Mistä julkaisemamme artikkelit tulevat? Millaisia haasteita tekstien työstämiseen liittyy ja kuinka kirjoittajan akateeminen tausta vaikuttaa tähän? Miten toimimme, kun julkaisemamme juttu saa osakseen kritiikkiä?
Esittelemme AntroBlogissa antropologian ja sisaralojen tutkimustietoa ja niihin pohjaavia näkökulmia kansantajuisella tavalla. Mutta kuka meidän artikkelimme kirjoittaa?
Vaikka nimessämme on sana “blogi”, määrittelemme itsemme tiedemediaksi. Toimimme siis tiedeviestinnän kentällä. Tieteellisten medioiden tavoin artikkelimme käyvät läpi tieteellisen arvioinnin ja huolellisen toimitusprosessin, eikä meille voi kirjoittaa kuka tahansa. Haastatteluja ja tapahtumaraportteja lukuunottamatta kirjoittajan tulee olla valmistunut maisteriksi antropologiasta tai lähialalta.
Kirjoittajamme jakautuvat pääasiassa kahteen joukkoon: toimituksen omiin kirjoittajiin sekä toimituksen ulkopuolisiin tutkijoihin. Kirjoittavat toimituksen jäsenet ovat antropologeja tai alan opiskelijoita. Julkaisemme myös pro gradu -töihin pohjaavia juttuja kirjoittajilta, jotka ovat usein vastavalmistuneita. Työelämäsisältö taas on enimmäkseen alan opiskelijoiden tuottamaa, pääasiassa toimituksen sisäisesti.
Tutkijat kirjoittajina
Meille kirjoittavat tutkijat ovat antropologiasta tai lähialoilta valmistuneita, väitelleitä tai väitöstutkimuksensa parissa työskenteleviä henkilöitä. He kirjoittavat yleensä omasta tutkimuksestaan tai käsittelevät jotakin ajankohtaista ja kiinnostavaa aihetta tutkimuksellisten kiinnostuksen kohteidensa pohjalta. Tutkijan uraa pitkään tehneellä henkilöllä tutkimusaiheita voi olla kertynyt jo melkoinen pino, joten sama tutkija voi kirjoittaa omaan työhönsä pohjaten hyvin erilaisista teemoista.
Tutkijatekstit tulevat meille pääasiassa siten, että pyydämme tutkijalta artikkelia liittyen joko tiettyyn tutkimukseen tai laajempaan teemaan, johon hän on uransa aikana perehtynyt. Tutkijan työ on kiireistä ja kirjoittamista täynnä, emmekä me voi maksaa kirjoituspalkkioita jutuista. Tästä huolimatta olemme saaneet tutkijatekstejä julkaisuun alusta saakka tasaiseen tahtiin.
Tutkijoiden artikkelit ovatkin AntroBlogin tieteellinen selkäranka. Ajankohtaisimmillaan ne käsittelevät meneillään olevia tutkimusprojekteja ja tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja. Ne voivat antaa kiinnostavaa ja ainutlaatuistakin näkökulmaa etnografisen ja laadullisen tutkimuksen haasteisiin sekä siihen, millaisia yllättäviä asioita tutkimus tuo päivänvaloon.
Tällaisten tekstien julkaiseminen populaarissa tiedemediassa on monesta syystä tärkeää. Tutkijoiden ensisijainen kirjoitustyö jää usein suurelta osin akateemisen maailman sisäiseen käyttöön. Tutkimustiedosta ja tutkijan syvään, erikoistuneeseen asiantuntemukseen pohjaavista näkökulmista on kuitenkin hyötyä ja iloa monelle muullekin kuin kollegoille tiedeyhteisössä.
Kun tutkimuksesta raportoidaan medioissa tai tutkijaa haastatellaan, on aina olemassa vaara, että toimittajan käsittelyssä aiheesta katoaa nyansseja tai jopa oleellista sisältöä. Journalismin ja tieteen välinen neuvottelupinta on haastava, sillä tutkimus harvemmin taipuu erityisen hyvin journalismin tiiviisiin ja ytimekkäisiin tarpeisiin.
Erityisesti monissa humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä on vaikeaa tai mahdotonta sanoa mitään täysin varmaa ja yleispätevää. Ihmisten sosiaalinen ja kulttuurinen todellisuus eivät kovin helposti taivu yksiselitteisiin graafeihin ja napakoihin tiivistyksiin. Yhtäältä–toisaalta -näkökulmat ja valtavien syy-seuraussuhteiden auki selittäminen tutkimusartikkelin journalistisessa summauksessa ei usein yksinkertaisesti onnistu.
Tiedeviestintä on tutkijan uralla yhteiskunnallisen vaikuttavuuden nimissä yhä tärkeämpää. AntroBlogi ja monet vastaavat tieteen verkkomediat päästävät tutkijan ääneen perinteisiä medioita suoremmin. Toimituksemme tieteellisen ja kansantajuisen kirjoittamisen ammattilaiset auttavat tutkijaa kirjoitusprosessin aikana ajatuksen selkiyttämisessä ja tekstin kiinnostavuuden ylläpitämisessä.Omasta tutkimuksesta viestiminen on aikaa vievää työtä. Kun tutkija kirjoittaa meille, hänen ei tarvitse huolehtia yleisön tavoittamisesta. Juttujen toimittaminen, podcastiksi lukeminen, kuvittaminen, julkaisu ja levittäminen kuuluvat meidän työhömme. Kaltaistemme julkaisujen suuria etuja verrattuna tutkijan omaan blogiin onkin se, että tavoitamme laajan yleisön monessa eri kanavassa. Meille kirjoittava tutkija voi lisäksi olla varma, että hänen tieteellinen tutkimustyönsä esitetään realistisesti. Tutkija on itse alusta loppuun artikkelin pääasiallinen kirjoittaja, ja päättää sen sisällöstä.
Toimitus pyörittää julkaisua
Meillä on myös vankka ja ammattitaitoinen joukko kirjoittajia toimituksen sisällä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta pidämme kirjoittamisen kriteerinä sitä, että henkilö on valmistunut maisteriksi antropologiasta tai lähialalta. Tällä linjavedolla haluamme paitsi ylläpitää tekstien tieteellistä tasoa, myös antaa maisterintutkinnon suorittamisesta tunnustusta.
Suurin osa AntroBlogin sisällöstä on nykyisin toimituksen sisällä tuotettua. Toimituksemme vastaa työelämäjutuista, uutiskommenteista, Kulttuurishokki-sarjasta, suuresta osasta erikoisalasarjan tekstejä, videoista, podcasteista ja osasta varsinaista artikkelisisältöä. Rakentavaan dialogiin ja vuorovaikutteiseen tekstien muokkaamiseen keskittyvä toimitustyömme on vuosien saatossa hionut toimituksen vakiokirjoittajista sanavalmiita, nopeita ja analyyttisia tiedeviestijöitä.
AntroBlogin toimituksessa on pari jokseenkin itsenäistä yksikköä. Uutistoimitus kommentoi ajankohtaisia puheenaiheita ja ilmiöitä nopeassa tahdissa, lyhyiden tekstien muodossa. Kirjoittajat ovat väitöskirjatutkijoita tai jo väitelleitä. Uutistoimitus valitsee kommentoimansa aiheet kirjoittajien mielenkiinnon ja asiantuntemuksen mukaan, ja tekstejä työstetään tiiviissä yhteistyössä tiimin sisällä. Uutiskommentteja julkaistaan toisinaan myös vierailevilta kirjoittajilta.
Työelämätoimitus kertoo antropologian soveltamisesta ja hyödyistä työelämässä, ja haastattelee erilaisia urapolkuja kulkeneita antropologeja. Se on alusta saakka ollut opiskelijavetoinen niin sisällön kuin järjestäytymisensä suhteen. Suurin osa työelämätoimituksen kirjoittajista on myös jossakin muussa roolissa mukana toimituksessamme: esimerkiksi artikkeleiden verkkotaitossa, hakukoneoptimoinnissa ja podcastien tuotannossa.
Mistä lukija sitten tietää, kenen kynästä artikkeli on peräisin? Artikkelien lopussa on pieni tietolaatikko, josta käy ilmi kirjoittajan akateeminen pätevyys ja usein myös mahdollinen asema AntroBlogin toimituksessa. Täyden kattauksen toimituksemme parissa työskentelevistä henkilöistä löydät täältä.
Miten eri kirjoittajien tekstit eroavat toisistaan?
Tutkijoiden kirjoittamat artikkelit ovat usein raskaampia toimitettavia kuin toimituksen tekstit. Tutkijan työssä keskiössä on akateeminen kirjoittaminen, joka on tekstin muotona kaukana kansantajuisuudesta ja helppolukuisuudesta. Tutkija saattaa myös olla niin erikoistunut ja syventynyt aihepiiriinsä, ettei hänellä välttämättä ole käsitystä siitä, mikä aiheessa on “tavalliselle lukijalle” kiinnostavaa.
