AntroBlogia kirjoittavat tutkijat ja toimitus

Mistä julkaisemamme artikkelit tulevat? Millaisia haasteita tekstien työstämiseen liittyy ja kuinka kirjoittajan akateeminen tausta vaikuttaa tähän? Miten toimimme, kun julkaisemamme juttu saa osakseen kritiikkiä?

Esittelemme AntroBlogissa ant­ro­po­lo­gian ja sisa­ra­lo­jen tut­ki­mus­tie­toa ja niihin pohjaavia näkö­kul­mia kan­san­ta­jui­sel­la tavalla. Mutta kuka meidän artik­ke­lim­me kir­joit­taa?

Vaikka nimes­säm­me on sana “blogi”, mää­rit­te­lem­me itsemme tie­de­me­diak­si. Toimimme siis tie­de­vies­tin­nän kentällä. Tieteellisten medioiden tavoin artik­ke­lim­me käyvät läpi tie­teel­li­sen arvioin­nin ja huo­lel­li­sen toi­mi­tus­pro­ses­sin, eikä meille voi kir­joit­taa kuka tahansa. Haastatteluja ja tapah­tu­ma­ra­port­te­ja lukuu­not­ta­mat­ta kir­joit­ta­jan tulee olla val­mis­tu­nut mais­te­rik­si ant­ro­po­lo­gias­ta tai lähia­lal­ta.

Kirjoittajamme jakau­tu­vat pää­asias­sa kahteen joukkoon: toi­mi­tuk­sen omiin kir­joit­ta­jiin sekä toi­mi­tuk­sen ulko­puo­li­siin tut­ki­joi­hin. Kirjoittavat toi­mi­tuk­sen jäsenet ovat ant­ro­po­lo­ge­ja tai alan opis­ke­li­joi­ta. Julkaisemme myös pro gradu -töihin pohjaavia juttuja kir­joit­ta­jil­ta, jotka ovat usein vas­ta­val­mis­tu­nei­ta. Työelämäsisältö taas on enim­mäk­seen alan opis­ke­li­joi­den tuottamaa, pää­asias­sa toi­mi­tuk­sen sisäi­ses­ti.

Tutkijat kirjoittajina

Meille kir­joit­ta­vat tutkijat ovat ant­ro­po­lo­gias­ta tai lähia­loil­ta val­mis­tu­nei­ta, väi­tel­lei­tä tai väi­tös­tut­ki­muk­sen­sa parissa työs­ken­te­le­viä hen­ki­löi­tä. He kir­joit­ta­vat yleensä omasta tut­ki­muk­ses­taan tai käsit­te­le­vät jotakin ajan­koh­tais­ta ja kiin­nos­ta­vaa aihetta tut­ki­muk­sel­lis­ten kiin­nos­tuk­sen koh­tei­den­sa pohjalta. Tutkijan uraa pitkään tehneellä hen­ki­löl­lä tut­ki­musai­hei­ta voi olla kertynyt jo melkoinen pino, joten sama tutkija voi kir­joit­taa omaan työhönsä pohjaten hyvin eri­lai­sis­ta teemoista.

Tutkijatekstit tulevat meille pää­asias­sa siten, että pyydämme tut­ki­jal­ta artik­ke­lia liittyen joko tiettyyn tut­ki­muk­seen tai laa­jem­paan teemaan, johon hän on uransa aikana pereh­ty­nyt. Tutkijan työ on kiireistä ja kir­joit­ta­mis­ta täynnä, emmekä me voi maksaa kir­joi­tus­palk­kioi­ta jutuista. Tästä huo­li­mat­ta olemme saaneet tut­ki­ja­teks­te­jä jul­kai­suun alusta saakka tasaiseen tahtiin.

