Kuka on todellinen diktaattori

Kun Venezuelan hal­li­tuk­sen joukot ampuivat luoteja ja kyy­nel­kaa­sua estääk­seen huma­ni­taa­ris­ta apua saa­pu­mas­ta maahan, yhdys­val­ta­lai­nen lää­ke­tie­teen pro­fes­so­ri Akash Goel ehdotti, että kan­sain­vä­li­nen rikos­tuo­miois­tuin nostaisi maan pre­si­dent­tiä Nicolás Maduroa vastaan syytteen rikok­sis­ta ihmi­syyt­tä vastaan. Syynä syyt­teel­le olisi kansan nään­nyt­tä­mi­nen.

Vuonna 2017 Venezuelan koti­ta­lou­det kärsivät epä­var­mas­ta ruo­ka­tur­vas­ta. Yli puolet väestöstä oli laihtunut 11 kiloa edeltävän vuoden aikana. YK:n raportti arvioi, että vuoden 2019 maa­lis­kuus­sa 94 % venezue­la­lai­sis­ta eli köy­hyy­des­sä. 3,4 miljoonaa venezue­la­lais­ta on lähtenyt maasta.

Syiksi Venezuelan kriisiin on esitetty maan vahva riip­pu­vuus öljy­va­rois­ta, ulko­mai­den asettamat sanktiot sekä edes­men­neen pre­si­dent­ti Hugo Chavezin har­joit­ta­ma sosia­lis­ti­nen popu­lis­ti­po­li­tiik­ka. Uudelle vuo­si­tu­han­nel­le saa­vut­taes­sa korkeat öljy­va­ran­not innoit­ti­vat maan hallinnon ottamaan lainaa ja pois­ta­maan eriar­voi­suut­ta sosi­aa­lis­ten ohjelmien ja julkisten pal­ve­lu­jen kautta. Riippuvuus öljystä ja huono hallinto johtivat talou­des­sa tun­net­tuuun Hollannin tautiin: jonkin sektorin kasvulla on nega­tii­vi­nen vaikutus kan­san­ta­lou­den muihin toi­mia­loi­hin, koska se laskee niiden kil­pai­lu­ky­kyä. Öljyn hinnan laskiessa vuonna 2014 Venezuelan jo vai­keuk­sis­sa ollut talous syöksyi alas ennen­nä­ke­mät­tö­män inflaa­tion myötä. 

Talouden riip­pu­vuus viennistä on koitunut ansaksi monelle Latinalaisen Amerikan valtiolle. Maailmantaloutta tutkinut Immanuel Wallerstein kuvaa, kuinka kapi­ta­lis­mi alkoi Etelä-Amerikan val­loi­tuk­ses­ta syn­ty­nees­tä epä­suh­tai­ses­ta talou­del­li­ses­ta ver­kos­tos­ta. Monien riip­pu­vuus­teo­ree­ti­koi­den mukaan raaka-aineiden tuotto on kes­kit­ty­nyt suu­rim­mak­si osaksi niiden tuon­ti­mai­hin. Siirtomaa-ajan jälkeen Latinalaisen Amerikan raaka-aineet rikas­tut­ti­vat Englantia ja USA:ta. Paikallinen yläluokka tyytyi oman asemansa vah­vis­ta­mi­seen ja toimi ulko­val­to­jen väli­kä­te­nä. Vielä vuonna 2014 jopa 41 % Venezuelan öljy­va­ran­nois­ta meni USA:han. Yläluokan kanssa liit­tou­tu­nut oppositio sai tukea USA:lta rahoit­ta­jien ja sivii­li­jär­jes­tö­jen kautta.

Läpi 1900-luvun Latinalaisen Amerikan mailla on ollut suuria pyr­ki­myk­siä päästä ulko­val­to­jen otteesta. Usein mili­ta­ris­ti­set ja popu­lis­ti­set hal­li­tuk­set ovat olleet kan­sa­kun­nal­le vakuut­ta­vam­pia takeita muu­tok­ses­ta kuin ulko­mai­den poli­tiik­kaa myö­täi­le­vät ehdokkaat. Korruptio on kuitenkin hor­jut­ta­nut niiden uskot­ta­vuut­ta. Kriisin myötä USA on asettanut talou­del­li­sia pakot­tei­ta Venezuelan öljyn viennille Kuubaan.

Kyse ei ole vain huonosta poli­tii­kas­ta vaan myös glo­baa­lis­ta maa­il­man­jär­jes­tyk­ses­tä, jossa vauraus kasaantuu tiet­tyi­hin paik­koi­hin ja harvoille. Tämän maa­il­man­jär­jes­tyk­sen ylläpito ei huomioi ihmi­soi­keuk­sien jaka­mat­to­muut­ta. Ihmisoikeuksien artikla 22:n mukaan jokai­sel­la on oikeus sosi­aa­li­tur­vaan. Tähän asti valtio on ollut suurin kansan sosi­aa­li­tur­vas­ta huo­leh­ti­maan pystyvä koko­nai­suus. Valtapeli, joka kääntyy vastaan maan sisäisiä yrityksiä luoda kan­sa­lai­sil­le sosi­aa­lis­ta turvaa, on myös rikos ihmi­syyt­tä vastaan.

Venezuelan kriisi osoittaa, että on aika siirtää kes­kus­te­lu uudelle tasolle. On puhuttava myös ulko­val­to­jen vastuusta maa­il­man­jär­jes­tyk­sen yllä­pi­tä­mi­ses­sä, sekä uuden­lai­ses­ta soli­daa­ri­suu­des­ta ja tuoton jaosta. Venezuelan kal­tai­sel­le valtiolle kiel­täy­ty­mi­nen huma­ni­taa­ri­ses­ta avusta on ainoa tapa haastaa maa­il­man­jär­jes­tys­tä, jossa se on alati ala­kyn­nes­sä.

  1. Maailma​.net. Näkökulma: Oikeusjuttuun Nicolas Maduroa vastaan voi olla kan­san­ter­vey­del­li­siä perus­tei­ta
  2. CFR: The rise and fall of a Petrostate
  3. Gill, Timothy 2018 “The pos­si­bi­li­ties and pitfalls of left-wing populism in socialist Venezuela”.
  4. Gunder Frank, André 1969 Latin America, Underdevelopment or Revolution. 
  5. Harvey, David 2004 “The ‘new’ impe­ria­lism: accu­mu­la­tion by dis­pos­ses­sion”. 
  6. Mariategui, Jose Carlos 1971 Seven interpre­ti­ve essays on Peruvian reality.
  7. Sen, Amartya 1999 Development as Freedom. 
  8. Wallerstein, Immanuel 1974 The Modern World System, vol. 1: Capitalist Agriculture and the Origins of the European World-Economy in the Sixteenth Century. 

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Jasmin Immonen on Goldsmithin yliopistolta väitellyt sosiaaliantropologian tohtori. Hänen väitöksensä käsitteli koulunkäyntiä ja maapolitiikkaa, ja niihin liittyviä ajatuksia kansalaisuudesta Perussa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Lopettaako Libanonin "lokakuun vallankumous" sisällissodan, joka loppui 30 vuotta sitten? Lokakuussa 2019 kansa lähti Libanonissa kaduille vaatimaan loppua korruptiolle, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä uusia vaaleja. Ennen kaikkea vallankumoukselliset vaativat maan uskonkuntien väliselle vallanjaolle perustuvan järjestelmän kaatamista.