Opposition voitto energisoi Unkarin politiikkaa

Unkarin äärioi­keis­to­lai­nen Fidesz-hallinto koki sun­nun­taiyö­nä vaka­vim­man kolauksen vuo­si­kym­me­neen. Opposition yhteinen ehdokas Gergely Karácsony voitti Budapestin por­mes­ta­riu­den. Yhteistyötä hallintoa vastaan tehneet oppo­si­tio­puo­lu­eet voittivat myös useissa suurissa ja kes­ki­suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Vaalitulos säh­köis­tää Unkarin poli­tiik­kaa monin tavoin ja korostaa vas­tak­kai­na­set­te­lu­ja. 

Vaikka vaalit jär­jes­te­tään, ne eivät vält­tä­mät­tä ole demo­kraat­ti­set. Kuntavaalit tapah­tui­vat kon­teks­tis­sa, jossa hal­lin­to­puo­lu­een pro­pa­gan­daa on vaikeaa erottaa valtiosta, kuten ETYJ vuonna 2018 huomautti. Epäreilussa ase­tel­mas­sa oppo­si­tion voitto on entis­tä­kin vai­kut­ta­vam­pi. 

Vaalituloksella on paljon väliä, vaikka Fidesz-hallinto on vuosien varrella kes­kit­tä­nyt käsiinsä lukuisia demo­kraat­ti­sia ja talou­del­li­sia ins­ti­tuu­tioi­ta, kuten kou­lu­tus­ta ja valtion virastoja. Unkarissa por­mes­ta­reil­la on runsaasti talou­del­lis­ta ja sosi­aa­li­po­liit­tis­ta pää­tös­val­taa, ja Budapestin por­mes­ta­ril­la on myös sym­bo­lis­ta valtaa kan­sal­li­ses­sa poli­tii­kas­sa.

Vaalisyksy Unkarissa oli vas­tak­kai­na­set­te­lui­den juhlaa. Fideszin voitettua kaikki vaalit yli vuo­si­kym­me­nen ajan olivat panokset näissä kun­nal­lis­vaa­leis­sa korkealla. Puolin ja toisin monet kokivat, että kyseessä oli Unkarin tule­vai­suu­den ja demo­kra­tian kohtalo.

Asetelma pola­ri­soi­tui aggres­sii­vi­sen kam­pan­join­nin aikana äärim­mil­leen. Toisella puolella oli äärioi­keis­to­lai­nen hal­lin­to­puo­lue Fidesz, joka on 2010-luvulla juur­rut­ta­nut maahan epä­de­mo­kraat­ti­sen jär­jes­tel­män muut­ta­mal­la perus­tus­la­kia ja vaa­li­jär­jes­tel­mää. Sitä vastassa seisoivat oppo­si­tio­puo­lu­eet libe­raa­lis­ta Momentumista äärioi­keis­to­lai­seen Jobbikiin. Kirjava joukko puolueita seisoi siis viimein yhteis­rin­ta­mas­sa Fidesziä vastaan. 

Opposition vaa­li­voi­tol­la on erilaisia seu­rauk­sia. Monet unka­ri­lai­set juh­lis­ta­vat kun­nal­lis­vaa­lien voittoa merkkinä siitä, ettei Fidesz ole lyömätön, jos oppo­si­tio­puo­lu­eet tekevät yhteis­työ­tä aset­ta­mal­la yhteisiä ehdok­kai­ta. Fideszin 2010-luvun alussa uudelleen suun­nit­te­le­ma vaa­li­jär­jes­te­le­mä suosii suuria puolueita pienten kus­tan­nuk­sel­la. Asetelmassa, jossa äärim­mäi­sen erilaiset oppo­si­tio­puo­lu­eet tekevät yhteis­työ­tä voit­taak­seen Fideszin, on myös riskejä. Kuinka säilyttää poliit­ti­nen moni­nai­suus kahden suuren kes­kit­ty­män vas­tak­kai­na­set­te­lua ruok­ki­vas­sa sys­tee­mis­sä? 

Lisäksi vaa­li­voit­to vah­vis­ta­nee pola­ri­saa­tio­ta, joka näkyy syvällä yhteis­kun­nan eri tasoissa. Kuin uudelleen koottu palapeli, unka­ri­lai­sen yhteis­kun­nan rakenteet ovat kym­me­nes­sä vuodessa jär­jes­täy­ty­neet uudelleen suhteessa hal­lin­toon. Työpaikat, per­he­suh­teet ja ystä­vä­pii­rit ovat jakau­tu­neet sen mukaan, kuka puolustaa tai kritisoi hallintoa, tai kenelle on tär­keäm­pää säilyttää työpaikka. Kun suhde hal­lin­toon korostuu muun elämän kus­tan­nuk­sel­la, vas­tak­kai­na­set­te­lu leikkaa läpi koko yhteis­kun­nan. Erityisesti jo nyt korkea jännite oppo­si­tio­ta tukevien kau­pun­kien ja Fidesziä tukevan maaseudun välillä noussee enti­ses­tään. 

Unkarilaiset pohtivat myös jo tule­vai­suut­ta. Fidesz hallitsee kahta kol­mas­osaa par­la­men­tis­ta, ja voi muuttaa lakeja kuten haluaa. Sen tulee kuitenkin miettiä poliit­tis­ta stra­te­gi­aan­sa uudelleen. Pääministeri Viktor Orbán on useaan otteeseen maininnut (jälleen) uuden perus­tus­lain hyväk­sy­mi­ses­tä. Kunnallisvaalit olivat oppo­si­tioi­ta ener­gi­soi­va kolaus hal­lin­nol­le, joka ei kui­ten­kaan vielä horju. 

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Annastiina Kallius on sosiaali- ja kulttuuriantropologian tohtorikoulutettava Helsingin Yliopistossa, ja tutkii Unkarin asemaa Euroopassa maahanmuuton kautta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Lopettaako Libanonin "lokakuun vallankumous" sisällissodan, joka loppui 30 vuotta sitten? Lokakuussa 2019 kansa lähti Libanonissa kaduille vaatimaan loppua korruptiolle, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä uusia vaaleja. Ennen kaikkea vallankumoukselliset vaativat maan uskonkuntien väliselle vallanjaolle perustuvan järjestelmän kaatamista.

Flintin kaupungissa, Michiganissa vuonna 2014 alkaneen vesikriisin seurauksena kymmenet tuhannet ihmiset sairastuivat lyijymyrkytykseen ja koko kaupungin luottamus viranomaisiin rapautui. Flintin kriisi on nykypäivän esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun valtio nostaa taloudelliset intressit ihmisten hyvinvoinnin edelle ja toimii demokraattisen päätöksenteon vastaisesti. Vaikka paikalliset onnistuivat omalla aktiivisuudellaan saamaan viranomaiset vastuuseen teoistaan, ei kriisi ole vielä ohi.