AntroBlogin neljäs julkaisukausi päättyy. Toimitus palaa kesätauolta syyskuun alussa. Sitä ennen teemme katsauksen kuluneeseen kauteen ja pohdimme, miten eskimoiden ja inuittien vuodenkierto liittyy suomalaisten lomanviettoon.
Vuodenkierto on saavuttamassa jälleen kohokohtansa, onhan kesä kukkeimmillaan ja lomakausi lähestyy. Tämän artikkelin myötä AntroBlogissa alkaa ansaittu julkaisutauko, kun toimituksemme siirtyy kesälaitumille muun Suomen mukana.
Vaikka loma on pyhitetty laiskottelulle, ei julkaisutauko toimituksessamme tarkoita hiljaiseloa, sillä pidämme some-kanavamme facebookissa ja twitterissä kesän ajan aktiivisina. Tarjoilemme niissä säännöllisesti artikkelisuosituksia kesälukemistoksi. Lisäksi videotiimimme Aleksi Ilpala ja Sanna Rauhala ovat elokuussa tuttuun tapaan mukana Helsingin Messukeskuksessa järjestettävässä Tubecon-tapahtumassa.
Ennen kuin toimituksemme siirtyy lataamaan akkujaan, teemme vielä tilinpäätöksen kuluneesta kaudesta. Antropologisen median ollessa kyseessä pohdimme myös, mitä yhteistä 1900-luvun alun eskimokansojen vuodenkierrolla on suomalaisten kesänvieton kanssa.
Talvella aherretaan, kesällä rentoudutaan
Sosiologi ja antropologi Marcel Mauss tarkastelee teoksessaan Seasonal Variations of the Eskimo (1950) vuodenkierron merkitystä Grönlannin, Kanadan ja Yhdysvaltojen eskimokansojen parissa. Hän huomasi, että eskimoiden ja inuittien sosiaalinen järjestäytyminen oli jaettavissa kahteen toisilleen vastakkaiseen ja intensiteetiltään vaihtelevaan kauteen – talveen ja kesään.
Talvi oli eskimokansoille yhteisöllistä aikaa, jota vietettiin usean perhekunnan muodostamissa pitkätaloissa. Elämä oli aktiivista, taloja korjattiin ja työtä tehtiin ryhmissä. Erilaiset rituaalit ja sosiaaliset menot sekä yhteiset valaan- ja mursunmetsästysretket täyttivät kalenterin.
Kevään tullen pitkätalojen asukkaat alkoivat kuitenkin kaivata muutosta sekä hiljaisuutta elämäänsä, ja kesäksi talot hylättiin. Yksittäiset perheet muuttivat telttoihin ja vetäytyivät metsästämään sekä kalastamaan erilleen muusta yhteisöstä. Elämän täytti yksilökeskeisyys ja joutilaisuus, eikä muille kuin välttämättömille syntymän- ja kuolemanriiteille jäänyt sijaa. Kesän ajaksi maallisuus otti vallan pyhän ja rituaalien täyteisestä talvesta. Eskimoista ja inuiteistä tuli ikään kuin eri ihmisiä kesän ja talven ajaksi.
Kuulostaako tutulta? Moni jo malttamattomana kesälomaa odottava lukijamme voi varmasti samaistua eskimokieliä puhuvien alueiden asukkaiden tuntemuksiin. Arjen työ-, opiskelu- ja harrastusyhteisöistä irtautuminen tarkoittaa monille vetäytymistä kesämökin rauhaan tai lomamatkoja pois tutuista ympyröistä. Aikaa vietetään läheisten parissa, mielellään kaukana muusta asutuksesta. Joutilaisuudesta tekee kesällä erityisen arvokasta ja nautinnollista sen väliaikainen luonne.
Intensiivinen julkaisukausi
Eskimokansojen talven tapaan AntroBlogin kulunut julkaisukausi on ollut tapahtumarikas ja työntäyteinen. Alun perin ajatuksenamme oli hidastaa tahtia jo kauden aikana ja julkaista aiempaa vähemmän sisältöä vapaaehtoispohjalta toimivan toimituksemme työtaakkaa keventääksemme, mutta emme yrityksistä huolimatta ehtineet levätä laakereillamme.
Yhteensä kauden aikana julkaisimme 137 artikkelia. Antropologista akateemista tutkimusta esittelevän sisällön lisäksi kauteen mahtui työelämäartikkeleita, ajankohtaisia uutiskommentteja, sunnuntaisin ilmestyviä kevyitä kulttuurishokkeja, antropologian erikoisaloja käsitteleviä tekstejä sekä YouTube-videoita.
Uutena sisältönä aloitimme toimitustamme sisältä päin tarkastelevan ja itsenäisen median arjen haasteita valottavan autoetnografisen kolumnisarjan, sekä pidimme kuolema– ja matkailuaiheiset teemaviikot. Kauden aikana teimme yhteistyötä sosiologisen Ilmiömedian, Hotelli- ja ravintolamuseon Food and Future Forum -hankkeen sekä Ylen Havaintoja ihmisestä -radio-ohjelman kanssa. Lisäksi julkaisimme erityisesti toiselle asteelle tarkoitetun avoimen oppimateriaalikokonaisuuden ja toteutimme antropologien sijoittumista työelämään kartoittavan työmarkkinatutkimuksen.
