Muumimukeissa viehättävät tarinat ja arvot

Muumimukit ovat ikonisia ja rakastettuja juoma-astioita, joita löytyy kaapeista toisinaan melkoinen kokoelma. Keräilijöiden parissa muumimukien suosio perustuu muun muassa muumeihin liitettyyn arvomaailmaan ja mukien sosiaalisiin mielikuviin.

Kuvittele, että ystäväsi ovat tulleet luoksesi viet­tä­mään syysiltaa. Päätätte juoda kupposet teetä, joten laitat veden kiehumaan. Annat vie­rail­le­si teekupit poreilun tauottua. Muumimukit tietenkin. Jo ennen kuin ehdit kaataa teen kuppeihin, yksi heistä katsoo mukia ilah­tu­nee­na ja toteaa sen olevan saman­lai­nen, kuin minkä hän juuri osti lähi­kau­pas­ta. Toinen ystäväsi taas kertoo tätinsä keräävän muu­mi­mu­ke­ja. Kuulostaako tutulta?

Muumien suosio ja muu­mi­mu­kien tapa herättää kes­kus­te­lua niin teen­juon­nin välineinä kuin esi­mer­kik­si keräily- tai sta­tuse­si­nei­nä on mie­les­tä­ni jän­nit­tä­vä ilmiö. Päätin tutkia moni­puo­lis­ta muu­mi­mu­kia kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian pro gradu ‑tut­kiel­mas­sa­ni. Omistan itse hieman yli 30 muu­mi­mu­kin kokoelman, josta ammensin ins­pi­raa­tio­ta pro­ses­siin.

Tuotteistetut muumit ja muumimukin tarina

Arabian muu­mi­mu­ki­ko­koel­man ensim­mäi­set tuotteet lan­see­rat­tiin vuonna 1990. Tätä sarjaa kutsutaan Tervetuloa muu­mi­laak­soon ‑kokoel­mak­si. Se on tänä päivänä jo yli 90 erilaisen mukin kokoinen. Muumimukit ovat Arabian Teema-mukin muotoilun varaan tehtyjä, kolmen desi­lit­ran vetoisia mukeja. Niiden kuvitus perustuu Tove Janssonin alku­pe­räi­seen muu­mi­tuo­tan­toon, niin sar­ja­ku­viin kuin kirjoihin. Taiteilija Tove Slotte kuvittaa muu­mi­mu­kit käsin piir­tä­mäl­lä. Kuvitukset ovat vaih­te­le­van värik­käi­tä ja Slotte käyttää niissä vapaata som­mit­te­lua. Mukit tehdään Arabian ja muumien lisens­sioi­keuk­sia valvovan Moomin Characters Ltd:n välisenä yhteis­työ­nä.

Yhtä aikaa Tervetuloa muu­mi­laak­soon ‑kokoelman lan­see­raa­mi­sen kanssa alkoi Suomen tele­vi­sios­sa ani­maa­tio­sar­ja Muumilaakson tarinoita. Sarja nousi jät­ti­me­nes­tyk­sek­si ja aloitti Suomessa toisen ”muu­mi­buu­min”. Ensimmäinen, 1950-luvulla alkanut buumi, oli jo ehtinyt laantua. Muumimukit ja Muumilaakson asuk­kai­den elämästä kertova ani­maa­tio­sar­ja tukivat lois­ta­vas­ti toisiaan, ja muumit nousivat ennen­nä­ke­mät­tö­mään suosioon. Tuo suosio jatkuu edelleen, ja muu­mi­mu­kit ovat muo­tou­tu­neet monille suo­ma­lai­suut­ta edus­ta­vik­si tuot­teik­si. Ulkomailla eri­tyi­ses­ti japa­ni­lai­set tuntevat Suomen muumien kotimaana. Myös suo­ma­lais­ten kes­kuu­des­sa muumit miel­le­tään yleisesti “suo­ma­lai­seen kult­tuu­riin” kuu­lu­vak­si brändiksi.

