­neil­le! Tässä artik­ke­lis­sa käymme läpi kyselyn tuloksia ja vastaamme esit­tä­miim­me kysy­myk­siin. Tarkempaa tietoa kyselystä sekä ant­ro­po­lo­gien sijoit­tu­mi­ses­ta työ­elä­mään löytyy AntroBlogin työ­elä­mä­si­vuil­ta. Sivulla on myös luet­ta­vis­sa kyse­ly­ai­neis­ton pohjalta koostettu lop­pu­ra­port­ti, jota on käytetty tämän artik­ke­lin lähteenä.

Monialaista asiantuntijuutta

Vertailevaan kult­tuu­rin­tut­ki­muk­seen kes­kit­ty­vä­nä tie­tee­na­la­na ant­ro­po­lo­gia on huma­nis­tis­ten ja yhteis­kun­ta­tie­tei­den väli­maas­toon sijoit­tu­va oppiaine, jolta ei val­mis­tu­ta suoraan tiettyyn ammattiin tai tietylle toi­mia­lal­le. Alan teo­reet­ti­sen lähes­ty­mis­ta­van vuoksi ant­ro­po­lo­ge­ja työs­ken­te­lee paljon yli­opis­tois­sa ja tut­ki­muk­sen parissa, mutta ant­ro­po­lo­gien käyttämä etno­gra­fi­nen tut­ki­mus­me­ne­tel­mä taipuu moneen myös akatemian ulko­puo­lel­la.


Antro­po­lo­gi­sen kou­lu­tuk­sen sovel­ta­mi­nen on ollut viime vuosina nosteessa etenkin käyt­tä­jä­tut­ki­muk­sen ja pal­ve­lu­muo­toi­lun parissa, jossa ihmisen sosi­aa­li­sen käyt­täy­ty­mi­sen ana­ly­soin­ti on muuttunut yksilön psy­ko­lo­gian ymmär­tä­mis­tä kes­kei­sem­mäk­si trendiksi. Tämän johdosta ant­ro­po­lo­git ovat olleet haluttuja työn­te­ki­jöi­tä esi­mer­kik­si tek­no­lo­gia- ja IT-alan yri­tyk­sis­sä.

Kuva: Rawpixel/​Unsplash (CC0)

Alan työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det eivät kui­ten­kaan jää tähän, sillä alalta hakeu­du­taan tasai­ses­ti kaikille yhteis­kun­ta­sek­to­reil­le mitä eri­lai­sim­piin tehtäviin. Kyselyyn vastaajat työs­ken­te­li­vät esi­mer­kik­si ope­tus­teh­tä­vis­sä, kehi­ty­syh­teis­työs­sä, museoissa, mark­ki­noin­nis­sa ja media-alalla – mutta myös yrit­tä­ji­nä, sosiaali- ja ter­vey­sa­lal­la, kon­sult­tei­na sekä pelien kehit­tä­mi­sen parissa.


Antro­po­lo­gian laaja-alaista asian­tun­ti­juut­ta ja työn­ku­vien moni­nai­suut­ta olemme jo aiemmin esi­tel­leet AntroBlogin Työkentällä-artik­ke­li­sar­jas­sa, jossa toi­mit­ta­jam­me keräävät ura­ta­ri­noi­ta eri aloilla työs­ken­te­le­vil­tä ant­ro­po­lo­geil­ta. Kyselyn avulla pystymme vihdoin tar­joa­maan haas­tat­te­lu­jen lisäksi myös tilas­to­tie­toa suo­ma­lais­ten ant­ro­po­lo­gien sijoit­tu­mi­ses­ta työ­elä­mään.

Keitä antropologit ovat?

Kyselytutkimuksen koh­de­ryh­mäk­si vali­koi­tui kaikki ant­ro­po­lo­gi­aa tai etno­lo­gi­aa pää- tai sivu­toi­mi­ses­ti opis­kel­leet henkilöt. Vastaajista 80 % oli kyselyn toteu­tus­het­kel­lä työ­elä­mäs­sä ja 20 % sen ulko­puo­lel­la. Työelämän ulko­puo­lel­le kuu­lu­vik­si kat­sot­tiin pää­toi­mi­set opis­ke­li­jat, työttömät sekä elä­ke­läi­set. Kyselyyn osal­lis­tu­mi­nen ei edel­lyt­tä­nyt vas­taa­jil­ta aka­tee­mis­ta kou­lu­tus­ta, mutta selvä enemmistö, 96 % vas­taa­jis­ta, oli suo­rit­ta­nut jonkin aka­tee­mi­sen tutkinnon. Kaikki tutkinnon suo­rit­ta­neet eivät kui­ten­kaan olleet val­mis­tu­neet nime­no­maan ant­ro­po­lo­gias­ta.


