Vaihtoehto akateemiselle jetset-kulttuurille

Suomalaisten suh­tau­tu­mi­ses­sa len­tä­mi­seen on viime aikoina ollut havait­ta­vis­sa muutosta. Kasvava tie­toi­suus ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, ja sen hil­lit­se­mi­sek­si tehtävien elä­män­ta­pa­muu­tos­ten kii­reel­li­syys, näyttävät vai­kut­ta­neen asen­tei­siim­me. Lentomatkailu tuomitaan entistä useammin – eri­tyi­ses­ti loma­mat­kai­lun kohdalla.

Tähän asti len­tä­mi­nen on lisään­ty­nyt vuodesta toiseen, ja sen ennus­te­taan kasvavan edelleen räjäh­dys­mäi­ses­ti. Halpalentoyhtiöt ovat mah­dol­lis­ta­neet loma­mat­kai­lun muo­dos­tu­mi­sen osaksi kaikkien yhteis­kun­ta­luok­kien elä­män­ta­paa. Se, vai­kut­taa­ko len­tä­mi­sen imagon huo­no­ne­mi­nen len­to­mat­kus­ta­mi­sen määrään las­ke­vas­ti, jää tois­tai­sek­si näh­tä­väk­si.

Toinen suuri mat­kus­ta­ja­kun­ta ovat työ­mat­ka­lai­set. Maailmassa lennetään lukematon määrä työn takia. Erilaisten vir­tu­aa­lis­ten kokous­so­vel­lus­ten ja video­pu­he­lu­jen yleis­ty­mi­nen ei ole vähen­tä­nyt mat­kus­ta­mi­sen tarvetta. Kansainvälistyminen ja työelämän nopea­tem­poi­suus ovat kas­vat­ta­neet työ­pe­rus­teis­ta len­to­mat­kus­ta­mis­ta.

Tutkijat muo­dos­ta­vat yhden kokouk­ses­ta toiseen mat­kus­ta­vis­ta ammat­ti­kun­nis­ta. Sadat, jopa tuhannet, tietyn aihe­pii­rin tutkijat eri puolilta maailmaa kokoon­tu­vat milloin mihinkin maailman kolkkaan. Usein päivän tai parin kon­fe­rens­siin lennetään kauaskin. Tiukan aika­tau­lun takia juna­mat­kan päässä olevaan kau­pun­kiin kuljetaan lentäen.

Konferenssit ovat tärkeä osa tutkijan työtä. Niissä kar­toi­te­taan alalla tehtävää tut­ki­mus­ta, ver­kos­toi­du­taan, testataan hypo­tee­se­ja ja vas­taa­no­te­taan palau­tet­ta. Tämä on hyödyksi myös suurten haas­tei­den, kuten ilmas­ton­muu­tok­sen, tor­jun­nas­sa.

Journalisti Race MoChridhen huo­maut­taa tuoreessa kir­joi­tuk­ses­saan, että mat­kus­ta­mis­ta vaativan kon­fe­rens­si­kult­tuu­rin ongel­mal­li­suus ei rajoitu ympä­ris­tö­pääs­töi­hin. Hänen mukaansa mat­kus­ta­mi­sen koti­ta­louk­sil­le aiheut­ta­ma taakka asettaa heikkoon asemaan tutkijat, joilla on lapsia tai jotka huo­leh­ti­vat muista omai­sis­taan. Usein taakan kantaa koti­ta­lou­des­ta huo­leh­ti­va puoliso, jonka työmäärä monin­ker­tais­tuu kumppanin ollessa työ­mat­kal­la.