Tutkielmani aineisto koostuu yli 20 muu­mi­mu­kia omis­ta­vien hen­ki­löi­den haas­tat­te­luis­ta. Tällaiset ihmiset mää­ri­tel­lään tut­kiel­mas­sa muu­mi­mu­kien keräi­li­jöik­si, koska yli 20 mukin omis­ta­mi­nen on harvoin sattumaa. Sen takana on jokin syy. Haastattelin yhdeksää noin 20 – 55 ‑vuotiasta naista, jotka löysin tuttavien kautta kyse­le­mäl­lä. Kuulin myös yhdestä mies­puo­li­ses­ta muu­mi­mu­ki­ke­räi­li­jäs­tä, mutta en ikävä kyllä onnis­tu­nut sopimaan hänen kanssaan haas­tat­te­lua. Muunsukupuolisia muu­mi­mu­ki­ke­räi­li­jöi­tä ei myöskään osunut otokseeni.

Erilaiset merkitysryhmät

Muumimukeihin liitetään luke­mat­to­mia erilaisia mer­ki­tyk­siä, jotka muuttuvat tilan­tei­den mukaan. Eri asiat tekevät mukin mer­ki­tyk­sel­li­sek­si eri tilan­teis­sa, paikoissa ja ajan hetkissä. Haastattelujeni perus­teel­la muu­mi­mu­kiin liitetään mer­ki­tyk­siä, jotka voi jakaa kolmeen pää­ryh­mään: hen­ki­lö­koh­tai­nen elä­män­ta­ri­na, mie­li­ku­vat ja sosi­aa­li­set seikat.

Henkilökohtaiseen elä­män­ta­ri­naan liittyvät mer­ki­tyk­set ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia muistoja, nos­tal­gi­aa ja minuuden tuot­ta­mis­ta mukien avulla. Nämä muistot akti­voi­tu­vat ihmisen ollessa teke­mi­sis­sä muu­mi­mu­kin kanssa. Mukia katsoessa mieleen saattaa tulla tarina sen hank­ki­mi­ses­ta tai se, että juuri tästä mukista tahtoo juoda lau­an­tai­aa­mu­na kahvinsa tai teensä. Kaikille tähän kate­go­ri­aan kuu­lu­vil­le mer­ki­tyk­sil­le on yhteistä se, että ne liittyvät mukien omistajan elämään. Ne kyt­key­ty­vät hänen koke­muk­siin­sa ja muis­toi­hin­sa.

Monessa haas­tat­te­lus­sa otettiin esiin keräi­li­jän ensim­mäi­nen muumimuki. Yhtä lukuun ottamatta kaikki haas­ta­tel­ta­vat osasivat nimetä kokoel­man­sa ensim­mäi­sen mukin ja kertoivat mie­lel­lään, mistä se oli hankittu tai saatu. Usein ensim­mäi­nen muki oli tärkeä useam­mas­ta syystä. Aluksi haas­ta­tel­ta­vat esit­te­li­vät mukin osana muu­mi­mu­ki­ko­koel­maa, jolloin se mer­ki­tyk­sel­lis­tyi keräilyn näkö­kul­mas­ta. Muki oli se yksi ja ainoa kokoelman ensim­mäi­nen osanen. Pian he kuitenkin kertoivat mukin hankinnan kon­teks­tis­ta, jolloin sen mer­ki­tyk­sel­lis­ty­mi­nen liittyi johonkin hen­ki­lö­koh­tai­seen asiaan. Tällainen saattoi olla esi­mer­kik­si mukin hank­ki­mi­seen liittyvä elämän ajanjakso, josta se muistutti. Eräs haas­ta­tel­ta­vis­ta esi­mer­kik­si kertoi saaneensa muu­mi­mu­kin lahjaksi naa­pu­ril­taan, muut­taes­saan toiselle paik­ka­kun­nal­le opis­ke­le­maan. Hän muisteli mukia kat­soes­saan itse­näis­ty­mi­sen­sä alku­tai­pa­let­ta.

Voimakkaiden mielikuvien muumimuki

Toinen mer­ki­tys­ten pääryhmä ovat muu­mi­mu­kei­hin liitetyt mie­li­ku­vat. Näitä löytyy liittyen niin muumeihin kuin myös muu­mi­mu­kin tuot­ta­jaan Arabiaan. Muumimukilla on näin ollen poten­ti­aa­lia olla monin­ker­tai­ses­ti mer­kit­tä­väm­pi esine kuin kuvaton Teema-muki tai muumit tuo­te­merk­ki­nä.

Esimerkkinä tästä mer­ki­tys­ryh­mäs­tä on muumeihin liitetty hyvin humaani arvo­maa­il­ma. Siihen liittyy suvait­se­vai­suus, läm­min­hen­ki­syys sekä jokaisen päivän ainut­laa­tui­suu­den koros­ta­mi­nen ja siitä naut­ti­mi­nen. Muumien lisens­sioi­keuk­sia valvovan Moomin Characters Ltd:n hal­lin­noi­ma muu­mibrän­di rakentuu tälle arvo­maa­il­mal­le. Sen kautta arvot siirtyvät muu­mi­tuot­tei­siin, kuten muu­mi­mu­kiin. Muumimuki on har­mo­ni­sel­la arvo­poh­jal­la seisova tuote, jossa on paljon samais­tu­mi­sen kohteita.

Muumimukissa yhdis­ty­vät muu­mibrän­diin ja Arabian tuot­tei­siin mie­li­ku­vis­sa liitetyt posi­tii­vi­set arvot, kuten laa­duk­kuus ja suo­ma­lai­suus. Nämä kaksi ovat erityisen vahvoja arvoja, sillä ne yhdis­ty­vät niin muumeihin kuin Arabiaankin. Haastatteluissa nousi kuitenkin useasti esiin myös keräi­li­jöi­den ris­ti­rii­tai­set tun­te­muk­set muu­mi­mu­kien “suo­ma­lai­suut­ta” kohtaan. Muumimukia pidettiin suo­ma­lai­se­na tuotteena, sillä muumit miel­let­tiin suo­ma­lai­sik­si hahmoiksi, mutta toisaalta mukien nykyinen valmistus ulko­mail­la nähtiin niiden suo­ma­lai­suut­ta vähen­tä­vä­nä tekijänä. Vaikka muu­mi­mu­kien aja­tel­tiin edustavan muu­mi­mai­sia arvoja, Arabiaan liitetyt arvot moni­puo­lis­ti­vat mie­li­ku­via ja tekivät niistä osin vas­tak­kai­sia muumi-ideo­lo­gi­aan nähden.

Sosiaalinen muumimuki

Kolmas mer­ki­tys­ka­te­go­ria kattaa muu­mi­mu­kien sosi­aa­li­sen puolen. Näin se eroaa kahdesta muusta pää­ryh­mäs­tä, jotka mää­rit­ty­vät ensi­si­jai­ses­ti vain yhden ihmisen kautta. Toki ihminen on kult­tuu­rin­sa tuote, eikä näin koskaan täysin erillään sen sosi­aa­li­ses­ta puolesta. Tästä huo­li­mat­ta jaottelin kate­go­riat näin, koska tässä kol­man­nes­sa ryhmässä kyse on sosi­aa­li­seen toi­min­taan liit­ty­vis­tä mer­ki­tyk­sis­tä. Kategoriaan kuuluvat muu­mi­mu­kien omis­ta­jien ja keräi­li­jöi­den mukiin liittämät, sosi­aa­li­ses­ti tuotetut — eli koros­te­tus­ti muihin ihmisiin kyt­kök­sis­sä olevat — mer­ki­tyk­set. Näitä ovat sekä har­vi­nais­ten muu­mi­mu­kien korkea hinta että mukien aset­ta­mi­nen vit­rii­niin muiden ihail­ta­vak­si.