Kyse­ly­ai­neis­ton perus­teel­la tilas­tol­li­ses­ti tyy­pil­li­sin vastaaja on 31 – 40-vuotias nainen, joka on opis­kel­lut ant­ro­po­lo­gi­aa Helsingin yli­opis­tos­sa maisterin tut­kin­toon asti. Hän on vaki­tui­ses­sa koko­päi­vä­työs­sä yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la ja tienaa noin 3000 – 3500 euroa kuu­kau­des­sa. Todennäköisesti hän työs­ken­te­lee suuressa, yli 250 henkeä työl­lis­tä­väs­sä, työ­or­ga­ni­saa­tios­sa joko tutkimus‑, opetus- tai kou­lu­tus­teh­tä­vis­sä ja hänellä on ant­ro­po­lo­gian opintojen jälkeisen työuransa aikana ollut kahdesta viiteen työ­paik­kaa tai työnkuvaa.

Kuva: Rawpixel/​Unsplash (CC0)

Antropologin palkka vastaa kan­sal­lis­ta kes­kiar­voa, mutta ant­ro­po­lo­git tienaavat vähemmän kuin yhteis­kun­nal­li­sil­la aloilla kes­ki­mää­rin. Myös mää­rä­ai­kai­sia työ­suh­tei­ta (37 %:lla vas­taa­jis­ta) on enemmän kuin yhteis­kun­ta-aloilla yleensä. Lukuun vaikuttaa toden­nä­köi­ses­ti naisten (78 %), alle 40-vuo­tiai­den (69 %) sekä yli­opis­tois­sa työs­ken­te­le­vien (21 %) vas­taa­jien korkea määrä kyselyyn osal­lis­tu­nei­den kes­kuu­des­sa, sillä näissä ryhmissä on Yhteiskunta-alan kor­kea­kou­lu­te­tut ‑etu­jär­jes­tön mukaan huo­mat­ta­vas­ti enemmän mää­rä­ai­kai­sia työ­suh­tei­ta kuin muissa vas­taa­ja­ryh­mis­sä. Iän ja koke­muk­sen myötä vaki­tuis­ten työ­suh­tei­den määrä kuitenkin lisääntyy, eikä kor­keim­mis­sa ikä­luo­kis­sa enää esiinny juurikaan mää­rä­ai­kai­suuk­sia.


Näistä seikoista huo­li­mat­ta vastaajat olivat pääosin tyy­ty­väi­siä työhönsä. He kokivat pys­ty­vän­sä hyö­dyn­tä­mään ant­ro­po­lo­gis­ta osaa­mis­taan työ­elä­mäs­sä ja tunsivat olevansa kou­lu­tus­taan vas­taa­vas­sa työssä. Kyselyvastausten perus­teel­la ant­ro­po­lo­gien työt­tö­myy­sas­te (5,8 %) on hieman matalampi kuin kan­sal­li­nen keskiarvo (6,8 %), mutta aavis­tuk­sen korkeampi kuin yhteis­kun­ta­tie­teel­li­sil­lä aloilla kes­ki­mää­rin (4,9 %).


Kyselyn perus­teel­la voi­daan­kin todeta, että vaikka ant­ro­po­lo­gia ei tarjoa selkeää urapolkua tiet­tyi­hin työ­teh­tä­viin, eikä valtaosa alan työn­te­ki­jöis­tä yllä huip­pu­pal­koil­le, on alan työl­li­syy­sas­te hyvä ja sen har­joit­ta­jat pääosin tyy­ty­väi­siä ura­va­lin­taan­sa. Työelämän murros ei näy ainakaan vielä kohon­nee­na työt­tö­myy­te­nä, mutta mää­rä­ai­kais­ten työ­suh­tei­den ver­rat­tain korkea määrä saattaa enteillä lähes­ty­väs­tä muu­tok­ses­ta.

