Kauan eläköön somettava kuningatar

Kuningatar Elisabet riisuu oikean käden han­sik­kaan­sa ja näpäyttää puhu­jan­ko­rok­keel­la olevaa iPadin näyttöä. Yleisö taputtaa ja iloitsee. Valkokankaalle ilmestyy kuva Lontoon Tiedemuseossa näytillä olevasta kirjeestä. Kuvatekstin on alle­kir­joit­ta­nut kunin­ga­tar itse.

Kas näin, 92-vuotias kunin­ga­tar on jul­kais­sut ensim­mäi­sen Instagram-pos­tauk­sen­sa kunin­gas­per­heen toimintaa esit­te­le­väl­le @theroyalfamily-tilille. Tilille jul­kais­tus­sa kuvassa näkyy mate­maa­tik­ko Charles Babbagen vuonna 1843 Prinssi Albertille lähettämä kirje.

Maaliskuussa 2019 anglo­sak­si­ses­sa mediassa pyörineet uutiset kunin­gat­ta­ren uudesta urasta some­vai­kut­ta­ja­na ovat ant­ro­po­lo­gi­ses­ta näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na mie­len­kiin­toi­sia. Monarkian perus­ta­van­laa­tui­nen rooli on toimia yhteis­kun­nan vakauden ja jat­ku­vuu­den takaajana. Kautta aikojen kuninkaan tai kunin­gat­ta­ren ruu­miil­li­nen elin­voi­mai­suus on luvannut hyvin­voin­tia koko kunin­gas­kun­nal­le. Onkin mie­len­kiin­tois­ta pohtia, miten monarkian kon­ser­va­tii­vi­suus muovautuu some-aikaan sopivaksi.

Kuningatar on hyö­dyn­tä­nyt modernia vies­tin­tä­tek­no­lo­gi­aa aikai­sem­min­kin. Vuonna 1976 kunin­ga­tar Elisabetista tuli yksi ensim­mäi­sis­tä säh­kö­pos­tin lähet­tä­neis­tä val­tion­joh­ta­jis­ta. Ensimmäisen twiitin kunin­ga­tar julkaisi vuonna 2014, saman­kal­tai­sen media­nä­ky­vyy­den saat­te­le­ma­na. Kuningattaren askeleet vir­tu­aa­li­ses­sa maa­il­mas­sa ovat uuti­soi­mi­sen arvoisia, sillä tek­no­lo­gi­aa ymmärtävä kunin­ga­tar vahvistaa mie­li­ku­vaa Britanniasta tie­to­tek­nii­kan edel­lä­kä­vi­jä­nä.

Somettava kunin­ga­tar on oiva esimerkki 2010-luvun elin­voi­mai­ses­ta kunin­kuu­des­ta. Perinteiset ja pompöösit rituaalit monarkian legi­ti­mi­tee­tin todis­ta­mi­sek­si ovat muut­ta­neet muotoaan: kansan suosion takaa­mi­sek­si kunin­gas­per­heen toivotaan raottavan verhoa omaan arkeensa. Sosiaalisen median avulla kunin­gas­per­he itse pystyy mää­rit­tä­mään min­kä­lais­ta sisältöä he jakavat, ja luovat samalla ylei­söl­leen mie­li­ku­vaa saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta. Toisaalta, kuvan jul­kai­se­mi­nen Instagramiin symboloi kunin­gat­ta­ren hyvää vointia sekä kykyä ymmärtää aikaansa. Nykyaikaista monarkiaa legi­ti­moi­daan myös vir­tu­aa­li­ses­sa maa­il­mas­sa.

Prinsessa Dianan kuoleman jälkeen kunin­kaal­li­nen perhe on sys­te­maat­ti­ses­ti luonut itselleen uuden­lais­ta brändiä. Nykyisin kunin­kaal­li­nen perhe pyrkii näyt­täy­ty­mään inhi­mil­li­sem­pä­nä, kan­sa­kun­taa yhdis­tä­vä­nä tekijänä. Median rooli uuden imagon luo­mi­ses­sa on ollut suuri ja kunin­gat­ta­ren somet­ta­mi­nen istuu tähän jatkumoon täy­del­li­ses­ti. Kun kansa pohtii, onko kunin­gas­per­heen elät­tä­mi­nen vero­va­roil­la mie­le­käs­tä, tasa­pai­not­te­lee kunin­gas­per­he perin­teik­kään kan­sa­kun­nan suun­nan­näyt­tä­jän ja viih­dear­voa tuottavan hyvän­te­ki­jän väli­maas­tos­sa. Moderni kunin­ga­tar on hil­jal­leen etään­nyt­tä­nyt itsensä pyhästä, juma­lal­li­ses­ta ja kylmästä hal­lit­si­jas­ta lähem­mäk­si koko kansan äiti­hah­moa. 

Brexit-ajan Britanniassa suosittu kunin­ga­tar tuo kaivattua vakautta. Suosion takana on erin­omai­nen kunin­kaal­li­nen brändi: kunin­ga­tar Elisabet on samalla sekä etäinen, arvokas kan­sa­kun­nan ikoni että todel­li­nen, elämäänsä elänyt nainen. Median ja hänestä kertovien uutisten avulla koko kunin­gas­per­he varmistaa yhteis­kun­nal­lis­ta arvoaan ja mer­ki­tyk­sel­li­syyt­tään. Yhdellä klik­kauk­sel­la kunin­ga­tar luo uskoa kunin­gas­kun­tan­sa tule­vai­suu­teen sekä osoittaa olevansa aikaansa sopiva hal­lit­si­ja. Siinäpä esi­mer­kil­lis­tä some­vai­kut­ta­mis­ta.

  1. Ceylan Yeginsu — Queen Elizabeth II Posts Her First Instagram Photo. No, It Wasn’t a Mirror Selfie, The New York Times
  2. Declan Quigley, The Paradoxes of Monarchy, Anthropology Today
  3. James George Frazer — The Golden Bough
  4. The Guardian view on the monarchy: rein­ven­ting the brand, The Guardian

Kirjoittaja

Emmi Holm on tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa. Hänen väitöskirjansa käsittelee tekstiilien kiertoa Ghanassa. Aikaisemmin Emmi on työskennellyt muun muassa tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parissa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Jokainen Tohmajärven kunnanvaltuutettu saa 10 000 euroa käytettäväksi miten haluavat, kunhan käyttökohde on kunnan strategian mukainen. Suomessa kyse on omaperäisestä poliittisesta aloitteesta, mutta esimerkiksi Indonesiassa sekä kansanedustajilla että useiden kuntien valtuutetuilla on käytössään vastaavanlaiset rahasummat, joita kutsutaan "kansalaisten toiveiden pyydystämisrahastoiksi".

“Kansa on puhunut – pulinat pois”, totesi väistyvä pääministeri Juha Sipilä, kun eduskuntavaalien tulos selvisi Yleisradion suorassa tv-lähetyksessä. Vaalivalvojaiset on merkittävä mediatapahtuma, jonka puitteissa jännitetään poliittisen vallan vaihtumista sekä rituaali, joka kestonsa ajaksi yhdistää sekä poliittisen eliitin että tavalliset kansalaiset yhtenäiseksi kansakunnaksi.

Ruandan kansanmurhasta tuli huhtikuussa kuluneeksi 25 vuotta. Menehtyneitä surraan vuotuisen muistokävelyn ja kynttiläseremonian lisäksi nykyisin myös twiittaamalla. Sureminen ja muistaminen ovat tärkeitä osia valtion uudelleenrakentamisessa.