Niin uusien eri­kois­mu­kien kuin jo tuo­tan­nos­ta pois­tu­nei­den van­hem­pien keräi­ly­mu­kien korkea hinta jakoi mie­li­pi­tei­tä. Osa haas­ta­tel­ta­vis­ta oli ärsyyn­ty­nyt korkeista hinnoista, eikä halunnut hankkia kalliita muu­mi­mu­ke­ja. Toiset taas asettivat mukin saamisen etusi­jal­le hinnasta riip­pu­mat­ta. Ne keräi­li­jät, jotka kertoivat halua­van­sa kerätä koko­nai­sen muu­mi­mu­ki­ko­koel­man, olivat valmiita maksamaan mukeista kor­keam­paa hintaa kuin ne, jotka keräsivät esi­mer­kik­si vain itseään miel­lyt­tä­viä mukeja. Se, mitä koko­nai­nen kokoelma tar­koit­taa, riippuu keräi­li­jän tavoit­teis­ta. Joku haas­ta­tel­ta­va halusi kerätä jokaisen koskaan val­mis­te­tun muu­mi­mu­kin, kun toinen keräsi kaikki muu­mi­mu­kit, joiden kuvi­tuk­ses­sa on ainoas­taan joku muu­mi­hah­mois­ta.

Haastateltavat eivät mie­lel­lään halunneet kertoa minulle kal­leim­man ostamansa mukin hintaa. Sain kysy­myk­seen vas­tauk­sek­si erilaista kiertelyä. Eräs haas­ta­tel­ta­va oli ostanut kaksi vanhinta mukiaan prii­ma­kun­toi­si­na yhtä aikaa, ja maksanut niistä “viisi rahaa”. Nämä mukit tekivät hänen kokoel­mas­taan lähes koko­nai­sen, joten hän ei har­mi­tel­lut asiaa sen suuremmin: totesi vain, että olivathan ne kalliita. Useimmat vas­ta­si­vat kysy­myk­seen totea­mal­la, etteivät muista mukin hintaa.

Laajempi kuva keräi­li­jöi­den suh­tau­tu­mi­ses­ta mukien hintaan jää kuitenkin puut­tu­maan melko suppean aineis­to­ni takia. Arvelen, että keräi­li­jät eivät puhu mie­lel­lään mukien hinnasta, koska rahasta puhuminen ei yli­pää­tään ole erityisen yleistä Suomessa. Aiheen kart­ta­mi­ses­sa voi olla kyse myös sen aiheut­ta­mas­ta ris­ti­rii­das­ta muu­mi­fi­lo­so­fian kanssa. Muumifilosofia vapaa­mie­li­si­ne aat­tei­neen kun on rahasta varsin erillistä. En usko, että asemani ulko­puo­li­se­na tutkijana vaikutti hinnasta puhu­mat­to­muu­teen erityisen paljon, koska mukien keräi­li­jät eivät ole tarkasti rajattu ja yhte­näi­nen ryhmä.

Tavasta asettaa muu­mi­mu­kit esille puhuttiin useassa haas­tat­te­lus­sa. Eräs mie­len­kiin­toi­nen löydös olivat monet erilaiset esil­le­pa­no­ta­vat. Yksi keräilijä esitteli kokoel­maan­sa vit­rii­nis­sä, eikä näitä mukeja käytetty koskaan. Toinen taas toi kokoelman mieluiten esiin tar­joa­mal­la mukeista juotavaa muille ihmisille. Kolmas käytti osaa kokoel­mas­ta, mutta loput mukit olivat ”turvassa” kaappien kätköissä. Erot syntyivät keräi­ly­lin­jan seu­rauk­se­na. Se, oliko mukit ostettu koriste-esineiksi vai käyttöä varten, määritti niiden sijoit­tu­mi­sen kotiin.

Jotkut säi­lyt­ti­vät myös rahal­li­ses­ti arvok­kaim­pia mukeja poissa arki­käy­tös­tä, vaikka muuten eivät omis­ta­neet vit­rii­ni­ko­koel­maa. Kokoelman esittely oli kaiken kaikkiaan suosittua, ja sille oli muo­dos­tu­nut monen­lai­sia tapoja. Keräilyä ajatellen tämä on jär­keen­käy­pää, koska kovan keräi­ly­työn tulokset halutaan jakaa toisten kanssa ja mah­dol­li­ses­ti saada tun­nus­tus­ta tehdystä työstä.

