Turkkilainen lintukieli

Kuşköy on eris­täy­ty­nyt vuo­ris­to­ky­lä Mustanmeren ran­ni­kol­la Turkissa. Sen tuhat­kun­ta asukasta ovat satojen vuosien ajan kom­mu­ni­koi­neet vihel­tä­mäl­lä, kielellä jota kutsutaan “lin­tu­kie­lek­si”. Kylän nimi merkitsee lintujen kylää.

Vuoristoisessa ympä­ris­tös­sä vihel­lyk­set kaikuvat kauas, ja tuttava on helpointa kutsua teelle etäi­syy­den päästä vihel­lyk­sen väli­tyk­sel­lä. Kielen perin­tei­nen tarkoitus on kom­mu­ni­koi­da vai­kea­kul­kui­ses­sa maastossa käytännön asioista, kuten pyytää apua seuraavan päivän maatöihin tai viestiä tärkeistä tapah­tu­mis­ta. Kysymys “Onko sinulla tuoretta leipää?” muuntuu kuudeksi vihel­lyk­sek­si, jotka syntyvät kielen, hampaiden ja sormien avus­tuk­sel­la.

Vihellyskieliä tunnetaan neli­sen­kym­men­tä eri puolilta maailmaa, kaikki alueilta joissa kul­ke­mi­nen on hankalaa vaikean maaston ja harvan väestön takia. Jo ajalta ennen ajan­las­kun alkua löytyy kuvaus etio­pia­lai­sis­ta, jotka “puhuivat lepak­ko­jen kieltä”. Kanariansaarilla edelleen esiin­ty­väs­tä vihel­lys­kie­les­tä on jälkiä yli 600 vuoden takaa. Vihellyskielet perus­tu­vat puhuttuun kieleen. Vain puheen sointi säilyy vihel­lyk­ses­sä, joka voi kuulua par­haim­mil­laan jopa kymmenen kilo­met­rin päähän.

Modernit vies­tin­tä­vä­li­neet ovat 1960-luvulta lähtien vähen­tä­neet lin­tu­kie­len tarvetta ja kieli on katoa­mas­sa arki­päi­väs­tä, mutta sitä pyritään elvyt­tä­mään. Nykyään sitä opetetaan perus­kou­lus­sa, ja 1997 lähtien Kuşköyssa on pidetty vuo­sit­tai­nen fes­ti­vaa­li, jonka pyr­ki­myk­se­nä on rohkaista turismia. Ohjelmaan kuuluu vihel­lys­näy­tök­siä ja kilpailu parhaiden vihel­tä­jien välillä, jossa he välit­tä­vät ohjeita toi­sil­leen laakson yli tuo­ma­rei­den arvioi­des­sa suo­ri­tus­ta.

Turkkilaisten aka­tee­mik­ko­jen parissa on syntynyt aloite kielen säi­lyt­tä­mi­sek­si mää­rit­tä­mäl­lä sille aakkoset. Työryhmään kuuluu muusi­koi­ta ja ling­vis­te­jä, ja tarkoitus on kääntää vihel­lyk­set ensin nuoteiksi ja sitten kir­jai­mik­si. Projekti tähtää kielen teke­mi­seen helpommin lähes­tyt­tä­väk­si muillekin kuin pai­kal­li­sil­le, jopa sen otta­mi­seen kan­sain­vä­li­seen käyttöön.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi hiljan tutkimuksen, jossa kartoitettiin suomalaisten asenteita eri ihmisryhmiin kohdistuvien nimitysten sopivuudesta julkiseen keskusteluun. Päällisin puolin tutkimus ja sen tulokset vaikuttavat suoraviivaisilta, muta tulosten näennäinen yksiselitteisyys kuitenkin kätkee taakseen nimittelyn sallittavuudesta Suomessa pitkään jatkuneen kiivaan keskustelun.

Yhdysvaltojen ja Suomen presidentit pitivät Valkoisessa talossa lehdistötilaisuuden. Tapahtumassa juhlistettiin sitä, että on kulunut 100 vuotta siitä kun USA tunnusti Suomen itsenäisyyden eli suvereniteetin: yksinoikeuden hallita omaa aluettaan. Tilaisuus kääntyi kuitenkin isäntämaan sisäpolitiikan kiistoihin tavalla, joka kiinnitti huomiota itse USA:n suvereniteetin ongelmiin.

Semioottinen antropologia tarkastelee merkkejä ja merkityksiä. Siinä esitetään monenlaisia kysymyksiä: Miksi pukeudumme eri tavoin eri tilanteissa? Miten erilaiset merkkijärjestelmät, kuten kieli tai nuottikirjoitus, rakentuvat? Ja mikä eri merkkijärjestelmien keskinäinen suhde on? Esimerkiksi punainen voi olla joulun väri, merkki tulehduksesta tai käsky pysähtyä.

Viime aikoina valtamediassa on nähty yhä enemmän sanaa “rodullistettu”. HS uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan poliisikoulutukseen tulisi sisällyttää mm. keskusteluja siitä, miten kohdata rodullistettuja vähemmistöjä. Rodullistaminen viittaa kansakunnan sisäisiin ja ulkoisiin valtasuhteisiin. Se viittaa prosesseihin, joiden kautta ihmisen ominaisuuksia aletaan pitää luonnollisina tai muuttumattomina.