Akateeminen jetset-kulttuuri ylläpitää eri­tyi­ses­ti naisten, vähem­mis­tö­jen edus­ta­jien ja glo­baa­lis­ta etelästä tulevien tut­ki­joi­den epävarmaa, usein mää­rä­ai­kai­sil­le työ­suh­teil­le ja apu­ra­hoil­le perus­tu­vaa asemaa. Kaikki eivät voi työnkään puolesta matkustaa vapaasti maasta toiseen, ja viisumin saaminen on monille kallista, aikaa vievää ja hankalaa – tai jopa mah­do­ton­ta. Tässä on toinen hyvä syy pohtia kriit­ti­ses­ti vaih­toeh­toa nykyi­sel­le jär­jes­tel­mäl­le, joka on sekä tuhoisa ympä­ris­töl­le että suosii jo entuu­des­taan etuoi­keu­te­tus­sa asemassa olevia.

Yliopistomaailmassa ilmasto-ongelmia tuottava työ­kult­tuu­ri kietoutuu laajoihin yhden­ver­tai­suu­den ongelmiin. Puhumme aka­te­mias­sa ilmas­ton­muu­tok­sen ja syrjinnän vaaroista, mutta olemme samalla itse osal­li­si­na niiden tuot­ta­mi­ses­sa. On tärkeää siirtyä sanoista tekoihin ja pohtia kon­kreet­ti­sia rat­kai­su­ja näille ongel­mil­le.

Onneksi aka­tee­mi­sis­sa piireissä mietitään nykyisin vaih­toeh­toi­sia kon­fe­rens­si­muo­to­ja. Monet ovat kään­ty­neet infor­maa­tio­tek­no­lo­gian puoleen ratkaisun löy­tä­mi­sek­si. Vaihtoehtoja on jo kokeil­tu­kin. Yhdysvaltalainen kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian seura järjesti keväällä 2018 onnis­tu­nees­ti kon­fe­rens­sin kokonaan verkossa. Millä muilla tavoin kon­fe­rens­si­kult­tuu­ria voisi päivittää niin, että se olisi ympä­ris­töys­tä­väl­lis­tä eikä syrjisi ketään? Ja kuinka voimme vähentää len­tä­mis­tä yli­pää­tään?

Yhdysvaltalaisen kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian seuran, Society for Cultural Anthropologyn, videot­rai­le­ri Vimeossa. Konferenssin teemana oli Displacements ja tägi #displace18.

Kirjoittaja

Saara Toukolehto on AntroBlogin toimituspäällikkö. Saaran antropologisia kiinnostuksen kohteita ovat mm. maahanmuuton, arvojen, moraalin ja ”hyvän elämän” -käsitteen tutkimus integraatiopolitiikan viitekehyksessä, joiden parissa hän tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta Groningenin yliopistolle.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Mitä teknologia sinulle tarkoittaa? Onko se arkielämää helpottavia innovaatioita, viihdettä tai teollisuutta - vai jotain aivan muuta? Nykypäivänä voi olla helppoa unohtaa, että sanaan liittyvät assosiaatiot ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Teknologian antropologinen tutkimus sulkee sisäänsä erittäin laajan kokonaisuuden kiehtovia tutkimuskohteita myös ajalta kauan ennen tietoteknologiaa.

Aktivisti ja yrittäjä, vuorovaikutus- ja mindfulness-kouluttaja, antropologi ja ihmislähtöinen tekijä. Elina Kauppila on kirjoittanut kasvatusoppaita kiireisille, vetänyt vuorovaikutuskursseja vanhemmille ja toimii vapaa-ajallaan ilmastotoimia vaativan Elokapina-liikkeen joukoissa. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo urastaan hyvinvointialalla.

Havainnot maapallon resurssien rajallisuudesta sekä epätasaisesta jakautumisesta haastavat talouskasvupakkoa, mikä kannustaa miettimään talousajattelua uudestaan. Vaikka joidenkin kasvukriitikoiden mukaan talouden pohdinta kuuluu kaikille, kaikkien kokemuksen huomioiminen ei ole itsestäänselvyys. Tulokulmia-kolumnissa tutkija Eeva Houtbeckers kertoo, mitä annettavaa antropologialla on kasvutalouden jälkeiselle ajalle.