Tutkijoiden artik­ke­lit ovatkin AntroBlogin tie­teel­li­nen sel­kä­ran­ka. Ajankohtaisimmillaan ne käsit­te­le­vät meneil­lään olevia tut­ki­mus­pro­jek­te­ja ja tärkeitä yhteis­kun­nal­li­sia teemoja. Ne voivat antaa kiin­nos­ta­vaa ja ainut­laa­tuis­ta­kin näkö­kul­maa etno­gra­fi­sen ja laa­dul­li­sen tut­ki­muk­sen haas­tei­siin sekä siihen, millaisia yllät­tä­viä asioita tutkimus tuo päi­vän­va­loon.

Tällaisten tekstien jul­kai­se­mi­nen popu­laa­ris­sa tie­de­me­dias­sa on monesta syystä tärkeää. Tutkijoiden ensi­si­jai­nen kir­joi­tus­työ jää usein suurelta osin aka­tee­mi­sen maailman sisäiseen käyttöön. Tutkimustiedosta ja tutkijan syvään, eri­kois­tu­nee­seen asian­tun­te­muk­seen poh­jaa­vis­ta näkö­kul­mis­ta on kuitenkin hyötyä ja iloa monelle muullekin kuin kol­le­goil­le tie­deyh­tei­sös­sä.

Kun tut­ki­muk­ses­ta rapor­toi­daan medioissa tai tutkijaa haas­ta­tel­laan, on aina olemassa vaara, että toi­mit­ta­jan käsit­te­lys­sä aiheesta katoaa nyansseja tai jopa oleel­lis­ta sisältöä. Journalismin ja tieteen välinen neu­vot­te­lu­pin­ta on haastava, sillä tutkimus harvemmin taipuu erityisen hyvin jour­na­lis­min tii­vii­siin ja yti­mek­käi­siin tar­pei­siin.

Erityisesti monissa huma­nis­ti­sis­sa ja yhteis­kun­ta­tie­teis­sä on vaikeaa tai mah­do­ton­ta sanoa mitään täysin varmaa ja yleis­pä­te­vää. Ihmisten sosi­aa­li­nen ja kult­tuu­ri­nen todel­li­suus eivät kovin helposti taivu yksi­se­lit­tei­siin graa­fei­hin ja napa­koi­hin tii­vis­tyk­siin. Yhtäältä – toisaalta -näkö­kul­mat ja valtavien syy-seu­raus­suh­tei­den auki selit­tä­mi­nen tut­ki­musar­tik­ke­lin jour­na­lis­ti­ses­sa sum­mauk­ses­sa ei usein yksin­ker­tai­ses­ti onnistu.

Tiedeviestintä on tutkijan uralla yhteis­kun­nal­li­sen vai­kut­ta­vuu­den nimissä yhä tär­keäm­pää. AntroBlogi ja monet vastaavat tieteen verk­ko­me­diat päästävät tutkijan ääneen perin­tei­siä medioita suoremmin. Toimituksemme tie­teel­li­sen ja kan­san­ta­jui­sen kir­joit­ta­mi­sen ammat­ti­lai­set auttavat tutkijaa kir­joi­tus­pro­ses­sin aikana ajatuksen sel­kiyt­tä­mi­ses­sä ja tekstin kiin­nos­ta­vuu­den yllä­pi­tä­mi­ses­sä.

Omasta tut­ki­muk­ses­ta vies­ti­mi­nen on aikaa vievää työtä. Kun tutkija kir­joit­taa meille, hänen ei tarvitse huolehtia yleisön tavoit­ta­mi­ses­ta. Juttujen toi­mit­ta­mi­nen, podcas­tik­si lukeminen, kuvit­ta­mi­nen, julkaisu ja levit­tä­mi­nen kuuluvat meidän työhömme. Kaltaistemme jul­kai­su­jen suuria etuja ver­rat­tu­na tutkijan omaan blogiin onkin se, että tavoi­tam­me laajan yleisön monessa eri kanavassa. Meille kir­joit­ta­va tutkija voi lisäksi olla varma, että hänen tie­teel­li­nen tut­ki­mus­työn­sä esitetään rea­lis­ti­ses­ti. Tutkija on itse alusta loppuun artik­ke­lin pää­asial­li­nen kir­joit­ta­ja, ja päättää sen sisäl­lös­tä.

