AntroBlogi ja Soveltavan antropologian verkosto toteuttivat yhteistyössä syksyllä 2018 työelämäkyselyn antropologiaa ja etnologiaa opiskelleille tarkoituksenaan selvittää, mihin alalta työllistytään. Antropologit työelämässä 2018 -kyselytutkimuksen tulokset on nyt julkaistu. Tässä artikkelissa esittelemme tutkimuksen löydöksiä.
Antropologia ja sen lähitiede etnologia ovat tieteenaloja, joita opiskellaan viidessä suomalaisessa yliopistossa Helsingissä, Itä-Suomessa, Jyväskylässä, Oulussa ja Tampereella. Keskimäärin opinnot kestävät noin viisi vuotta, joiden ajalta opiskelijoista kerätään yliopistojen toimesta kohtalaisen kattavasti tietoa. Mutta mitä antropologeille tapahtuu opintojen jälkeen? Minkälaisiin tehtäviin he työllistyvät ja kuinka paljon he tienaavat? Entä miten mediassa paljon puhuttanut työelämän murros näkyy antropologien työsuhteissa – vai näkyykö lainkaan?
Nämä kysymykset ovat askarruttaneet AntroBlogin toimituksessa jo pidemmän aikaa, sillä avointa tilastotietoa ei aiheesta ole ollut saatavilla. Samoja kysymyksiä on pohdittu myös Soveltavan antropologian verkostossa. Päätimme ryhtyä tuumasta toimeen ja toteuttaa lukija- ja jäsenverkostojemme keskuudessa kyselyn aiheen tiimoilta, toiveena kerätä aiempaa tarkempaa tietoa alan työllisyydestä.
Helsingin yliopiston sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelija Milla Heikkinen toteutti Antropologit työelämässä 2018 -kyselyn osana työharjoitteluaan elo-syyskuussa 2018. Vastauksia tuli yhteensä 207 – suuri kiitos kaikille vastanneille! Tässä artikkelissa käymme läpi kyselyn tuloksia ja vastaamme esittämiimme kysymyksiin. Tarkempaa tietoa kyselystä sekä antropologien sijoittumisesta työelämään löytyy AntroBlogin työelämäsivuilta. Sivulla on myös luettavissa kyselyaineiston pohjalta koostettu loppuraportti, jota on käytetty tämän artikkelin lähteenä.
Monialaista asiantuntijuutta
Vertailevaan kulttuurintutkimukseen keskittyvänä tieteenalana antropologia on humanististen ja yhteiskuntatieteiden välimaastoon sijoittuva oppiaine, jolta ei valmistuta suoraan tiettyyn ammattiin tai tietylle toimialalle. Alan teoreettisen lähestymistavan vuoksi antropologeja työskentelee paljon yliopistoissa ja tutkimuksen parissa, mutta antropologien käyttämä etnografinen tutkimusmenetelmä taipuu moneen myös akatemian ulkopuolella.
Antropologisen koulutuksen soveltaminen on ollut viime vuosina nosteessa etenkin käyttäjätutkimuksen ja palvelumuotoilun parissa, jossa ihmisen sosiaalisen käyttäytymisen analysointi on muuttunut yksilön psykologian ymmärtämistä keskeisemmäksi trendiksi. Tämän johdosta antropologit ovat olleet haluttuja työntekijöitä esimerkiksi teknologia- ja IT-alan yrityksissä.Alan työllistymismahdollisuudet eivät kuitenkaan jää tähän, sillä alalta hakeudutaan tasaisesti kaikille yhteiskuntasektoreille mitä erilaisimpiin tehtäviin. Kyselyyn vastaajat työskentelivät esimerkiksi opetustehtävissä, kehitysyhteistyössä, museoissa, markkinoinnissa ja media-alalla – mutta myös yrittäjinä, sosiaali- ja terveysalalla, konsultteina sekä pelien kehittämisen parissa.
Antropologian laaja-alaista asiantuntijuutta ja työnkuvien moninaisuutta olemme jo aiemmin esitelleet AntroBlogin Työkentällä-artikkelisarjassa, jossa toimittajamme keräävät uratarinoita eri aloilla työskenteleviltä antropologeilta. Kyselyn avulla pystymme vihdoin tarjoamaan haastattelujen lisäksi myös tilastotietoa suomalaisten antropologien sijoittumisesta työelämään.