Antropologia tarjoaa tapoja ajatella

Kyselytutkimuksen puit­teis­sa tie­dus­tel­tiin, miten ant­ro­po­lo­gi­nen opis­ke­lu­taus­ta on vai­kut­ta­nut vas­taa­jien tapaan tehdä töitä. Vastaajan toi­mia­las­ta riip­pu­mat­ta vas­tauk­sis­sa koros­tui­vat eri­tyi­ses­ti ant­ro­po­lo­geil­le tyy­pil­li­nen holis­ti­nen ja rela­ti­vis­ti­nen näkökulma, laa­dul­lis­ten mene­tel­mien ja ana­lyyt­ti­sen tut­ki­musot­teen hallinta, yhteis­kun­ta­ra­ken­tei­den havain­noi­mi­nen ja kysee­na­lais­ta­mi­nen sekä kyky hahmottaa laajoja koko­nai­suuk­sia ja moni­mut­kai­sia syy-seu­raus­suh­tei­ta.


Ihmislähtöisyys, koko­nais­val­tai­suus, uuden tiedon omak­su­mi­nen ja inhi­mil­li­sen käyt­täy­ty­mi­sen ymmärrys ovat ant­ro­po­lo­gien valtteja. Meillä on kyky kysyä oikeita kysy­myk­siä ja etsiä vas­tauk­sia.” (Nainen 31 – 40 v)


Antropologista näkö­kul­maa tarvitaan kehi­ty­syh­teis­työs­sä, sillä se mah­dol­lis­taa pai­kal­lis­ten ihmisten näkö­kul­man ymmär­tä­mi­sen. Hyvät ana­lyy­si­tie­dot ja syy-seu­raus­suh­tei­den hah­mot­ta­mi­nen luovat hyvän pohjan stra­te­gi­seen ajat­te­luun.” (Nainen 41 – 50 v)

Kuva: Rawpixel/​Unsplash (CC0)

Kyselyyn vas­tan­nei­den kom­men­teis­sa toistui myös kriit­ti­nen ja itse­reflek­tioon tai­pu­vai­nen tut­ki­muso­te. Ihmisten tarjoamaa tietoa ei pidetä itses­tään­sel­vyy­te­nä, vaan sen taakse pyritään näkemään ja eri toi­mi­joi­den tar­koi­tus­pe­riä kysee­na­lais­ta­maan koko­nais­ku­van hah­mot­ta­mi­sek­si.


Antropologia on auttanut minua etsimään koko ajan suurempaa vii­te­ke­hys­tä sekä kysee­na­lais­ta­maan omia työ­ta­po­ja­ni ja rat­kai­su­ja­ni. Pyrin löytämään puuttuvia ääniä ja vah­vis­ta­maan heikompia.” (Mies 21 – 30 v)


“Olen hyvä laa­dul­li­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa ja ihmisten moni­mut­kais­ten int­res­sien hah­mot­ta­mi­ses­sa. Ymmärrän, etteivät ihmiset aina toimi loo­gi­ses­ti. En oleta saavani objek­tii­vis­ta dataa ja osaan lukea rivien välistä motiiveja, käyttää haja­nai­sia ja sekavia aineis­to­ja sekä vetää niistä joh­to­pää­tök­siä.” (Nainen 31 – 40 v)

Kuva: Rawpixel/​Unsplash (CC0)

Lisäksi vastaajat arvos­ti­vat kou­lu­tuk­sen opettamaa ihmis­nä­kö­kul­man huo­mioo­not­ta­mis­ta, vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja sekä moniu­lot­teis­ta kult­tuu­ri­kä­si­tys­tä. He kokivat niistä olevan eri­tyi­ses­ti apua ihmisten kanssa työs­ken­nel­les­sä ja heiltä tietoa kerät­täes­sä oli kyse sitten maa­han­muut­ta­ja­työs­tä, pal­ve­lu­muo­toi­lus­ta tai hal­lin­nol­li­sis­sa teh­tä­vis­sä toi­mi­mi­ses­ta.