Toimitus pyörittää julkaisua

Meillä on myös vankka ja ammat­ti­tai­toi­nen joukko kir­joit­ta­jia toi­mi­tuk­sen sisällä. Muutamia poik­keuk­sia lukuun ottamatta pidämme kir­joit­ta­mi­sen kri­tee­ri­nä sitä, että henkilö on val­mis­tu­nut mais­te­rik­si ant­ro­po­lo­gias­ta tai lähia­lal­ta. Tällä lin­ja­ve­dol­la haluamme paitsi ylläpitää tekstien tie­teel­lis­tä tasoa, myös antaa mais­te­rin­tut­kin­non suo­rit­ta­mi­ses­ta tun­nus­tus­ta.

Suurin osa AntroBlogin sisäl­lös­tä on nykyisin toi­mi­tuk­sen sisällä tuotettua. Toimituksemme vastaa työ­elä­mä­ju­tuis­ta, uutis­kom­men­teis­ta, Kulttuurishokki-sarjasta, suuresta osasta eri­koi­sa­la­sar­jan tekstejä, videoista, podcas­teis­ta ja osasta var­si­nais­ta artik­ke­li­si­säl­töä. Rakentavaan dialogiin ja vuo­ro­vai­kut­tei­seen tekstien muok­kaa­mi­seen kes­kit­ty­vä toi­mi­tus­työm­me on vuosien saatossa hionut toi­mi­tuk­sen vakio­kir­joit­ta­jis­ta sana­val­mii­ta, nopeita ja ana­lyyt­ti­sia tie­de­vies­ti­jöi­tä.

AntroBlogin toi­mi­tuk­ses­sa on pari jok­seen­kin itse­näis­tä yksikköä. Uutistoimitus kommentoi ajan­koh­tai­sia puhee­nai­hei­ta ja ilmiöitä nopeassa tahdissa, lyhyiden tekstien muodossa. Kirjoittajat ovat väi­tös­kir­ja­tut­ki­joi­ta tai jo väi­tel­lei­tä. Uutistoimitus valitsee kom­men­toi­man­sa aiheet kir­joit­ta­jien mie­len­kiin­non ja asian­tun­te­muk­sen mukaan, ja tekstejä työs­te­tään tiiviissä yhteis­työs­sä tiimin sisällä. Uutiskommentteja jul­kais­taan toisinaan myös vie­rai­le­vil­ta kir­joit­ta­jil­ta.

Työelämätoimitus kertoo ant­ro­po­lo­gian sovel­ta­mi­ses­ta ja hyödyistä työ­elä­mäs­sä, ja haas­tat­te­lee erilaisia ura­pol­ku­ja kul­ke­nei­ta ant­ro­po­lo­ge­ja. Se on alusta saakka ollut opis­ke­li­ja­ve­toi­nen niin sisällön kuin jär­jes­täy­ty­mi­sen­sä suhteen. Suurin osa työ­elä­mä­toi­mi­tuk­sen kir­joit­ta­jis­ta on myös jossakin muussa roolissa mukana toi­mi­tuk­ses­sam­me: esi­mer­kik­si artik­ke­lei­den verk­ko­tai­tos­sa, haku­ko­neop­ti­moin­nis­sa ja podcas­tien tuo­tan­nos­sa.

Mistä lukija sitten tietää, kenen kynästä artikkeli on peräisin? Artikkelien lopussa on pieni tie­to­laa­tik­ko, josta käy ilmi kir­joit­ta­jan aka­tee­mi­nen pätevyys ja usein myös mah­dol­li­nen asema AntroBlogin toi­mi­tuk­ses­sa. Täyden kat­tauk­sen toi­mi­tuk­sem­me parissa työs­ken­te­le­vis­tä hen­ki­löis­tä löydät täältä.

Miten eri kirjoittajien tekstit eroavat toisistaan?

