Ensimmäinen pride

Kesäkuun pride-kul­ku­ees­ta on tullut kan­sain­vä­li­nen ilmiö, vuo­sit­tai­nen rituaali, joka viittaa myyt­ti­seen hetkeen LGBTIQ-his­to­rias­sa. 28.6.1969 New Yorkin Greenwich Villagessa sijait­se­vaan homobaari Stonewall Inniin tehtiin ratsia. Kerta ei ollut ensim­mäi­nen, sillä 1960-luvulla homo­sek­su­aa­li­suus oli rikos lähes kaikissa USA:n osa­val­tiois­sa, ja homo­baa­rien oli vaikea saada annis­ke­lu­lu­pia. Samaa suku­puol­ta olevien julkiset hel­lyy­de­no­soi­tuk­set oli kielletty ja miehet saa­tet­tiin pidättää naisten vaat­tei­siin pukeu­tu­mi­ses­ta, naiset jos heillä oli yllään ”vähemmän kuin kolme suku­puo­leen sopivaa” vaa­te­kap­pa­let­ta.

Ratsioihin ja sortoon kyl­läs­ty­neet asiakkaat nousivat vas­tus­ta­maan epä­oi­keu­den­mu­kais­ta kohtelua. Seurasi mellakka, jossa aika­lais­ten mukaan hei­tel­tiin pulloja, tii­lis­ki­viä, mitä tahansa mitä käteen sattui. Seuraavina päivinä kaduilla osoi­tet­tiin mieltä ja sateen­kaa­ri­liik­keen jär­jes­täy­ty­mi­nen alkoi. Mellakoiden vuo­si­päi­vä­nä 1970 ympäri maata jär­jes­tet­tiin mie­le­no­soi­tuk­sia teemanaan ”gay pride”.

Nykyään pride-kulkueet ovat suurelta osin iloisia tapah­tu­mia, mutta 1970-luvulla vaati suurta rohkeutta lähteä mars­si­maan kes­ki­kau­pun­gil­le. 1980-luvulle tultaessa monissa USA:n suur­kau­pun­geis­ta pidettiin pride-marssi, ja vuosien varrella jouk­ko­ri­tu­aa­li levisi ympäri maailmaa. Helsingissä jär­jes­tet­tiin 1975 ensim­mäi­set Vapautuspäivät.

Edelleen kes­kus­tel­laan siitä, kuka heitti ”ensim­mäi­sen tiilen” Stonewallin mel­la­kois­sa. Oli kyse sitten kon­kreet­ti­ses­ta tai sym­bo­li­ses­ta tii­lis­ki­ves­tä, se on muuttunut ajan saatossa legen­dak­si. Liikkeen historiaa tuntevat ovat muis­tut­ta­neet mustan trans­nai­sen, Marsha P. Johnsonin, mer­kit­tä­väs­tä roolista mel­la­koi­den aloit­ta­mi­ses­sa.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että ihmiset, jotka yhteis­kun­nan mukaan olivat sairaita, rikol­li­sia tai heidän ole­mas­sao­lon­sa kiel­let­tiin, ottivat takaisin oikeuden mää­ri­tel­lä itsensä. Tämän vuoden pridessa muis­te­taan 50 vuoden takaisia mel­la­koi­ta, ja pel­käs­tään New Yorkin Manhattanille odotetaan 8 miljoonaa osal­lis­tu­jaa.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Flintin kaupungissa, Michiganissa vuonna 2014 alkaneen vesikriisin seurauksena kymmenet tuhannet ihmiset sairastuivat lyijymyrkytykseen ja koko kaupungin luottamus viranomaisiin rapautui. Flintin kriisi on nykypäivän esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun valtio nostaa taloudelliset intressit ihmisten hyvinvoinnin edelle ja toimii demokraattisen päätöksenteon vastaisesti. Vaikka paikalliset onnistuivat omalla aktiivisuudellaan saamaan viranomaiset vastuuseen teoistaan, ei kriisi ole vielä ohi.

Unkarin äärioikeistolainen Fidesz-hallinto koki sunnuntaiyönä vakavimman kolauksen vuosikymmeneen. Opposition yhteinen ehdokas Gergely Karácsony voitti Budapestin pormestariuden. Yhteistyötä hallintoa vastaan tehneet oppositiopuolueet voittivat myös useissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Vaalitulos sähköistää Unkarin politiikkaa monin tavoin ja korostaa vastakkainasetteluja.

Valtioiden rajat ylittävä matkustus on usein riippuvaista siitä, minkä valtion passi kulkijalla on kourassa. Ilman passia ei yleensä saa matkustaa, mutta jotkut meistä eivät eivät tarvitse passia ollenkaan. Jumalallisella mandaatilla varustetut hallitsijat eivät välttämättä joudu noudattamaan maallisia sääntöjä.