Antropologian opinnot ovat antaneet minulle kyvyn hahmottaa koko­nai­suuk­sia sekä orga­ni­saa­tioi­den ja ihmisten välistä dyna­miik­kaa. Erilaiset toimijat (yritykset, järjestöt, ins­ti­tuu­tiot) ovat kaikki oman­lai­si­aan kult­tuu­rei­ta, joilla on eri arvoja ja erilaisia kom­mu­ni­kaa­tio­ta­po­ja. Yhteistyötä näiden välillä on vaikea koor­di­noi­da jos ei hahmota erojen syitä tai löydä oikean­lai­sia puhe­ta­po­ja.” (Nainen 31 – 40 v)


Antropologian hyöty on eri­tyi­ses­ti ihmis­nä­kö­kul­man aidossa huo­mioi­mi­ses­sa pal­ve­lui­ta suun­ni­tel­taes­sa. Meidän on ymmär­ret­tä­vä käyttäjiä heidän omista läh­tö­koh­dis­taan, ei vain meidän palvelun suun­nit­te­li­joi­den näkö­kul­mas­ta. Siksi pelkät numerot ja iso data eivät riitä vaan on nähtävä ihmisten arkeen ja käyt­tö­ti­lan­tei­siin.” (Nainen 31 – 40 v)


Kyselytutkimuksen vastaukset piirtävät kuvaa ant­ro­po­lo­gias­ta tie­tee­na­la­na, jonka tie­to­tai­to on joustavaa ja taipuu monen­lai­siin tehtäviin, joissa laaja-alaiselle asian­tun­ti­juu­del­le ja kult­tuu­rin ymmär­ryk­sel­le on tarvetta. Kyselyn perus­teel­la voi­daan­kin todeta, että ant­ro­po­lo­gin saa kyllä pois yli­opis­tos­ta, mutta alaa opis­kel­lees­ta ant­ro­po­lo­gia ei vaikuta lähtevän kulu­mal­la­kaan!

  • Podcast-lukija: Milla Heikkinen
  • Verkkotaitto: Niina Ahola
  • Artikkelikuva: Rawpixel/​Unsplash (CC0)
  1. Ansiotasoindeksi, 3. vuo­si­nel­jän­nes 2018. Suomen viral­li­nen tilasto. Tilastokeskus.
  2. Antropologit työ­elä­mäs­sä 2018. AntroBlogi ja Soveltavan ant­ro­po­lo­gian verkosto.
  3. Työmarkkinatutkimus 2017. Yhteiskunta-alan kor­kea­kou­lu­tu­te­tut ry.
  4. Työvoimatutkimus 2018, elokuu. Suomen viral­li­nen tilasto. Tilastokeskus.

Kirjoittaja

Niina Ahola on antropologi ja valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta. Hän toimii AntroBlogin työelämäosion toisena toimituspäällikkönä. Niinaa kiinnostavat erityisesti psykologian ja lääketieteen rajapinnassa tapahtuva antropologinen tutkimus sekä Itä-Afrikka. Gradussaan hän tarkasteli sotatraumaa Ugandassa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Aktivisti ja yrittäjä, vuorovaikutus- ja mindfulness-kouluttaja, antropologi ja ihmislähtöinen tekijä. Elina Kauppila on kirjoittanut kasvatusoppaita kiireisille, vetänyt vuorovaikutuskursseja vanhemmille ja toimii vapaa-ajallaan ilmastotoimia vaativan Elokapina-liikkeen joukoissa. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo urastaan hyvinvointialalla.

Havainnot maapallon resurssien rajallisuudesta sekä epätasaisesta jakautumisesta haastavat talouskasvupakkoa, mikä kannustaa miettimään talousajattelua uudestaan. Vaikka joidenkin kasvukriitikoiden mukaan talouden pohdinta kuuluu kaikille, kaikkien kokemuksen huomioiminen ei ole itsestäänselvyys. Tulokulmia-kolumnissa tutkija Eeva Houtbeckers kertoo, mitä annettavaa antropologialla on kasvutalouden jälkeiselle ajalle.

Posti on aikeissa siirtää osan toiminnoistaan Viroon matalampien työvoimakustannusten toivossa. Samanaikaisesti postin johtaja nauttii hulppeaa vuosipalkkaa. Viime vuosina suuryritysten johtajien palkkiot ovat kasvaneet työntekijöiden aseman heikentyessä. Kysymys yhteiskunnassa vallitsevista tuloeroista ja niiden oikeuttamisesta on pysyvimpiä poliittisia kysymyksiä.