Muumimukeissa viehättävät tarinat ja arvot

Muumimukit ovat ikonisia ja rakastettuja juoma-astioita, joita löytyy kaapeista toisinaan melkoinen kokoelma. Keräilijöiden parissa muumimukien suosio perustuu muun muassa muumeihin liitettyyn arvomaailmaan ja mukien sosiaalisiin mielikuviin.

Kuvittele, että ystäväsi ovat tulleet luoksesi viet­tä­mään syysiltaa. Päätätte juoda kupposet teetä, joten laitat veden kiehumaan. Annat vie­rail­le­si teekupit poreilun tauottua. Muumimukit tietenkin. Jo ennen kuin ehdit kaataa teen kuppeihin, yksi heistä katsoo mukia ilah­tu­nee­na ja toteaa sen olevan saman­lai­nen, kuin minkä hän juuri osti lähi­kau­pas­ta. Toinen ystäväsi taas kertoo tätinsä keräävän muu­mi­mu­ke­ja. Kuulostaako tutulta?

Muumien suosio ja muu­mi­mu­kien tapa herättää kes­kus­te­lua niin teen­juon­nin välineinä kuin esi­mer­kik­si keräily- tai sta­tuse­si­nei­nä on mie­les­tä­ni jän­nit­tä­vä ilmiö. Päätin tutkia moni­puo­lis­ta muu­mi­mu­kia kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian pro gradu ‑tut­kiel­mas­sa­ni. Omistan itse hieman yli 30 muu­mi­mu­kin kokoelman, josta ammensin ins­pi­raa­tio­ta pro­ses­siin.

Tuotteistetut muumit ja muumimukin tarina

Arabian muu­mi­mu­ki­ko­koel­man ensim­mäi­set tuotteet lan­see­rat­tiin vuonna 1990. Tätä sarjaa kutsutaan Tervetuloa muu­mi­laak­soon ‑kokoel­mak­si. Se on tänä päivänä jo yli 90 erilaisen mukin kokoinen. Muumimukit ovat Arabian Teema-mukin muotoilun varaan tehtyjä, kolmen desi­lit­ran vetoisia mukeja. Niiden kuvitus perustuu Tove Janssonin alku­pe­räi­seen muu­mi­tuo­tan­toon, niin sar­ja­ku­viin kuin kirjoihin. Taiteilija Tove Slotte kuvittaa muu­mi­mu­kit käsin piir­tä­mäl­lä. Kuvitukset ovat vaih­te­le­van värik­käi­tä ja Slotte käyttää niissä vapaata som­mit­te­lua. Mukit tehdään Arabian ja muumien lisens­sioi­keuk­sia valvovan Moomin Characters Ltd:n välisenä yhteis­työ­nä.

Yhtä aikaa Tervetuloa muu­mi­laak­soon ‑kokoelman lan­see­raa­mi­sen kanssa alkoi Suomen tele­vi­sios­sa ani­maa­tio­sar­ja Muumilaakson tarinoita. Sarja nousi jät­ti­me­nes­tyk­sek­si ja aloitti Suomessa toisen ”muu­mi­buu­min”. Ensimmäinen, 1950-luvulla alkanut buumi, oli jo ehtinyt laantua. Muumimukit ja Muumilaakson asuk­kai­den elämästä kertova ani­maa­tio­sar­ja tukivat lois­ta­vas­ti toisiaan, ja muumit nousivat ennen­nä­ke­mät­tö­mään suosioon. Tuo suosio jatkuu edelleen, ja muu­mi­mu­kit ovat muo­tou­tu­neet monille suo­ma­lai­suut­ta edus­ta­vik­si tuot­teik­si. Ulkomailla eri­tyi­ses­ti japa­ni­lai­set tuntevat Suomen muumien kotimaana. Myös suo­ma­lais­ten kes­kuu­des­sa muumit miel­le­tään yleisesti “suo­ma­lai­seen kult­tuu­riin” kuu­lu­vak­si brändiksi.