Keitä antropologit ovat?
Kyselytutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui kaikki antropologiaa tai etnologiaa pää- tai sivutoimisesti opiskelleet henkilöt. Vastaajista 80 % oli kyselyn toteutushetkellä työelämässä ja 20 % sen ulkopuolella. Työelämän ulkopuolelle kuuluviksi katsottiin päätoimiset opiskelijat, työttömät sekä eläkeläiset. Kyselyyn osallistuminen ei edellyttänyt vastaajilta akateemista koulutusta, mutta selvä enemmistö, 96 % vastaajista, oli suorittanut jonkin akateemisen tutkinnon. Kaikki tutkinnon suorittaneet eivät kuitenkaan olleet valmistuneet nimenomaan antropologiasta.
Kyselyaineiston perusteella tilastollisesti tyypillisin vastaaja on 31–40-vuotias nainen, joka on opiskellut antropologiaa Helsingin yliopistossa maisterin tutkintoon asti. Hän on vakituisessa kokopäivätyössä yksityisellä sektorilla ja tienaa noin 3000–3500 euroa kuukaudessa. Todennäköisesti hän työskentelee suuressa, yli 250 henkeä työllistävässä, työorganisaatiossa joko tutkimus-, opetus- tai koulutustehtävissä ja hänellä on antropologian opintojen jälkeisen työuransa aikana ollut kahdesta viiteen työpaikkaa tai työnkuvaa.Antropologin palkka vastaa kansallista keskiarvoa, mutta antropologit tienaavat vähemmän kuin yhteiskunnallisilla aloilla keskimäärin. Myös määräaikaisia työsuhteita (37 %:lla vastaajista) on enemmän kuin yhteiskunta-aloilla yleensä. Lukuun vaikuttaa todennäköisesti naisten (78 %), alle 40-vuotiaiden (69 %) sekä yliopistoissa työskentelevien (21 %) vastaajien korkea määrä kyselyyn osallistuneiden keskuudessa, sillä näissä ryhmissä on Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut -etujärjestön mukaan huomattavasti enemmän määräaikaisia työsuhteita kuin muissa vastaajaryhmissä. Iän ja kokemuksen myötä vakituisten työsuhteiden määrä kuitenkin lisääntyy, eikä korkeimmissa ikäluokissa enää esiinny juurikaan määräaikaisuuksia.
Näistä seikoista huolimatta vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä työhönsä. He kokivat pystyvänsä hyödyntämään antropologista osaamistaan työelämässä ja tunsivat olevansa koulutustaan vastaavassa työssä. Kyselyvastausten perusteella antropologien työttömyysaste (5,8 %) on hieman matalampi kuin kansallinen keskiarvo (6,8 %), mutta aavistuksen korkeampi kuin yhteiskuntatieteellisillä aloilla keskimäärin (4,9 %).
Kyselyn perusteella voidaankin todeta, että vaikka antropologia ei tarjoa selkeää urapolkua tiettyihin työtehtäviin, eikä valtaosa alan työntekijöistä yllä huippupalkoille, on alan työllisyysaste hyvä ja sen harjoittajat pääosin tyytyväisiä uravalintaansa. Työelämän murros ei näy ainakaan vielä kohonneena työttömyytenä, mutta määräaikaisten työsuhteiden verrattain korkea määrä saattaa enteillä lähestyvästä muutoksesta.
Antropologia tarjoaa tapoja ajatella
Kyselytutkimuksen puitteissa tiedusteltiin, miten antropologinen opiskelutausta on vaikuttanut vastaajien tapaan tehdä töitä. Vastaajan toimialasta riippumatta vastauksissa korostuivat erityisesti antropologeille tyypillinen holistinen ja relativistinen näkökulma, laadullisten menetelmien ja analyyttisen tutkimusotteen hallinta, yhteiskuntarakenteiden havainnoiminen ja kyseenalaistaminen sekä kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja monimutkaisia syy-seuraussuhteita.
