Israelin vaalit eivät lupaa parannusta palestiinalaisille

Syyskuussa valittua Israelin par­la­ment­tia, Knessetiä, saattaa kohdata sama kohtalo kuin sen huh­ti­kuus­sa valittua edeltäjää. Jo toisissa tänä vuonna jär­jes­te­tyis­sä par­la­ment­ti­vaa­leis­sa väistyvän pää­mi­nis­te­rin Benjamin Netanyahun oikeis­to­sio­nis­ti­nen Likud-puolue koki täpärän tappion, kun sen pää­haas­ta­ja, Benjamin Gantzin kes­kus­ta­lai­nen Sininen ja valkoinen voitti yhden paikan enemmän Knessetistä.

Huhtikuussa valittu par­la­ment­ti kaatui kor­rup­tios­kan­daa­leis­sa rypevän Netanyahun epä­on­nis­tut­tua hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mi­ses­sa. Myös syyskuun vaalien tasainen tulos loi haastavat läh­tö­koh­dat hal­li­tus­neu­vot­te­luil­le: kumpikaan suu­rim­mis­ta puo­lueis­ta ei saa helpolla muo­dos­tet­tua tar­vit­ta­vaa enem­mis­töä ilman, että ottaisi kil­pa­kump­pa­nin­sa mukaan hal­li­tus­vas­tuuseen. Jos neu­vot­te­luis­sa ei onnistuta luomaan maahan enem­mis­tö­hal­li­tus­ta, on tiedossa jo kolmannet vaalit.

Nykyiset val­ta­puo­lu­eet ovat poliit­ti­ses­ti lähellä toisiaan, mutta mie­hi­te­tyil­lä alueilla ja Israelissa asuville pales­tii­na­lai­sil­le suu­rem­mat­kaan muutokset Israelin poliit­ti­sen johdon kokoon­pa­nos­sa eivät ole tuoneet mer­kit­tä­viä muutoksia. Sekä oikeisto että vasem­mis­to ovat kes­kit­ty­neet luomaan “lisää rajoit­tei­ta ja lisää [pales­tii­na­lais­ten asemaa hei­ken­tä­viä] lakeja”, kuten Länsirannalla tapaamani Nada asian ilmaisi. Netanyahun johtama Likud edustaa kovaa linjaa, mikä on tar­koit­ta­nut pales­tii­na­lais­ten tilanteen jatkuvaa kur­jis­ta­mis­ta sekä toistuvia pom­mi­tuk­sia ja pales­tii­na­lai­siin koh­dis­tu­van väki­val­lan hyväk­sy­mis­tä.

Pieneksi toi­mi­jak­si kutis­tu­nut Israelin työ­väen­puo­lue on kiinni samassa sio­nis­ti­ses­sa ideo­lo­gias­sa. Sen perintöä on Israelin valtion perus­ta­mi­sen jälkeen luotu lai­no­pil­li­nen kehys siir­to­kun­ta­ko­lo­nia­lis­ti­sel­le poli­tii­kal­le. Tämä perustuu pales­tii­na­lais­ten pako­lais­ten, kuuden päivän sodassa mie­hi­te­tyil­lä alueilla elävien sekä Israelin valtion alueelle jääneen pales­tii­na­lais­vä­hem­mis­tön ulos­sul­ke­mi­seen. Vaikka jäl­kim­mäi­sil­le “1948 pales­tii­na­lai­sil­le” myön­net­tiin Israelin kan­sa­lai­suus, elävät he toisen luokan kan­sa­lai­si­na joiden asemaa on hei­ken­net­ty syr­ji­vil­lä laeilla.

Näissä vaaleissa “1948 pales­tii­na­lai­set” nousivat kuitenkin jon­kin­lai­seen vaa’ankieliasemaan, ja osa heitä edus­ta­vis­ta puo­lueis­ta jopa tuki Gantzia pää­mi­nis­te­rik­si Netanyahun val­ta­kau­den päät­tä­mi­sek­si. Halli­tus­neu­vot­te­lui­hin Knessetin kol­man­nek­si suurinta ryhmää, ara­bi­puo­luei­den vaa­li­liit­toa, ei kui­ten­kaan olla otettu mukaan. Miehitetyillä alueilla asuvilla pales­tii­na­lai­sil­la taas ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta vaikuttaa Israelin poliit­ti­seen pää­tök­sen­te­koon, vaikka se vaikuttaa mitä suu­rim­mis­sa määrin heidän arkeensa.

Huhti- ja syyskuun vaaleja on luon­neh­dit­tu vaaleiksi Netanyahua vastaan, sillä poliit­ti­sia eroja kahden suurimman puolueen väliltä on haastava löytää. Vaalit ilmen­si­vät ennem­min­kin Israelin yhteis­kun­nan jo vuosia jat­ku­nut­ta oikeis­to­lais­tu­mis­ta sekä rasis­ti­sen poli­tii­kan ja reto­rii­kan nor­ma­li­soi­tu­mis­ta. Yksikään var­tee­no­tet­ta­va hal­li­tus­puo­lue ei vaivaudu yllä­pi­tä­mään mie­li­ku­vaa Israelin val­miu­des­ta sitoutua mie­hi­tyk­sen pur­ka­mi­seen tai yhtä­läis­ten oikeuk­sien myön­tä­mi­seen pales­tii­na­lai­sil­le. Miehitettyjen alueiden pales­tii­na­lai­sil­le Israelin har­joit­ta­ma apartheid-poli­tiik­ka on arjen todel­li­suut­ta, johon nämäkään vaalit eivät lupaa muutosta.

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Tiina Järvi on sosiaaliantropologi, joka viimeistelee väitöskirjaa Libanonissa, Jordaniassa ja Länsirannalla sijaitsevilla pakolaisleireillä elävien palestiinalaisten tulevaisuuden toiveista.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Voiko pandemiasta seurata mitään hyvää? Tähän mennessä on merkillepantavaa, että kaiken perustellun huolen lisäksi koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on tuonut myös toivoa. Kuten monet kriisit, myös COVID-19 on tuonut esiin ihmisten halun auttaa toisiaan ja voimakkaan solidaarisuuden tunteen.

Koillis-USA:ssa eräs uusi öljyputki on kaavoitettu kulkemaan alkuperäiskansojen pyhien maiden halki. Lokakuussa 2019 öljy-yhtiö Enbridge ilmoitti hyvityksenä luovuttavansa alueen alkuperäisväestölle täyden kontrollin reitin viimeisestä 30 kilometristä. Osuuden, jota projektissa kutsutaan nimellä Peace Pipeline, ottaa haltuunsa Indigenous Pipeline Council, IPC.