Kentauri yhdistää ihmisen ja koneen

Kentaurit ovat myyttisiä olentoja, joiden pää ja yläruumis ovat ihmisen, alaruumis hevosen. Antiikin Kreikassa kuuluisin ken­tau­reis­ta oli Chiron, joka oppi kasvatti-isältään, taiteiden jumala Apollolta lää­kit­se­mis­tä, paran­ta­vien yrttien tun­te­mus­ta, musiikkia ja ennus­ta­mis­ta. Chiron tunnetaan viisaana paran­ta­ja­na, lääke- ja kas­vi­tie­teen isänä.

Viime vuo­si­kym­me­ni­nä tekoälyn kehi­tyk­sen myötä kentauri on saanut uuden­lai­sia mer­ki­tyk­siä, jotka enna­koi­vat myös lää­ke­tie­teen tulevaisuutta.

Toukokuussa 1997 Garri Kasparov, hal­lit­se­va shakin maa­il­man­mes­ta­ri, hävisi IBM:n DeepBlue ‑tie­to­ko­neel­le. Kasparovin mukaan kone vaikutti saaneen apua ihmiseltä. Sen rat­kai­se­va siirto ei perus­tu­nut aiempien erien kone­mai­seen ajat­te­luun, vaan se valitsi hyvin inhi­mil­li­sen varmistussiirron.

Kasparov kiin­nos­tui ihmisen ja koneen parhaiden pelio­mi­nai­suuk­sien, inhi­mil­li­sen luovan ajattelun ja tie­to­ko­neen las­ku­te­hon, yhdis­tä­mi­ses­tä. Hän nimesi tällaisen peli­tii­min kentauriksi.

Inhimillinen ymmärrys kon­teks­tis­ta ja vas­ta­pe­laa­jan omi­nai­suuk­sis­ta yhdis­tet­ty­nä tehok­kaa­seen tekoälyyn on nostanut lajin aivan uusille vir­heet­tö­mil­le tasoille, joilla toteutuu täy­del­li­nen taktinen pelaa­mi­nen ja stra­te­gis­ten suun­ni­tel­mien toteutus.

Shakin tun­ti­joi­den mukaan kentaurit pelaavat paremmin kuin koneet tai ihmiset yksinään — kyse on inhi­mil­li­sen kyvyk­kyy­den laa­jen­ta­mi­ses­ta. Käytännössä tekoäly auttaa ihmistä päätösten teossa, sillä se kykenee muis­ta­maan ja laskemaan käsit­tä­mät­tö­män määrän siirtoja, vas­ta­siir­to­ja ja lop­pu­tu­lok­sia, sekä hyö­dyn­tä­mään pelat­tu­jen shak­ki­pe­lien tie­to­kan­to­ja. Vuoden 1997 jälkeen teko­ä­ly­jen kehitys on ollut dra­maat­tis­ta. Uusi shak­ki­mes­ta­ri on AlphaZero, jonka siirrot ovat ihmis­pe­laa­jan käsi­tys­ky­vyn ulottumattomissa.

Kentaurimalli on yhä rele­van­tim­pi myös shakin ulko­puo­li­sel­le maa­il­mal­le. Lääketieteen kentällä tekoälyä hyö­dyn­ne­tään esi­mer­kik­si diag­noo­sien teke­mi­ses­sä. Hyvin toden­nä­köi­ses­ti tule­vai­suu­des­sa yhä useammin potilasta hoitaakin tekoälyn ja lääkärin muo­dos­ta­ma kentauri.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kokemukset terveydestä ja sairaudesta eivät ole kaikkialla samankaltaisia. Työkentällä-haastattelussa pitkän uran tehnyt lääkäri ja antropologi Marja-Liisa Honkasalo kertoo, miksi lääketiede tarjosi hänelle liian kapean näkökulman ihmiselämään.

Hilma Granqvist on yksi antropologisen kenttätyön uranuurtajista, mutta hänen tutkimuksensa jäi aikanaan vähälle huomiolle. Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuran ja Suomen Lähi-Idän instituutin järjestämässä tapahtumassa sukellettiin Granqvistin äskettäin digitalisoituun kenttätyöarkistoon, joka nostaa tutkijan perinnön vihdoin sen ansaitsemaan arvoon.