Opposition voitto energisoi Unkarin politiikkaa

Unkarin äärioi­keis­to­lai­nen Fidesz-hallinto koki sun­nun­taiyö­nä vaka­vim­man kolauksen vuo­si­kym­me­neen. Opposition yhteinen ehdokas Gergely Karácsony voitti Budapestin por­mes­ta­riu­den. Yhteistyötä hallintoa vastaan tehneet oppo­si­tio­puo­lu­eet voittivat myös useissa suurissa ja kes­ki­suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Vaalitulos säh­köis­tää Unkarin poli­tiik­kaa monin tavoin ja korostaa vas­tak­kai­na­set­te­lu­ja. 

Vaikka vaalit jär­jes­te­tään, ne eivät vält­tä­mät­tä ole demo­kraat­ti­set. Kuntavaalit tapah­tui­vat kon­teks­tis­sa, jossa hal­lin­to­puo­lu­een pro­pa­gan­daa on vaikeaa erottaa valtiosta, kuten ETYJ vuonna 2018 huomautti. Epäreilussa ase­tel­mas­sa oppo­si­tion voitto on entis­tä­kin vai­kut­ta­vam­pi. 

Vaalituloksella on paljon väliä, vaikka Fidesz-hallinto on vuosien varrella kes­kit­tä­nyt käsiinsä lukuisia demo­kraat­ti­sia ja talou­del­li­sia ins­ti­tuu­tioi­ta, kuten kou­lu­tus­ta ja valtion virastoja. Unkarissa por­mes­ta­reil­la on runsaasti talou­del­lis­ta ja sosi­aa­li­po­liit­tis­ta pää­tös­val­taa, ja Budapestin por­mes­ta­ril­la on myös sym­bo­lis­ta valtaa kan­sal­li­ses­sa poli­tii­kas­sa.

Vaalisyksy Unkarissa oli vas­tak­kai­na­set­te­lui­den juhlaa. Fideszin voitettua kaikki vaalit yli vuo­si­kym­me­nen ajan olivat panokset näissä kun­nal­lis­vaa­leis­sa korkealla. Puolin ja toisin monet kokivat, että kyseessä oli Unkarin tule­vai­suu­den ja demo­kra­tian kohtalo.

Asetelma pola­ri­soi­tui aggres­sii­vi­sen kam­pan­join­nin aikana äärim­mil­leen. Toisella puolella oli äärioi­keis­to­lai­nen hal­lin­to­puo­lue Fidesz, joka on 2010-luvulla juur­rut­ta­nut maahan epä­de­mo­kraat­ti­sen jär­jes­tel­män muut­ta­mal­la perus­tus­la­kia ja vaa­li­jär­jes­tel­mää. Sitä vastassa seisoivat oppo­si­tio­puo­lu­eet libe­raa­lis­ta Momentumista äärioi­keis­to­lai­seen Jobbikiin. Kirjava joukko puolueita seisoi siis viimein yhteis­rin­ta­mas­sa Fidesziä vastaan. 

Opposition vaa­li­voi­tol­la on erilaisia seu­rauk­sia. Monet unka­ri­lai­set juh­lis­ta­vat kun­nal­lis­vaa­lien voittoa merkkinä siitä, ettei Fidesz ole lyömätön, jos oppo­si­tio­puo­lu­eet tekevät yhteis­työ­tä aset­ta­mal­la yhteisiä ehdok­kai­ta. Fideszin 2010-luvun alussa uudelleen suun­nit­te­le­ma vaa­li­jär­jes­te­le­mä suosii suuria puolueita pienten kus­tan­nuk­sel­la. Asetelmassa, jossa äärim­mäi­sen erilaiset oppo­si­tio­puo­lu­eet tekevät yhteis­työ­tä voit­taak­seen Fideszin, on myös riskejä. Kuinka säilyttää poliit­ti­nen moni­nai­suus kahden suuren kes­kit­ty­män vas­tak­kai­na­set­te­lua ruok­ki­vas­sa sys­tee­mis­sä? 

Lisäksi vaa­li­voit­to vah­vis­ta­nee pola­ri­saa­tio­ta, joka näkyy syvällä yhteis­kun­nan eri tasoissa. Kuin uudelleen koottu palapeli, unka­ri­lai­sen yhteis­kun­nan rakenteet ovat kym­me­nes­sä vuodessa jär­jes­täy­ty­neet uudelleen suhteessa hal­lin­toon. Työpaikat, per­he­suh­teet ja ystä­vä­pii­rit ovat jakau­tu­neet sen mukaan, kuka puolustaa tai kritisoi hallintoa, tai kenelle on tär­keäm­pää säilyttää työpaikka. Kun suhde hal­lin­toon korostuu muun elämän kus­tan­nuk­sel­la, vas­tak­kai­na­set­te­lu leikkaa läpi koko yhteis­kun­nan. Erityisesti jo nyt korkea jännite oppo­si­tio­ta tukevien kau­pun­kien ja Fidesziä tukevan maaseudun välillä noussee enti­ses­tään. 

Unkarilaiset pohtivat myös jo tule­vai­suut­ta. Fidesz hallitsee kahta kol­mas­osaa par­la­men­tis­ta, ja voi muuttaa lakeja kuten haluaa. Sen tulee kuitenkin miettiä poliit­tis­ta stra­te­gi­aan­sa uudelleen. Pääministeri Viktor Orbán on useaan otteeseen maininnut (jälleen) uuden perus­tus­lain hyväk­sy­mi­ses­tä. Kunnallisvaalit olivat oppo­si­tioi­ta ener­gi­soi­va kolaus hal­lin­nol­le, joka ei kui­ten­kaan vielä horju. 

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Annastiina Kallius on sosiaali- ja kulttuuriantropologian tohtorikoulutettava Helsingin Yliopistossa, ja tutkii Unkarin asemaa Euroopassa maahanmuuton kautta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Helsingin hovioikeus tuomitsi maaliskuussa 2020 piispa Teemu Laajasalon sakkoihin tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta yritystoiminnassaan. HS:n haastattelussa Laajasalo katsoo monien menettäneen suhteellisuudentajunsa arvioidessaan hänen tuomioon johtaneita syntejään, ja kertoo olevansa huolestunut vallitsevasta keskustelukulttuurista. Piispa toivoo itselleen armoa ja arvostelijalleen tuomiota.

Syyskuun lopulla Venäjän turvallisuuspalvelu pidätti Viimeisen testamentin kirkon keulahahmo Vissarionin (Sergei Torop), hänen “oikean kätensä” Vadim Redkinin ja kirkon juridisia kasvoja edustavan Vladimir Vedernikovin. Heitä syytetään kirkon jäsenten psykologisesta painostuksesta rahan saamiseksi, ja vakavan haitan aiheuttamisesta yhdelle tai usealle jäsenelle. Minna Kulmala on tutkinut Vissarion-yhteisöä vuodesta 2011 ja tutustunut myös entisten jäsenten tarinoihin.

3.10.2020 oli Saksan jälleenyhdistymisen 30. vuosipäivä. Yhdistyminen on kylmän sodan loppumisen ja lännen voiton symboli. Saksassa vallitseva narratiivi on pitkään korostanut kahden yhteen kuuluvan osan yhdistymistä. Tarina on usein peittänyt alleen yhdistymisen kipupisteet. Viime vuosina vaikea aihe on kuitenkin noussut julkiseen keskusteluun.