AlterNATIIVI-podcast: Tekoälyn etiikka

Ihminen on loput­to­man utelias olento. Olemme aina käyt­tä­neet tek­no­lo­gi­aa apunamme maailman ja itsemme tut­ki­mi­seen, mutta välillä tek­no­lo­gia saattaa harpata edellemme.

Tekoälyn suhteen saatamme hyvin pian olla siinä tilan­tees­sa, että voimme joutua nostamaan kädet pystyyn ja toteamaan “tehtiin silleen hassusti ettei tiedetä miten tämä tekoäly toimii”. Tätä varten laaditut regu­laa­tiot, sään­nök­set ja kehi­tys­oh­jel­mat pyrkivät tar­joa­maan työkaluja sekä tek­no­lo­gian sovel­ta­mi­seen että kehit­tä­mi­seen.

AlterNATIIVIn seit­se­män­nes­sä jaksossa kes­kus­tel­laan väi­tös­tut­ki­ja ja teko­ä­ly­asian­tun­ti­ja Juho Vaisteen kanssa tekoälyn eet­ti­sis­tä haas­teis­ta ja kult­tuu­ris­ten eri­tyis­piir­tei­den vai­ku­tuk­sis­ta etiikkaan. Kuka vastaa siitä, jos tekoäly tekee virheen? Voiko kone oppia moraalia, jos moraali saattaa vaatia myös inhi­mil­li­siä uhrauksia?

Vaisteen mukaan tekoäly ei ole vain tek­no­lo­gi­aa, vaan myös yhteis­kun­nal­li­nen ilmiö ja siten tiivis osa yhteis­kun­tam­me digi­ta­li­soi­tu­mis­ta. Kyse ei siis ole uudesta tek­no­lo­gi­ses­ta inno­vaa­tios­ta.

Eettisiä lin­jauk­sia ja päätöksiä on jo tehty. Vaiste on enem­män­kin huo­lis­saan siitä, onko meillä silti tarpeeksi aikaa suhteessa siihen, kuinka nopeasti tek­no­lo­gia kehittyy

Osallistu kes­kus­te­luun somessa #AIetiikka #tekoäly #alter­na­tii­vi!

  1. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö: Tekoälyaika
  2. Euroopan Unioni: Ethics gui­de­li­nes for trustwort­hy AI

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Anna Haverinen, FT, on design-antropologi ja asiakasymmärrykseen erikoistunut strategi, joka on tutkinut ilmiöitä stand upista sururituaaleihin ja verkkoväkivaltaan. Viime vuodet hän on toiminut design-, teknologia- ja brändiviestinnän alan yrityksissä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Koronavirustapausten määrä on jälleen kääntynyt kasvuun. Tilanne on tutumpi kuin keväällä, mutta aiheuttaa edelleen huolta ja epävarmuutta. Julkisessa keskustelussa koronaviruksesta puhutaan näkymättömänä vihollisena, joka tulee päihittää. Henkisen hyvinvointimme kannalta saattaisi olla parempi suhtautua virukseen kutsumattomana vieraana vihollismielikuvien ruokkimisen sijaan.

Jalkoihin voidaan kiinnittää monenlaista teknologiaa eri ympäristöjä varten, ja niitä voidaan käyttää luovasti apuna niin arkisissa askareissa kuin urheilusuorituksissa. Jalkojen roolin ymmärtäminen pelkkinä ihmistä liikuttavina mekaanisina laitteina voi paitsi muokata jalkojen toimintaa ja fyysistä rakennetta, myös vaikuttaa taustaoletuksina tieteellisissä teorioissa.

Maailmanloppu ei ehkä tunnu modernille ajalle keskeiseltä kertomukselta.  Moderni herättää mielikuvia jatkuvasta kasvusta ja edistyksestä – maailmanjärjestyksestä, jota ei voi paeta. Moderni mielikuvitus kuitenkin villiintyy ajatuksesta, että vallitseva järjestelmä voisi myös loppua. Maailmanlopusta kertovat myyttimme ovat moniäänisempiä kuin koskaan.

Ihmisten syväjäädyttäminen eli kryoniikka on nykyään melko pitkälti epätieteeksi ja toiveajatteluksi leimattua. Kryoniikan kannattajat luottavat tulevaisuuden teknologiaan, jonka avulla jäädytetyt ihmiset voitaisiin herättää henkiin ja antaa heille uusi elämä. Heräävät kuolleet aikanaan henkiin säilytystankeistaan tai eivät, aihe yhdistää kysymyksiä aikakäsityksistä, taloudesta ja suhtautumisestamme kuolemaan.