Vaihtoehto akateemiselle jetset-kulttuurille

Suomalaisten suh­tau­tu­mi­ses­sa len­tä­mi­seen on viime aikoina ollut havait­ta­vis­sa muutosta. Kasvava tie­toi­suus ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, ja sen hil­lit­se­mi­sek­si tehtävien elä­män­ta­pa­muu­tos­ten kii­reel­li­syys, näyttävät vai­kut­ta­neen asen­tei­siim­me. Lentomatkailu tuomitaan entistä useammin – eri­tyi­ses­ti loma­mat­kai­lun kohdalla.

Tähän asti len­tä­mi­nen on lisään­ty­nyt vuodesta toiseen, ja sen ennus­te­taan kasvavan edelleen räjäh­dys­mäi­ses­ti. Halpalentoyhtiöt ovat mah­dol­lis­ta­neet loma­mat­kai­lun muo­dos­tu­mi­sen osaksi kaikkien yhteis­kun­ta­luok­kien elä­män­ta­paa. Se, vai­kut­taa­ko len­tä­mi­sen imagon huo­no­ne­mi­nen len­to­mat­kus­ta­mi­sen määrään las­ke­vas­ti, jää tois­tai­sek­si nähtäväksi. 

Toinen suuri mat­kus­ta­ja­kun­ta ovat työ­mat­ka­lai­set. Maailmassa lennetään lukematon määrä työn takia. Erilaisten vir­tu­aa­lis­ten kokous­so­vel­lus­ten ja video­pu­he­lu­jen yleis­ty­mi­nen ei ole vähen­tä­nyt mat­kus­ta­mi­sen tarvetta. Kansainvälistyminen ja työelämän nopea­tem­poi­suus ovat kas­vat­ta­neet työ­pe­rus­teis­ta lentomatkustamista. 

Tutkijat muo­dos­ta­vat yhden kokouk­ses­ta toiseen mat­kus­ta­vis­ta ammat­ti­kun­nis­ta. Sadat, jopa tuhannet, tietyn aihe­pii­rin tutkijat eri puolilta maailmaa kokoon­tu­vat milloin mihinkin maailman kolkkaan. Usein päivän tai parin kon­fe­rens­siin lennetään kauaskin. Tiukan aika­tau­lun takia juna­mat­kan päässä olevaan kau­pun­kiin kuljetaan lentäen.

Konferenssit ovat tärkeä osa tutkijan työtä. Niissä kar­toi­te­taan alalla tehtävää tut­ki­mus­ta, ver­kos­toi­du­taan, testataan hypo­tee­se­ja ja vas­taa­no­te­taan palau­tet­ta. Tämä on hyödyksi myös suurten haas­tei­den, kuten ilmas­ton­muu­tok­sen, tor­jun­nas­sa.

Journalisti Race MoChridhen huo­maut­taa tuoreessa kir­joi­tuk­ses­saan, että mat­kus­ta­mis­ta vaativan kon­fe­rens­si­kult­tuu­rin ongel­mal­li­suus ei rajoitu ympä­ris­tö­pääs­töi­hin. Hänen mukaansa mat­kus­ta­mi­sen koti­ta­louk­sil­le aiheut­ta­ma taakka asettaa heikkoon asemaan tutkijat, joilla on lapsia tai jotka huo­leh­ti­vat muista omai­sis­taan. Usein taakan kantaa koti­ta­lou­des­ta huo­leh­ti­va puoliso, jonka työmäärä monin­ker­tais­tuu kumppanin ollessa työmatkalla.

Akateeminen jetset-kulttuuri ylläpitää eri­tyi­ses­ti naisten, vähem­mis­tö­jen edus­ta­jien ja glo­baa­lis­ta etelästä tulevien tut­ki­joi­den epävarmaa, usein mää­rä­ai­kai­sil­le työ­suh­teil­le ja apu­ra­hoil­le perus­tu­vaa asemaa. Kaikki eivät voi työnkään puolesta matkustaa vapaasti maasta toiseen, ja viisumin saaminen on monille kallista, aikaa vievää ja hankalaa – tai jopa mah­do­ton­ta. Tässä on toinen hyvä syy pohtia kriit­ti­ses­ti vaih­toeh­toa nykyi­sel­le jär­jes­tel­mäl­le, joka on sekä tuhoisa ympä­ris­töl­le että suosii jo entuu­des­taan etuoi­keu­te­tus­sa asemassa olevia. 

Yliopistomaailmassa ilmasto-ongelmia tuottava työ­kult­tuu­ri kietoutuu laajoihin yhden­ver­tai­suu­den ongelmiin. Puhumme aka­te­mias­sa ilmas­ton­muu­tok­sen ja syrjinnän vaaroista, mutta olemme samalla itse osal­li­si­na niiden tuot­ta­mi­ses­sa. On tärkeää siirtyä sanoista tekoihin ja pohtia kon­kreet­ti­sia rat­kai­su­ja näille ongelmille. 

Onneksi aka­tee­mi­sis­sa piireissä mietitään nykyisin vaih­toeh­toi­sia kon­fe­rens­si­muo­to­ja. Monet ovat kään­ty­neet infor­maa­tio­tek­no­lo­gian puoleen ratkaisun löy­tä­mi­sek­si. Vaihtoehtoja on jo kokeil­tu­kin. Yhdysvaltalainen kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian seura järjesti keväällä 2018 onnis­tu­nees­ti kon­fe­rens­sin kokonaan verkossa. Millä muilla tavoin kon­fe­rens­si­kult­tuu­ria voisi päivittää niin, että se olisi ympä­ris­töys­tä­väl­lis­tä eikä syrjisi ketään? Ja kuinka voimme vähentää len­tä­mis­tä ylipäätään? 

Yhdysvaltalaisen kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian seuran, Society for Cultural Anthropologyn, videot­rai­le­ri Vimeossa. Konferenssin teemana oli Displacements ja tägi #displace18.

Kirjoittaja

Saara Toukolehto on AntroBlogin toimituspäällikkö. Saaran antropologisia kiinnostuksen kohteita ovat mm. maahanmuuton, arvojen, moraalin ja ”hyvän elämän” -käsitteen tutkimus integraatiopolitiikan viitekehyksessä, joiden parissa hän tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta Groningenin yliopistolle.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä: