Kesäloma eskimokansojen tapaan

AntroBlogin neljäs julkaisukausi päättyy. Toimitus palaa kesätauolta syyskuun alussa. Sitä ennen teemme katsauksen kuluneeseen kauteen ja pohdimme, miten eskimoiden ja inuittien vuodenkierto liittyy suomalaisten lomanviettoon.

Vuodenkierto on saa­vut­ta­mas­sa jälleen koho­koh­tan­sa, onhan kesä kuk­keim­mil­laan ja lomakausi lähestyy. Tämän artik­ke­lin myötä AntroBlogissa alkaa ansaittu jul­kai­su­tau­ko, kun toi­mi­tuk­sem­me siirtyy kesä­lai­tu­mil­le muun Suomen mukana.


Vaikka loma on pyhitetty lais­kot­te­lul­le, ei jul­kai­su­tau­ko toi­mi­tuk­ses­sam­me tarkoita hil­jai­se­loa, sillä pidämme some-kanavamme face­boo­kis­sa ja twit­te­ris­sä kesän ajan aktii­vi­si­na. Tarjoilemme niissä sään­nöl­li­ses­ti artik­ke­li­suo­si­tuk­sia kesä­lu­ke­mis­tok­si. Lisäksi video­tii­mim­me Aleksi Ilpala ja Sanna Rauhala ovat elokuussa tuttuun tapaan mukana Helsingin Messukeskuksessa jär­jes­tet­tä­väs­sä Tubecon-tapah­tu­mas­sa.


Ennen kuin toi­mi­tuk­sem­me siirtyy lataamaan akkujaan, teemme vielä tilin­pää­tök­sen kulu­nees­ta kaudesta. Antropologisen median ollessa kyseessä pohdimme myös, mitä yhteistä 1900-luvun alun eski­mo­kan­so­jen vuo­den­kier­rol­la on suo­ma­lais­ten kesän­vie­ton kanssa.

Talvella aherretaan, kesällä rentoudutaan

Sosiologi ja ant­ro­po­lo­gi Marcel Mauss tar­kas­te­lee teok­ses­saan Seasonal Variations of the Eskimo (1950) vuo­den­kier­ron mer­ki­tys­tä Grönlannin, Kanadan ja Yhdysvaltojen eski­mo­kan­so­jen parissa. Hän huomasi, että eski­moi­den ja inuittien sosi­aa­li­nen jär­jes­täy­ty­mi­nen oli jaet­ta­vis­sa kahteen toi­sil­leen vas­tak­kai­seen ja inten­si­tee­til­tään vaih­te­le­vaan kauteen – talveen ja kesään.


Talvi oli eski­mo­kan­soil­le yhtei­söl­lis­tä aikaa, jota vie­tet­tiin usean per­he­kun­nan muo­dos­ta­mis­sa pit­kä­ta­lois­sa. Elämä oli aktii­vis­ta, taloja kor­jat­tiin ja työtä tehtiin ryhmissä. Erilaiset rituaalit ja sosi­aa­li­set menot sekä yhteiset valaan- ja mur­sun­met­säs­tys­ret­ket täyttivät kalen­te­rin.


Kevään tullen pit­kä­ta­lo­jen asukkaat alkoivat kuitenkin kaivata muutosta sekä hil­jai­suut­ta elämäänsä, ja kesäksi talot hylättiin. Yksittäiset perheet muuttivat telt­toi­hin ja vetäy­tyi­vät met­säs­tä­mään sekä kalas­ta­maan erilleen muusta yhtei­sös­tä. Elämän täytti yksi­lö­kes­kei­syys ja jou­ti­lai­suus, eikä muille kuin vält­tä­mät­tö­mil­le syntymän- ja kuo­le­man­rii­teil­le jäänyt sijaa. Kesän ajaksi maal­li­suus otti vallan pyhän ja ritu­aa­lien täy­tei­ses­tä talvesta. Eskimoista ja inui­teis­tä tuli ikään kuin eri ihmisiä kesän ja talven ajaksi.


Kuulos­taa­ko tutulta? Moni jo malt­ta­mat­to­ma­na kesälomaa odottava lukijamme voi varmasti samaistua eski­mo­kie­liä puhuvien alueiden asuk­kai­den tun­te­muk­siin. Arjen työ‑, opiskelu- ja har­ras­tusyh­tei­söis­tä irtau­tu­mi­nen tar­koit­taa monille vetäy­ty­mis­tä kesämökin rauhaan tai loma­mat­ko­ja pois tutuista ympy­röis­tä. Aikaa vietetään läheisten parissa, mie­lel­lään kaukana muusta asu­tuk­ses­ta. Joutilaisuudesta tekee kesällä erityisen arvokasta ja nau­tin­nol­lis­ta sen väliai­kai­nen luonne.

Kuva: Patrick Boucher/​Unsplash (CC0)

Intensiivinen julkaisukausi

Eskimokansojen talven tapaan AntroBlogin kulunut jul­kai­su­kausi on ollut tapah­tu­ma­ri­kas ja työn­täy­tei­nen. Alun perin aja­tuk­se­nam­me oli hidastaa tahtia jo kauden aikana ja julkaista aiempaa vähemmän sisältöä vapaa­eh­tois­poh­jal­ta toimivan toi­mi­tuk­sem­me työ­taak­kaa keven­tääk­sem­me, mutta emme yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta ehtineet levätä laa­ke­reil­lam­me.


Yhteensä kauden aikana jul­kai­sim­me 137 artik­ke­lia. Antropologista aka­tee­mis­ta tut­ki­mus­ta esit­te­le­vän sisällön lisäksi kauteen mahtui työ­elä­mä­ar­tik­ke­lei­ta, ajan­koh­tai­sia uutis­kom­ment­te­ja, sun­nun­tai­sin ilmes­ty­viä kevyitä kult­tuu­ris­hok­ke­ja, ant­ro­po­lo­gian eri­koi­sa­lo­ja käsit­te­le­viä tekstejä sekä YouTube-videoita.


Uutena sisältönä aloitimme toi­mi­tus­tam­me sisältä päin tar­kas­te­le­van ja itse­näi­sen median arjen haasteita valot­ta­van autoet­no­gra­fi­sen kolum­ni­sar­jan, sekä pidimme kuolema- ja mat­kai­luai­hei­set tee­ma­vii­kot. Kauden aikana teimme yhteis­työ­tä sosio­lo­gi­sen Ilmiömedian, Hotelli- ja ravin­to­la­museon Food and Future Forum ‑hankkeen sekä Ylen Havaintoja ihmisestä ‑radio-ohjelman kanssa. Lisäksi jul­kai­sim­me eri­tyi­ses­ti toiselle asteelle tar­koi­te­tun avoimen oppi­ma­te­ri­aa­li­ko­ko­nai­suu­den ja toteu­tim­me ant­ro­po­lo­gien sijoit­tu­mis­ta työ­elä­mään kar­toit­ta­van työ­mark­ki­na­tut­ki­muk­sen.


Oman toi­mi­tuk­sel­li­sen ydin­si­säl­töm­me lisäksi heitimme vies­tin­näl­li­set verkkomme myös uusille vesille. Julkaisukausi piti sisällään ensim­mäi­sen jul­kai­se­mam­me, toi­mi­tuk­sem­me Suvi Jaakkolan ja Gennady Kurushinin toteut­ta­man, etno­gra­fi­sen Naapurina jääkarhu ‑doku­ment­tie­lo­ku­van. Anna Haverinen vuo­ros­taan toimitti kah­dek­san­osai­sen, ant­ro­po­lo­gian ja työelämän raja­pin­taa luot­saa­van AlterNATIIVI-podcast-sarjan. Joululahjaksi luki­joil­lem­me äänitimme aisteja hivelevän ant­ro­po­lo­gi­sen ASMR-jou­lu­kuun­nel­man. Lisäksi keräsimme media­huo­mio­ta pis­tä­mäl­lä pystyyn itse­näi­syys­päi­vän Linnan juhlia ana­ly­soi­neen twitter-live­lä­he­tyk­sen, jonka antia pystyy edelleen selaamaan twit­te­ris­sä #ant­ro­lin­na-tun­nis­teel­la.


