Kentauri yhdistää ihmisen ja koneen

Kentaurit ovat myyttisiä olentoja, joiden pää ja yläruumis ovat ihmisen, alaruumis hevosen. Antiikin Kreikassa kuuluisin ken­tau­reis­ta oli Chiron, joka oppi kasvatti-isältään, taiteiden jumala Apollolta lää­kit­se­mis­tä, paran­ta­vien yrttien tun­te­mus­ta, musiikkia ja ennus­ta­mis­ta. Chiron tunnetaan viisaana paran­ta­ja­na, lääke- ja kas­vi­tie­teen isänä.

Viime vuo­si­kym­me­ni­nä tekoälyn kehi­tyk­sen myötä kentauri on saanut uuden­lai­sia mer­ki­tyk­siä, jotka enna­koi­vat myös lää­ke­tie­teen tule­vai­suut­ta.

Toukokuussa 1997 Garri Kasparov, hal­lit­se­va shakin maa­il­man­mes­ta­ri, hävisi IBM:n DeepBlue ‑tie­to­ko­neel­le. Kasparovin mukaan kone vaikutti saaneen apua ihmiseltä. Sen rat­kai­se­va siirto ei perus­tu­nut aiempien erien kone­mai­seen ajat­te­luun, vaan se valitsi hyvin inhi­mil­li­sen var­mis­tus­siir­ron.

Kasparov kiin­nos­tui ihmisen ja koneen parhaiden pelio­mi­nai­suuk­sien, inhi­mil­li­sen luovan ajattelun ja tie­to­ko­neen las­ku­te­hon, yhdis­tä­mi­ses­tä. Hän nimesi tällaisen peli­tii­min ken­tau­rik­si.

Inhimillinen ymmärrys kon­teks­tis­ta ja vas­ta­pe­laa­jan omi­nai­suuk­sis­ta yhdis­tet­ty­nä tehok­kaa­seen tekoälyyn on nostanut lajin aivan uusille vir­heet­tö­mil­le tasoille, joilla toteutuu täy­del­li­nen taktinen pelaa­mi­nen ja stra­te­gis­ten suun­ni­tel­mien toteutus.

Shakin tun­ti­joi­den mukaan kentaurit pelaavat paremmin kuin koneet tai ihmiset yksinään — kyse on inhi­mil­li­sen kyvyk­kyy­den laa­jen­ta­mi­ses­ta. Käytännössä tekoäly auttaa ihmistä päätösten teossa, sillä se kykenee muis­ta­maan ja laskemaan käsit­tä­mät­tö­män määrän siirtoja, vas­ta­siir­to­ja ja lop­pu­tu­lok­sia, sekä hyö­dyn­tä­mään pelat­tu­jen shak­ki­pe­lien tie­to­kan­to­ja. Vuoden 1997 jälkeen teko­ä­ly­jen kehitys on ollut dra­maat­tis­ta. Uusi shak­ki­mes­ta­ri on AlphaZero, jonka siirrot ovat ihmis­pe­laa­jan käsi­tys­ky­vyn ulot­tu­mat­to­mis­sa.

Kentaurimalli on yhä rele­van­tim­pi myös shakin ulko­puo­li­sel­le maa­il­mal­le. Lääketieteen kentällä tekoälyä hyö­dyn­ne­tään esi­mer­kik­si diag­noo­sien teke­mi­ses­sä. Hyvin toden­nä­köi­ses­ti tule­vai­suu­des­sa yhä useammin potilasta hoitaakin tekoälyn ja lääkärin muo­dos­ta­ma kentauri.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Hilma Granqvist on yksi antropologisen kenttätyön uranuurtajista, mutta hänen tutkimuksensa jäi aikanaan vähälle huomiolle. Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuran ja Suomen Lähi-Idän instituutin järjestämässä tapahtumassa sukellettiin Granqvistin äskettäin digitalisoituun kenttätyöarkistoon, joka nostaa tutkijan perinnön vihdoin sen ansaitsemaan arvoon.

Lisääntymisen perusteet ovat biologiset, mutta se on läpikotaisin kulttuurin muovaama tapahtuma, joka on ihmisyhteisöjen jatkuvuuden kannalta välttämättömyys. Lisääntymiseen liittyy hyvin erilaisia uskomuksia, perinteitä ja käytäntöjä ympäri maailman ja eri aikoina. Lisääntymisen antropologinen tutkimus tarjoaa sukelluksen siihen liittyvien tapahtumien, kuten synnytyksen, sosiokulttuurisiin merkityksiin.

Rahaa ei keksitty vaihtokaupan helpottamiseksi. Antropologit, historiantutkijat ja taloustieteilijät ovat tienneet tämän jo ainakin sadan vuoden ajan. Silti monelle on yhä itsestäänselvyys, että raha täytyi keksiä, koska tavaroiden vaihtokauppa kävi liian vaivalloiseksi. Miksi virheellinen käsitys rahan alkuperästä elää niin sitkeästi?

Jalkoihin voidaan kiinnittää monenlaista teknologiaa eri ympäristöjä varten, ja niitä voidaan käyttää luovasti apuna niin arkisissa askareissa kuin urheilusuorituksissa. Jalkojen roolin ymmärtäminen pelkkinä ihmistä liikuttavina mekaanisina laitteina voi paitsi muokata jalkojen toimintaa ja fyysistä rakennetta, myös vaikuttaa taustaoletuksina tieteellisissä teorioissa.