Tutkielmani aineisto koostuu yli 20 muu­mi­mu­kia omis­ta­vien hen­ki­löi­den haas­tat­te­luis­ta. Tällaiset ihmiset mää­ri­tel­lään tut­kiel­mas­sa muu­mi­mu­kien keräi­li­jöik­si, koska yli 20 mukin omis­ta­mi­nen on harvoin sattumaa. Sen takana on jokin syy. Haastattelin yhdeksää noin 20 – 55 ‑vuotiasta naista, jotka löysin tuttavien kautta kyse­le­mäl­lä. Kuulin myös yhdestä mies­puo­li­ses­ta muu­mi­mu­ki­ke­räi­li­jäs­tä, mutta en ikävä kyllä onnis­tu­nut sopimaan hänen kanssaan haas­tat­te­lua. Muunsukupuolisia muu­mi­mu­ki­ke­räi­li­jöi­tä ei myöskään osunut otokseeni.

Erilaiset merkitysryhmät

Muumimukeihin liitetään luke­mat­to­mia erilaisia mer­ki­tyk­siä, jotka muuttuvat tilan­tei­den mukaan. Eri asiat tekevät mukin mer­ki­tyk­sel­li­sek­si eri tilan­teis­sa, paikoissa ja ajan hetkissä. Haastattelujeni perus­teel­la muu­mi­mu­kiin liitetään mer­ki­tyk­siä, jotka voi jakaa kolmeen pää­ryh­mään: hen­ki­lö­koh­tai­nen elä­män­ta­ri­na, mie­li­ku­vat ja sosi­aa­li­set seikat.

Henkilökohtaiseen elä­män­ta­ri­naan liittyvät mer­ki­tyk­set ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia muistoja, nos­tal­gi­aa ja minuuden tuot­ta­mis­ta mukien avulla. Nämä muistot akti­voi­tu­vat ihmisen ollessa teke­mi­sis­sä muu­mi­mu­kin kanssa. Mukia katsoessa mieleen saattaa tulla tarina sen hank­ki­mi­ses­ta tai se, että juuri tästä mukista tahtoo juoda lau­an­tai­aa­mu­na kahvinsa tai teensä. Kaikille tähän kate­go­ri­aan kuu­lu­vil­le mer­ki­tyk­sil­le on yhteistä se, että ne liittyvät mukien omistajan elämään. Ne kyt­key­ty­vät hänen koke­muk­siin­sa ja muis­toi­hin­sa.

Monessa haas­tat­te­lus­sa otettiin esiin keräi­li­jän ensim­mäi­nen muumimuki. Yhtä lukuun ottamatta kaikki haas­ta­tel­ta­vat osasivat nimetä kokoel­man­sa ensim­mäi­sen mukin ja kertoivat mie­lel­lään, mistä se oli hankittu tai saatu. Usein ensim­mäi­nen muki oli tärkeä useam­mas­ta syystä. Aluksi haas­ta­tel­ta­vat esit­te­li­vät mukin osana muu­mi­mu­ki­ko­koel­maa, jolloin se mer­ki­tyk­sel­lis­tyi keräilyn näkö­kul­mas­ta. Muki oli se yksi ja ainoa kokoelman ensim­mäi­nen osanen. Pian he kuitenkin kertoivat mukin hankinnan kon­teks­tis­ta, jolloin sen mer­ki­tyk­sel­lis­ty­mi­nen liittyi johonkin hen­ki­lö­koh­tai­seen asiaan. Tällainen saattoi olla esi­mer­kik­si mukin hank­ki­mi­seen liittyvä elämän ajanjakso, josta se muistutti. Eräs haas­ta­tel­ta­vis­ta esi­mer­kik­si kertoi saaneensa muu­mi­mu­kin lahjaksi naa­pu­ril­taan, muut­taes­saan toiselle paik­ka­kun­nal­le opis­ke­le­maan. Hän muisteli mukia kat­soes­saan itse­näis­ty­mi­sen­sä alku­tai­pa­let­ta.