Kaiken tohinan keskellä ehdimme myös jututtaa NASAn astro­naut­ti Gregory H. Johnsonia eri­kois­kent­tä­agent­tim­me Tuukka Rantasen toi­mit­ta­mas­sa Elämää Avaruudessa ‑video­sar­jas­sa. Lisäksi avasimme luki­joi­dem­me toiveesta AntroBlogi-fani­tuot­tei­ta myyvän net­ti­kau­pan, josta voi tilata logol­lam­me varus­tet­tu­ja kan­gas­kas­se­ja ja t‑paitoja.


Vaikka emme tuota jul­kai­su­tauon aikana uutta sisältöä, yllä­ole­vis­ta linkeistä pääsee tutus­tu­maan kaikkiin jul­kai­sui­him­me, mikäli ant­ro­po­lo­gi­nen tie­don­ja­no pääsee kesän aikana yllät­tä­mään. Lähes kaikki artik­ke­lim­me ovat myös kuun­nel­ta­vis­sa podcas­tei­na joko sivus­tol­tam­me tai ylei­sim­mis­tä podcast-appli­kaa­tiois­ta Spotifysta, iTunesista, Google Podcastista ja Simplecastista. Tämä on erityisen oival­li­nen tapa tutustua tuo­tan­toom­me esi­mer­kik­si riip­pu­ma­tos­sa maaten tai rannalla loi­koil­len.

Kuva: Ekaterina Sazonova/​Unsplash (CC0)

Siirtymän kynnyksellä

Toimituksessamme on eski­mo­kan­so­jen tapaan aika siirtyä arjen toi­me­liai­suu­des­ta kohti kesän jou­ti­lai­suut­ta. On tullut aika kiittää rakkaita luki­joi­tam­me kulu­nees­ta vuodesta sekä toivottaa teille aurin­kois­ta ja ren­tout­ta­vaa kesää AntroBlogin toi­mi­tuk­sen puolesta.


Eskimot ja inuitit pitivät sekä kesän että talven tuomaa muutosta tar­peel­li­se­na, ja odottivat vuo­de­nai­ko­jen vaihtelua innok­kaas­ti. Intensiteetiltään ja sosi­aa­li­suu­del­taan vas­tak­kai­set kaudet saat­toi­vat elämän tasa­pai­noon. Niinpä kesäloman jälkeen paluu työyh­tei­sön pariin tuntuu jälleen ter­ve­tul­leel­ta vaih­te­lul­ta.


Palaamme jul­kai­su­tauol­ta takaisin syyskuun alussa uusia ideoita täynnä ja intoa puhkuen. Uutiskirjeemme tilaa­mal­la kuulet ensim­mäi­se­nä, milloin uusi kausi pyörähtää käyntiin. Tavataan jälleen syys­kuus­sa!

Kuva: Annie Spratt/​Unsplash (CC0)

Marcel Mauss 1979 [1950]: Seasonal Variations of the Eskimo: A study in social morp­ho­lo­gy. Routledge & Kegan Paul.

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Niina Ahola (VTM) on terveyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen perehtynyt antropologi. Hän on AntroBlogin työelämäosion perustaja ja entinen toimituskoordinaattori. Niinaa kiinnostavat seksuaaliterveyskysymykset, terveydenhoitoon liittyvät salaliittoteoriat ja epävarmuuden tutkimus itäisessä Afrikassa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Mággá Ája 7.9.2020 klo 12:51

    Hei, haluaisin kysyä,miksi kir­joit­ta­ja on valinnut käyttää inuii­teis­ta ekso­nyy­miä eskimo, joka koetaan louk­kaa­va­na inuiit­tiyh­tei­söis­sä?