Muumimuki ja minä

Muutin vähän aikaa sitten uudelle paik­ka­kun­nal­le. Uudessa kodissa huomasin miet­ti­vä­ni ver­rat­tain kauan sitä, mihin asetan muu­mi­mu­ki­ko­koel­ma­ni. Muut tavarat tuntuivat löytävän paikkansa kuin itsekseen, mutta muu­mi­mu­ke­ja­han ei voi laittaa minne tahansa. Lopulta paikka löytyi, ja arki alkoi rullata.

Näen omassa kokoel­mas­sa­ni kaikkea sitä, mitä tut­kiel­maa teh­des­sä­ni löysin. Näen sekä mukeihin liittyvät muistot että tut­ki­mus­työn aikana syntyneet uudet tarinat. Opin, että on olemassa monia ihmisiä jotka keräävät näitä moni­mer­ki­tyk­sel­li­siä ja samais­tut­ta­via tuotteita kuten minä, mutta kuitenkin niin omilla tavoil­laan.

Muumimukit ovat mas­sa­tuo­tet­tu­ja esineitä, joista on saatu tehtyä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti koettavia tuotteita. Yksinkertaisuudessaan niiden suosio perustuu siis samais­tut­ta­vuu­teen. Kun tuote koetaan hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, se koetaan tärkeäksi. Tärkeistä asioista pidetään huolta, niitä halutaan lisää, ja niille uhrataan enemmän ajatuksia kuin esineille, joita ei koeta mer­ki­tyk­sel­li­sik­si.

Jokainen muu­mi­mu­kien keräilijä on yksilö ja mukien keräilyn tyyli sekä se, mitä niillä tehdään kokoel­maan liit­tä­mi­sen jälkeen, vaihtelee. Mukeille annetut mer­ki­tyk­set avaavat keräilyn maailmaa, sanoit­ta­mal­la mukien hankinnan motiiveja.

Mymmelin äiti ‑muumimuki. Kuva: Salla Korvanen

  • Podcast-lukija: Jenna Honkanen
  • Verkkotaitto: Aino Pohjola
  • Artikkelikuva: Salla Korvanen
  1. Helena Leppänen (2014): Keräilijän aarteet – Muumilaakso Arabiassa.
  2. Nina Pulkkis & Liisa Vähäkylä (2017): Muumeista mil­joo­na­bis­nes.
  3. Salla Korvanen (2018): Merkittävä muumimuki – Muumimukeihin liitetyt kult­tuu­ri­set mer­ki­tyk­set niiden val­mis­ta­jan ja keräi­li­jöi­den näkö­kul­mas­ta.

Kirjoittaja

Salla Korvanen on filosofian maisteri kulttuuriantropologiasta. Hänen pro gradu -tutkielmansa syksyllä 2018 käsitteli muumimukeja. Nykyisin hän työskentelee kirjastonhoitajana kirjastossa lasten ja nuorten osastolla.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Maaka 29.1.2019 klo 19:02

    Minulla on kaikki mukit kertaa 2

    Vastaa

Lue myös nämä:

Survivalismi on erityisesti Yhdysvalloissa vaikuttava alakulttuuri. Sen harjoittajat varautuvat erilaisiin uhkatekijöihin, jotka saattaisivat toteutuessaan hajottaa nykyisen yhteiskuntajärjestyksen ja pahimmassa tapauksessa johtaa tuntemamme maailman tuhoon.

Graffitinmaalaajat miellettiin ennen usein nuorisorikollisiksi. Vaikka kyseessä on laillisuuden rajamailla liikkuva alakulttuuri, graffiti on jo kauan ollut osa taide- ja mainosmaailmaa. Viime vuosina graffiteista on tullut laajemmin hyväksytty ilmiö.