Myös käsitys kohderyhmästä vaihtelee. Iso osa tutkijoista suuntaa tekstinsä selvästi korkeakoulutetulle yleisölle. Meidän tavoitteenamme on kuitenkin nimenomaan kyetä puhuttelemaan myös sellaista yleisöä, jolla ei ole kokemusta akateemisen tekstin lukemisesta.
Tämä asettaa haasteita käytetylle sanastolle. Monet tutkimuskirjallisuudesta tutut termit ovat käteviä juuri siksi, että yleiskielestä ei löydy suoraan samaa asiaa kuvaavaa sanaa. Pyrimme jatkuvasti siivoamaan teksteistä pois vaikeita mutta yleisesti käytettyjä termejä kuten diskurssi, hegemonia, holismi, dialektiikka tai habitus, ja korvaamaan niitä yleiskielisemmillä ilmaisuilla.
Toinen usein paljon muokkausta vaativa tekstiryhmä ovat pro graduihin pohjaavat työt. Opinnäytetyönä gradu on akateemisen kirjoittamisen harjoittelua. Graduartikkelit ovat usein hyvin teoreettisia ja liikkuvat varsin abstrakteilla tasoilla. Tämä tuntuisi pitävän sitä paremmin paikkansa, mitä tuoreemmasta gradusta on kyse. Samalla gradujutut käsittelevät usein hyvin meheviä, ajan hengessä kiinni olevia ja lähestyttäviä aiheita.
Kritiikki ja vastuu
AntroBlogi päätoimittajineen on julkaisijana vastuussa juttujen sisällöstä. Toisinaan tutkijoiden teksteissä on ongelmallisia muodollisia tai sisällöllisiä elementtejä, joita voi olla vaikeaa kyseenalaistaa kirjoittajan asiantuntijuuden ja arvovallan edessä. Kaltaisemme tiedeviestijän jatkuvana haasteena onkin hakea tasapainoa journalistisen selkeän ilmaisun ja tutkimuksellisen syvällisyyden välillä.
Entä, kun artikkeli saa osakseen kritiikkiä? Toimituksen omien sisältöjen tapauksessa meidän on helppo keskustella yleisön kanssa somekanavissamme. Nämä keskustelut ovat usein hyvin antoisia. Kun tutkijan tekstiin tulee kritiikkiä, tilanne on monimutkaisempi. Meillä toimituksessa ei välttämättä ole mahdollisuutta arvioida annetun kritiikin painoarvoa. Välitämme tarpeelliselta vaikuttavan palautteen kirjoittajille, mutta paljon kommentteja herättävien juttujen tapauksessa emme pommita tutkijaa tiedoilla vaikkapa Twitter-vastalauseista.
Lukijalle paras tapa saada tutkija keskustelemaan kanssaan onkin luultavasti sivustomme kautta kommentointi. Valtaosa kirjoittajistamme on ottanut aikaa vastatakseen juttujensa kirvoittamiin kommentteihin. Somekanavissa lukijan ei kannata tätä odottaa, vaikka varsinkin Twitterissä aktiiviset kirjoittajat saattavat antautua juttujensa herättämään keskusteluun.
Toistaiseksi sisältömme eivät ole herättäneet voimakkaita vastalauseita. Paremminkin ne ovat synnyttäneet keskustelua ja kyseenalaistamista, joihin yhteiskuntatieteilijöinä kannustamme. On antoisaa kuulla yleisön näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä meillä käsitellyistä aiheista. Eräs antropologian hienoimpia piirteitä on sen ihmisläheisyys, jonka seurauksena keskusteluun osallistumiseen on parhaimmillaan hyvin matala kynnys. Kaikki ihmiset ovat ainakin jossain määrin kykeneviä keskustelemaan ihmisenä olemiseen liittyvistä teemoista.
Kolumnin alkupuolella mainitsimme, että sisältömme käyvät läpi kevyen tieteellisen arvioinnin. Tähän tärkeään prosessiin palataan pikapuoleen sarjan myöhemmässä osassa. Otamme edelleen mielellään vastaan toiveita aiheista, joita haluaisitte meidän avaavan!Autoetnografisessa kolumnisarjassa lukija on kutsuttu kylään AntroBlogin toimitukseen, tutustumaan itsenäisen tiedemedian tekemiseen. Autoetnografia on osallistuvaa havainnointia, jossa tarkastelijan oma kokemus otetaan tulkinnan keskiöön. Kolumnisarjan tarkoitus on tehdä toimitukselliset prosessit ja ajatuksenkulkumme läpinäkyviksi, ja kertoa avoimesti kohtaamistamme ongelmista ja haasteista.
Toimitus
- Podcast-lukija: Milla Heikkinen
- Verkkotaitto: Saara Toukolehto
Erinomainen teksti! Kiitos.