    Vastaa
    • Niina Ahola 9.9.2020 klo 14:23

      Kiitos aiheel­li­ses­ta kysy­myk­ses­tä.

      Eskimo-sanan käyttö voi tosiaan olla asiayh­tey­des­tä riippuen hyvinkin ongel­mal­lis­ta, ja pohdimme toi­mi­tuk­ses­sa pitkään miten viit­taam­me kyseisiin kansoihin ennen artik­ke­lin julkaisua.

      Päädyin lopulta käyt­tä­mään kat­to­ter­me­jä eski­mo­kan­sat ja ‑kielet, kun puhun kaikista eskimo- ja inuit­ti­kan­sois­ta. Viittaan vuo­ros­taan aina sekä eski­moi­hin että inuit­tei­hin kun puhun yksit­täi­sis­tä ryhmistä, sillä Maussin läh­de­teok­ses­ta oli mahdoton eritellä, onko kyse kansoista, jotka toi­voi­si­vat tulevansa nimi­te­tyk­si eski­moik­si vai inui­teik­si. Toimituksen pää­tök­seen vaikutti seuraavan kie­li­kel­lon artik­ke­lin esittämä suositus: https://​www​.kie​li​kel​lo​.fi/​-​/​e​s​k​i​m​o​-​v​a​i​-​i​n​u​i​t​ti- sekä aiheesta tekemäni taus­ta­tut­ki­mus.

      Inuitti-termin käyttö eskimon sijaan ei käsit­tääk­se­ni ole edel­leen­kään kaikkien alueen kansojen toiveena, ja poliit­ti­ses­ti arkaan kysy­myk­seen liittyy alu­eel­lis­ta vaihtelua. Käyttämällä eskimo- ja inuit­ti­ter­me­jä rin­nak­kain halusin kun­nioit­taa molempia näkö­kan­to­ja. Eskimokansat ja ‑kielet termit ovat vuo­ros­taan vakiin­tu­neet yleiseen käyttöön. Inuittikielet tun­nus­te­taan eski­mo­kiel­ten ala­ryh­mäk­si käsit­tääk­se­ni myös inuittien itsensä toimesta, ja inuitit katsotaan kuuluvan jupikien ohella eski­mo­kan­soi­hin, jolloin pidin eskimo-sanan käyttöä kat­to­ter­meis­sä perus­tel­tu­na.

      Toivottavasti tämä selvensi sana­va­lin­taa­ni. Kyseessä on joka tapauk­ses­sa moniu­lot­tei­nen kysymys, joten kuun­te­lem­me toi­mi­tuk­ses­sa mie­lel­läm­me myös valit­se­maam­me linjaa haastavia näke­myk­siä.

      Ystävällisin terveisin,
      Artikkelin kir­joit­ta­ja

      Vastaa

Lue myös nämä:

Shamanismia on kutsuttu ihmiskunnan vanhimmaksi henkiseksi perinteeksi. Sen harjoittajien määrä Suomessa näyttää olevan kasvussa, ja shamanismi on aiempaa näkyvämpää. Shamanismin tutkija pohtii kysymyksiä tietämisen tavoista ja tutkimuksen taustalla vaikuttavasta maailmankuvasta.

Toimituksemme suuntaa kohti kesälomaa epätavallisissa tunnelmissa. Koronapandemia on muiden lieveilmiöiden ohella tuottanut muuntuneen kokemuksen ajan kulumisesta. Antropologinen toteamus, jonka mukaan aika on sosiaalinen konstruktio ja altis muutoksille, tuntuu todemmalta kuin koskaan.