Voimakkaiden mielikuvien muumimuki

Toinen mer­ki­tys­ten pääryhmä ovat muu­mi­mu­kei­hin liitetyt mie­li­ku­vat. Näitä löytyy liittyen niin muumeihin kuin myös muu­mi­mu­kin tuot­ta­jaan Arabiaan. Muumimukilla on näin ollen poten­ti­aa­lia olla monin­ker­tai­ses­ti mer­kit­tä­väm­pi esine kuin kuvaton Teema-muki tai muumit tuo­te­merk­ki­nä.

Esimerkkinä tästä mer­ki­tys­ryh­mäs­tä on muumeihin liitetty hyvin humaani arvo­maa­il­ma. Siihen liittyy suvait­se­vai­suus, läm­min­hen­ki­syys sekä jokaisen päivän ainut­laa­tui­suu­den koros­ta­mi­nen ja siitä naut­ti­mi­nen. Muumien lisens­sioi­keuk­sia valvovan Moomin Characters Ltd:n hal­lin­noi­ma muu­mibrän­di rakentuu tälle arvo­maa­il­mal­le. Sen kautta arvot siirtyvät muu­mi­tuot­tei­siin, kuten muu­mi­mu­kiin. Muumimuki on har­mo­ni­sel­la arvo­poh­jal­la seisova tuote, jossa on paljon samais­tu­mi­sen kohteita.

Muumimukissa yhdis­ty­vät muu­mibrän­diin ja Arabian tuot­tei­siin mie­li­ku­vis­sa liitetyt posi­tii­vi­set arvot, kuten laa­duk­kuus ja suo­ma­lai­suus. Nämä kaksi ovat erityisen vahvoja arvoja, sillä ne yhdis­ty­vät niin muumeihin kuin Arabiaankin. Haastatteluissa nousi kuitenkin useasti esiin myös keräi­li­jöi­den ris­ti­rii­tai­set tun­te­muk­set muu­mi­mu­kien “suo­ma­lai­suut­ta” kohtaan. Muumimukia pidettiin suo­ma­lai­se­na tuotteena, sillä muumit miel­let­tiin suo­ma­lai­sik­si hahmoiksi, mutta toisaalta mukien nykyinen valmistus ulko­mail­la nähtiin niiden suo­ma­lai­suut­ta vähen­tä­vä­nä tekijänä. Vaikka muu­mi­mu­kien aja­tel­tiin edustavan muu­mi­mai­sia arvoja, Arabiaan liitetyt arvot moni­puo­lis­ti­vat mie­li­ku­via ja tekivät niistä osin vas­tak­kai­sia muumi-ideo­lo­gi­aan nähden.

Sosiaalinen muumimuki

Kolmas mer­ki­tys­ka­te­go­ria kattaa muu­mi­mu­kien sosi­aa­li­sen puolen. Näin se eroaa kahdesta muusta pää­ryh­mäs­tä, jotka mää­rit­ty­vät ensi­si­jai­ses­ti vain yhden ihmisen kautta. Toki ihminen on kult­tuu­rin­sa tuote, eikä näin koskaan täysin erillään sen sosi­aa­li­ses­ta puolesta. Tästä huo­li­mat­ta jaottelin kate­go­riat näin, koska tässä kol­man­nes­sa ryhmässä kyse on sosi­aa­li­seen toi­min­taan liit­ty­vis­tä mer­ki­tyk­sis­tä. Kategoriaan kuuluvat muu­mi­mu­kien omis­ta­jien ja keräi­li­jöi­den mukiin liittämät, sosi­aa­li­ses­ti tuotetut — eli koros­te­tus­ti muihin ihmisiin kyt­kök­sis­sä olevat — mer­ki­tyk­set. Näitä ovat sekä har­vi­nais­ten muu­mi­mu­kien korkea hinta että mukien aset­ta­mi­nen vit­rii­niin muiden ihail­ta­vak­si.