”Ihmislähtöisyys, kokonaisvaltaisuus, uuden tiedon omaksuminen ja inhimillisen käyttäytymisen ymmärrys ovat antropologien valtteja. Meillä on kyky kysyä oikeita kysymyksiä ja etsiä vastauksia.” (Nainen 31–40 v)
”Antropologista näkökulmaa tarvitaan kehitysyhteistyössä, sillä se mahdollistaa paikallisten ihmisten näkökulman ymmärtämisen. Hyvät analyysitiedot ja syy-seuraussuhteiden hahmottaminen luovat hyvän pohjan strategiseen ajatteluun.” (Nainen 41–50 v)
Kyselyyn vastanneiden kommenteissa toistui myös kriittinen ja itsereflektioon taipuvainen tutkimusote. Ihmisten tarjoamaa tietoa ei pidetä itsestäänselvyytenä, vaan sen taakse pyritään näkemään ja eri toimijoiden tarkoitusperiä kyseenalaistamaan kokonaiskuvan hahmottamiseksi.
”Antropologia on auttanut minua etsimään koko ajan suurempaa viitekehystä sekä kyseenalaistamaan omia työtapojani ja ratkaisujani. Pyrin löytämään puuttuvia ääniä ja vahvistamaan heikompia.” (Mies 21–30 v)
“Olen hyvä laadullisessa tutkimuksessa ja ihmisten monimutkaisten intressien hahmottamisessa. Ymmärrän, etteivät ihmiset aina toimi loogisesti. En oleta saavani objektiivista dataa ja osaan lukea rivien välistä motiiveja, käyttää hajanaisia ja sekavia aineistoja sekä vetää niistä johtopäätöksiä.” (Nainen 31–40 v)
Lisäksi vastaajat arvostivat koulutuksen opettamaa ihmisnäkökulman huomioonottamista, vuorovaikutustaitoja sekä moniulotteista kulttuurikäsitystä. He kokivat niistä olevan erityisesti apua ihmisten kanssa työskennellessä ja heiltä tietoa kerättäessä oli kyse sitten maahanmuuttajatyöstä, palvelumuotoilusta tai hallinnollisissa tehtävissä toimimisesta.
”Antropologian opinnot ovat antaneet minulle kyvyn hahmottaa kokonaisuuksia sekä organisaatioiden ja ihmisten välistä dynamiikkaa. Erilaiset toimijat (yritykset, järjestöt, instituutiot) ovat kaikki omanlaisiaan kulttuureita, joilla on eri arvoja ja erilaisia kommunikaatiotapoja. Yhteistyötä näiden välillä on vaikea koordinoida jos ei hahmota erojen syitä tai löydä oikeanlaisia puhetapoja.” (Nainen 31–40 v)
”Antropologian hyöty on erityisesti ihmisnäkökulman aidossa huomioimisessa palveluita suunniteltaessa. Meidän on ymmärrettävä käyttäjiä heidän omista lähtökohdistaan, ei vain meidän palvelun suunnittelijoiden näkökulmasta. Siksi pelkät numerot ja iso data eivät riitä vaan on nähtävä ihmisten arkeen ja käyttötilanteisiin.” (Nainen 31–40 v)
Kyselytutkimuksen vastaukset piirtävät kuvaa antropologiasta tieteenalana, jonka tietotaito on joustavaa ja taipuu monenlaisiin tehtäviin, joissa laaja-alaiselle asiantuntijuudelle ja kulttuurin ymmärrykselle on tarvetta. Kyselyn perusteella voidaankin todeta, että antropologin saa kyllä pois yliopistosta, mutta alaa opiskelleesta antropologia ei vaikuta lähtevän kulumallakaan!
Toimitus
Lukemista
- Ansiotasoindeksi, 3. vuosineljännes 2018. Suomen virallinen tilasto. Tilastokeskus.
- Antropologit työelämässä 2018. AntroBlogi ja Soveltavan antropologian verkosto.
- Työmarkkinatutkimus 2017. Yhteiskunta-alan korkeakoulututetut ry.
- Työvoimatutkimus 2018, elokuu. Suomen virallinen tilasto. Tilastokeskus.