Oman toimituksellisen ydinsisältömme lisäksi heitimme viestinnälliset verkkomme myös uusille vesille. Julkaisukausi piti sisällään ensimmäisen julkaisemamme, toimituksemme Suvi Jaakkolan ja Gennady Kurushinin toteuttaman, etnografisen Naapurina jääkarhu -dokumenttielokuvan. Anna Haverinen vuorostaan toimitti kahdeksanosaisen, antropologian ja työelämän rajapintaa luotsaavan AlterNATIIVI-podcast-sarjan. Joululahjaksi lukijoillemme äänitimme aisteja hivelevän antropologisen ASMR-joulukuunnelman. Lisäksi keräsimme mediahuomiota pistämällä pystyyn itsenäisyyspäivän Linnan juhlia analysoineen twitter-livelähetyksen, jonka antia pystyy edelleen selaamaan twitterissä #antrolinna-tunnisteella.
Kaiken tohinan keskellä ehdimme myös jututtaa NASAn astronautti Gregory H. Johnsonia erikoiskenttäagenttimme Tuukka Rantasen toimittamassa Elämää Avaruudessa -videosarjassa. Lisäksi avasimme lukijoidemme toiveesta AntroBlogi-fanituotteita myyvän nettikaupan, josta voi tilata logollamme varustettuja kangaskasseja ja t-paitoja.
Vaikka emme tuota julkaisutauon aikana uutta sisältöä, ylläolevista linkeistä pääsee tutustumaan kaikkiin julkaisuihimme, mikäli antropologinen tiedonjano pääsee kesän aikana yllättämään. Lähes kaikki artikkelimme ovat myös kuunneltavissa podcasteina joko sivustoltamme tai yleisimmistä podcast-applikaatioista Spotifysta, iTunesista, Google Podcastista ja Simplecastista. Tämä on erityisen oivallinen tapa tutustua tuotantoomme esimerkiksi riippumatossa maaten tai rannalla loikoillen.
Siirtymän kynnyksellä
Toimituksessamme on eskimokansojen tapaan aika siirtyä arjen toimeliaisuudesta kohti kesän joutilaisuutta. On tullut aika kiittää rakkaita lukijoitamme kuluneesta vuodesta sekä toivottaa teille aurinkoista ja rentouttavaa kesää AntroBlogin toimituksen puolesta.
Eskimot ja inuitit pitivät sekä kesän että talven tuomaa muutosta tarpeellisena, ja odottivat vuodenaikojen vaihtelua innokkaasti. Intensiteetiltään ja sosiaalisuudeltaan vastakkaiset kaudet saattoivat elämän tasapainoon. Niinpä kesäloman jälkeen paluu työyhteisön pariin tuntuu jälleen tervetulleelta vaihtelulta.
Palaamme julkaisutauolta takaisin syyskuun alussa uusia ideoita täynnä ja intoa puhkuen. Uutiskirjeemme tilaamalla kuulet ensimmäisenä, milloin uusi kausi pyörähtää käyntiin. Tavataan jälleen syyskuussa!
Toimitus
- Podcast-lukija: Milla Heikkinen
- Verkkotaitto: Niina Ahola
- Artikkelikuva: McKayla Crump/Unsplash (CC0)
Lukemista
Marcel Mauss 1979 [1950]: Seasonal Variations of the Eskimo: A study in social morphology. Routledge & Kegan Paul.
Hei, haluaisin kysyä,miksi kirjoittaja on valinnut käyttää inuiiteista eksonyymiä eskimo, joka koetaan loukkaavana inuiittiyhteisöissä?
Kiitos aiheellisesta kysymyksestä.
Eskimo-sanan käyttö voi tosiaan olla asiayhteydestä riippuen hyvinkin ongelmallista, ja pohdimme toimituksessa pitkään miten viittaamme kyseisiin kansoihin ennen artikkelin julkaisua.
Päädyin lopulta käyttämään kattotermejä eskimokansat ja -kielet, kun puhun kaikista eskimo- ja inuittikansoista. Viittaan vuorostaan aina sekä eskimoihin että inuitteihin kun puhun yksittäisistä ryhmistä, sillä Maussin lähdeteoksesta oli mahdoton eritellä, onko kyse kansoista, jotka toivoisivat tulevansa nimitetyksi eskimoiksi vai inuiteiksi. Toimituksen päätökseen vaikutti seuraavan kielikellon artikkelin esittämä suositus: https://www.kielikello.fi/-/eskimo-vai-inuitti- sekä aiheesta tekemäni taustatutkimus.
Inuitti-termin käyttö eskimon sijaan ei käsittääkseni ole edelleenkään kaikkien alueen kansojen toiveena, ja poliittisesti arkaan kysymykseen liittyy alueellista vaihtelua. Käyttämällä eskimo- ja inuittitermejä rinnakkain halusin kunnioittaa molempia näkökantoja. Eskimokansat ja -kielet termit ovat vuorostaan vakiintuneet yleiseen käyttöön. Inuittikielet tunnustetaan eskimokielten alaryhmäksi käsittääkseni myös inuittien itsensä toimesta, ja inuitit katsotaan kuuluvan jupikien ohella eskimokansoihin, jolloin pidin eskimo-sanan käyttöä kattotermeissä perusteltuna.
Toivottavasti tämä selvensi sanavalintaani. Kyseessä on joka tapauksessa moniulotteinen kysymys, joten kuuntelemme toimituksessa mielellämme myös valitsemaamme linjaa haastavia näkemyksiä.
Ystävällisin terveisin,
Artikkelin kirjoittaja