Niin uusien eri­kois­mu­kien kuin jo tuo­tan­nos­ta pois­tu­nei­den van­hem­pien keräi­ly­mu­kien korkea hinta jakoi mie­li­pi­tei­tä. Osa haas­ta­tel­ta­vis­ta oli ärsyyn­ty­nyt korkeista hinnoista, eikä halunnut hankkia kalliita muu­mi­mu­ke­ja. Toiset taas asettivat mukin saamisen etusi­jal­le hinnasta riip­pu­mat­ta. Ne keräi­li­jät, jotka kertoivat halua­van­sa kerätä koko­nai­sen muu­mi­mu­ki­ko­koel­man, olivat valmiita maksamaan mukeista kor­keam­paa hintaa kuin ne, jotka keräsivät esi­mer­kik­si vain itseään miel­lyt­tä­viä mukeja. Se, mitä koko­nai­nen kokoelma tar­koit­taa, riippuu keräi­li­jän tavoit­teis­ta. Joku haas­ta­tel­ta­va halusi kerätä jokaisen koskaan val­mis­te­tun muu­mi­mu­kin, kun toinen keräsi kaikki muu­mi­mu­kit, joiden kuvi­tuk­ses­sa on ainoas­taan joku muu­mi­hah­mois­ta.

Haastateltavat eivät mie­lel­lään halunneet kertoa minulle kal­leim­man ostamansa mukin hintaa. Sain kysy­myk­seen vas­tauk­sek­si erilaista kiertelyä. Eräs haas­ta­tel­ta­va oli ostanut kaksi vanhinta mukiaan prii­ma­kun­toi­si­na yhtä aikaa, ja maksanut niistä “viisi rahaa”. Nämä mukit tekivät hänen kokoel­mas­taan lähes koko­nai­sen, joten hän ei har­mi­tel­lut asiaa sen suuremmin: totesi vain, että olivathan ne kalliita. Useimmat vas­ta­si­vat kysy­myk­seen totea­mal­la, etteivät muista mukin hintaa.

Laajempi kuva keräi­li­jöi­den suh­tau­tu­mi­ses­ta mukien hintaan jää kuitenkin puut­tu­maan melko suppean aineis­to­ni takia. Arvelen, että keräi­li­jät eivät puhu mie­lel­lään mukien hinnasta, koska rahasta puhuminen ei yli­pää­tään ole erityisen yleistä Suomessa. Aiheen kart­ta­mi­ses­sa voi olla kyse myös sen aiheut­ta­mas­ta ris­ti­rii­das­ta muu­mi­fi­lo­so­fian kanssa. Muumifilosofia vapaa­mie­li­si­ne aat­tei­neen kun on rahasta varsin erillistä. En usko, että asemani ulko­puo­li­se­na tutkijana vaikutti hinnasta puhu­mat­to­muu­teen erityisen paljon, koska mukien keräi­li­jät eivät ole tarkasti rajattu ja yhte­näi­nen ryhmä.

Tavasta asettaa muu­mi­mu­kit esille puhuttiin useassa haas­tat­te­lus­sa. Eräs mie­len­kiin­toi­nen löydös olivat monet erilaiset esil­le­pa­no­ta­vat. Yksi keräilijä esitteli kokoel­maan­sa vit­rii­nis­sä, eikä näitä mukeja käytetty koskaan. Toinen taas toi kokoelman mieluiten esiin tar­joa­mal­la mukeista juotavaa muille ihmisille. Kolmas käytti osaa kokoel­mas­ta, mutta loput mukit olivat ”turvassa” kaappien kätköissä. Erot syntyivät keräi­ly­lin­jan seu­rauk­se­na. Se, oliko mukit ostettu koriste-esineiksi vai käyttöä varten, määritti niiden sijoit­tu­mi­sen kotiin.

Jotkut säi­lyt­ti­vät myös rahal­li­ses­ti arvok­kaim­pia mukeja poissa arki­käy­tös­tä, vaikka muuten eivät omis­ta­neet vit­rii­ni­ko­koel­maa. Kokoelman esittely oli kaiken kaikkiaan suosittua, ja sille oli muo­dos­tu­nut monen­lai­sia tapoja. Keräilyä ajatellen tämä on jär­keen­käy­pää, koska kovan keräi­ly­työn tulokset halutaan jakaa toisten kanssa ja mah­dol­li­ses­ti saada tun­nus­tus­ta tehdystä työstä.