Tutkijoiden kir­joit­ta­mat artik­ke­lit ovat usein ras­kaam­pia toi­mi­tet­ta­via kuin toi­mi­tuk­sen tekstit. Tutkijan työssä keskiössä on aka­tee­mi­nen kir­joit­ta­mi­nen, joka on tekstin muotona kaukana kan­san­ta­jui­suu­des­ta ja help­po­lu­kui­suu­des­ta. Tutkija saattaa myös olla niin eri­kois­tu­nut ja syven­ty­nyt aihe­pii­riin­sä, ettei hänellä vält­tä­mät­tä ole käsitystä siitä, mikä aiheessa on “taval­li­sel­le lukijalle” kiin­nos­ta­vaa.

Myös käsitys koh­de­ryh­mäs­tä vaihtelee. Iso osa tut­ki­jois­ta suuntaa tekstinsä selvästi kor­kea­kou­lu­te­tul­le yleisölle. Meidän tavoit­tee­nam­me on kuitenkin nime­no­maan kyetä puhut­te­le­maan myös sellaista yleisöä, jolla ei ole kokemusta aka­tee­mi­sen tekstin luke­mi­ses­ta.

Tämä asettaa haasteita käy­te­tyl­le sanas­tol­le. Monet tut­ki­mus­kir­jal­li­suu­des­ta tutut termit ovat käteviä juuri siksi, että yleis­kie­les­tä ei löydy suoraan samaa asiaa kuvaavaa sanaa. Pyrimme jat­ku­vas­ti sii­voa­maan teks­teis­tä pois vaikeita mutta yleisesti käy­tet­ty­jä termejä kuten diskurssi, hegemonia, holismi, dia­lek­tiik­ka tai habitus, ja kor­vaa­maan niitä yleis­kie­li­sem­mil­lä ilmai­suil­la.

Toinen usein paljon muok­kaus­ta vaativa teks­ti­ryh­mä ovat pro graduihin pohjaavat työt. Opinnäytetyönä gradu on aka­tee­mi­sen kir­joit­ta­mi­sen har­joit­te­lua. Graduartikkelit ovat usein hyvin teo­reet­ti­sia ja liikkuvat varsin abstrak­teil­la tasoilla. Tämä tuntuisi pitävän sitä paremmin paikkansa, mitä tuo­reem­mas­ta gradusta on kyse. Samalla gra­du­ju­tut käsit­te­le­vät usein hyvin meheviä, ajan hengessä kiinni olevia ja lähes­tyt­tä­viä aiheita.

Kritiikki ja vastuu

AntroBlogi pää­toi­mit­ta­ji­neen on jul­kai­si­ja­na vastuussa juttujen sisäl­lös­tä. Toisinaan tut­ki­joi­den teks­teis­sä on ongel­mal­li­sia muo­dol­li­sia tai sisäl­löl­li­siä ele­ment­te­jä, joita voi olla vaikeaa kysee­na­lais­taa kir­joit­ta­jan asian­tun­ti­juu­den ja arvo­val­lan edessä. Kaltaisemme tie­de­vies­ti­jän jatkuvana haasteena onkin hakea tasa­pai­noa jour­na­lis­ti­sen selkeän ilmaisun ja tut­ki­muk­sel­li­sen syväl­li­syy­den välillä.

Entä, kun artikkeli saa osakseen kri­tiik­kiä? Toimituksen omien sisäl­tö­jen tapauk­ses­sa meidän on helppo kes­kus­tel­la yleisön kanssa some­ka­na­vis­sam­me. Nämä kes­kus­te­lut ovat usein hyvin antoisia. Kun tutkijan tekstiin tulee kri­tiik­kiä, tilanne on moni­mut­kai­sem­pi. Meillä toi­mi­tuk­ses­sa ei vält­tä­mät­tä ole mah­dol­li­suut­ta arvioida annetun kritiikin pai­noar­voa. Välitämme tar­peel­li­sel­ta vai­kut­ta­van palaut­teen kir­joit­ta­jil­le, mutta paljon kom­ment­te­ja herät­tä­vien juttujen tapauk­ses­sa emme pommita tutkijaa tiedoilla vaikkapa Twitter-vas­ta­lauseis­ta.