Muumimuki ja minä

Muutin vähän aikaa sitten uudelle paik­ka­kun­nal­le. Uudessa kodissa huomasin miet­ti­vä­ni ver­rat­tain kauan sitä, mihin asetan muu­mi­mu­ki­ko­koel­ma­ni. Muut tavarat tuntuivat löytävän paikkansa kuin itsekseen, mutta muu­mi­mu­ke­ja­han ei voi laittaa minne tahansa. Lopulta paikka löytyi, ja arki alkoi rullata.

Näen omassa kokoel­mas­sa­ni kaikkea sitä, mitä tut­kiel­maa teh­des­sä­ni löysin. Näen sekä mukeihin liittyvät muistot että tut­ki­mus­työn aikana syntyneet uudet tarinat. Opin, että on olemassa monia ihmisiä jotka keräävät näitä moni­mer­ki­tyk­sel­li­siä ja samais­tut­ta­via tuotteita kuten minä, mutta kuitenkin niin omilla tavoil­laan.

Muumimukit ovat mas­sa­tuo­tet­tu­ja esineitä, joista on saatu tehtyä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti koettavia tuotteita. Yksinkertaisuudessaan niiden suosio perustuu siis samais­tut­ta­vuu­teen. Kun tuote koetaan hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, se koetaan tärkeäksi. Tärkeistä asioista pidetään huolta, niitä halutaan lisää, ja niille uhrataan enemmän ajatuksia kuin esineille, joita ei koeta mer­ki­tyk­sel­li­sik­si.

Jokainen muu­mi­mu­kien keräilijä on yksilö ja mukien keräilyn tyyli sekä se, mitä niillä tehdään kokoel­maan liit­tä­mi­sen jälkeen, vaihtelee. Mukeille annetut mer­ki­tyk­set avaavat keräilyn maailmaa, sanoit­ta­mal­la mukien hankinnan motiiveja.

Mymmelin äiti ‑muumimuki. Kuva: Salla Korvanen

  • Podcast-lukija: Jenna Honkanen
  • Verkkotaitto: Aino Pohjola
  • Artikkelikuva: Salla Korvanen
  1. Helena Leppänen (2014): Keräilijän aarteet – Muumilaakso Arabiassa.
  2. Nina Pulkkis & Liisa Vähäkylä (2017): Muumeista mil­joo­na­bis­nes.
  3. Salla Korvanen (2018): Merkittävä muumimuki – Muumimukeihin liitetyt kult­tuu­ri­set mer­ki­tyk­set niiden val­mis­ta­jan ja keräi­li­jöi­den näkö­kul­mas­ta.

Kirjoittaja

Salla Korvanen on filosofian maisteri kulttuuriantropologiasta. Hänen pro gradu -tutkielmansa syksyllä 2018 käsitteli muumimukeja. Nykyisin hän työskentelee kirjastonhoitajana kirjastossa lasten ja nuorten osastolla.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Maaka 29.1.2019 klo 19:02

    Minulla on kaikki mukit kertaa 2

    Vastaa

Lue myös nämä:

Graffitinmaalaajat miellettiin ennen usein nuorisorikollisiksi. Vaikka kyseessä on laillisuuden rajamailla liikkuva alakulttuuri, graffiti on jo kauan ollut osa taide- ja mainosmaailmaa. Viime vuosina graffiteista on tullut laajemmin hyväksytty ilmiö.

Tasa-arvoinen peruskoulu on ollut kiistämätön osa Suomen menestystarinaa. Siitä on muodostunut kansallinen ylpeyden aihe ja vientituote. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten asema kouluissa on kuitenkin paljastanut järjestelmän valuviat ja tasa-arvon tuottamisessa ilmenevät sosiaaliset railot.