Lukijalle paras tapa saada tutkija kes­kus­te­le­maan kanssaan onkin luul­ta­vas­ti sivus­tom­me kautta kom­men­toin­ti. Valtaosa kir­joit­ta­jis­tam­me on ottanut aikaa vas­ta­tak­seen jut­tu­jen­sa kir­voit­ta­miin kom­ment­tei­hin. Somekanavissa lukijan ei kannata tätä odottaa, vaikka varsinkin Twitterissä aktii­vi­set kir­joit­ta­jat saattavat antautua jut­tu­jen­sa herät­tä­mään kes­kus­te­luun.

Toistaiseksi sisäl­töm­me eivät ole herät­tä­neet voi­mak­kai­ta vas­ta­lausei­ta. Paremminkin ne ovat syn­nyt­tä­neet kes­kus­te­lua ja kysee­na­lais­ta­mis­ta, joihin yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jöi­nä kan­nus­tam­me. On antoisaa kuulla yleisön näke­myk­siä, koke­muk­sia ja mie­li­pi­tei­tä meillä käsi­tel­lyis­tä aiheista. Eräs ant­ro­po­lo­gian hie­noim­pia piirteitä on sen ihmis­lä­hei­syys, jonka seu­rauk­se­na kes­kus­te­luun osal­lis­tu­mi­seen on par­haim­mil­laan hyvin matala kynnys. Kaikki ihmiset ovat ainakin jossain määrin kykeneviä kes­kus­te­le­maan ihmisenä olemiseen liit­ty­vis­tä teemoista.

Kolumnin alku­puo­lel­la mai­nit­sim­me, että sisäl­töm­me käyvät läpi kevyen tie­teel­li­sen arvioin­nin. Tähän tärkeään pro­ses­siin palataan pika­puo­leen sarjan myö­hem­mäs­sä osassa. Otamme edelleen mie­lel­lään vastaan toiveita aiheista, joita haluai­sit­te meidän avaavan!

Autoetnografisessa kolum­ni­sar­jas­sa lukija on kutsuttu kylään AntroBlogin toi­mi­tuk­seen, tutus­tu­maan itse­näi­sen tie­de­me­dian teke­mi­seen. Autoetnografia on osal­lis­tu­vaa havain­noin­tia, jossa tar­kas­te­li­jan oma kokemus otetaan tulkinnan keskiöön. Kolumnisarjan tarkoitus on tehdä toi­mi­tuk­sel­li­set prosessit ja aja­tuk­sen­kul­kum­me läpi­nä­ky­vik­si, ja kertoa avoimesti koh­taa­mis­tam­me ongel­mis­ta ja haas­teis­ta.

  • Podcast-lukija: Milla Heikkinen
  • Verkkotaitto: Saara Toukolehto

Kirjoittajat

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.


Saara Toukolehto on AntroBlogin toimituspäällikkö. Saaran antropologisia kiinnostuksen kohteita ovat mm. maahanmuuton, arvojen, moraalin ja ”hyvän elämän” -käsitteen tutkimus integraatiopolitiikan viitekehyksessä, joiden parissa hän tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta Groningenin yliopistolle.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Tuomas Tammisto 19.2.2019 klo 11:18

    Erinomainen teksti! Kiitos.

    Vastaa

Lue myös nämä:

Teksti vaatii tuekseen kuvia, ja AntroBlogi käyttää niitä mielellään paljon. Ilmaisten kuvapankkien tarjonnalla ihmiselämän monenkirjavuuden esittäminen on kuitenkin vaikeaa. Visuaalisen kuvaston luoma mielikuvien maailma on tärkeä, ja kuvituksessa tehdyillä valinnoilla on kauaskantoisia seurauksia.

Meiltä tiedustellaan yhtenään, mistä resurssit laajan toimintamme pyörittämiseen tulevat. Tähän ja moniin muihin kysymyksiin vastaamme uudessa kolumnisarjassa, jossa lukija on kutsuttu kylään toimitukseen, kurkistelemaan tiedemedian tekemisen haasteisiin. Ensimmäisessä osassa puhutaan rahasta.