Islam on paastoa, punk rockia ja pyhiinvaellusta

Suomalaisilla on jopa Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen yleinen käsitys siitä, ettei islam sovi yhteen heidän kulttuurinsa kanssa. Ristiriitaa voi yrittää ratkaista, jos suhtautuu uskontoon ja kulttuuriin pakettien sijasta koreina.

Laajoihin väes­tö­tut­ki­muk­siin eri­kois­tu­nut tut­ki­mus­lai­tos Pew julkaisi viime vuonna euroop­pa­lais­ten uskon­toa­sen­tei­ta koskevan raportin, joka herätti ver­rat­tain paljon huomiota suo­ma­lai­sis­sa tie­do­tus­vä­li­neis­sä. Raportin mukaan kaikkiaan 62 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta on sitä mieltä, että islam ja suo­ma­lai­nen kulttuuri ovat keskenään yhteen­so­pi­mat­to­mia. Pew:n tutkimus toteu­tet­tiin Suomen lisäksi yhteensä 14 Pohjois- ja Länsi-Euroopan maassa, mutta käsitys islamin ja kan­sal­li­sen kult­tuu­rin perim­mäi­ses­tä ris­ti­rii­das­ta ei ollut missään niin yleinen kuin Suomessa. Mutta mitä oikeas­taan ovat islam ja suo­ma­lai­nen kulttuuri?

Olen viime aikoina käynyt kou­lut­ta­mas­sa muun muassa jär­jes­tö­jen sekä opetus- ja sosi­aa­li­toi­men työn­te­ki­jöi­tä teemoista, jotka liittyvät uskon­to­jen ja kult­tuu­rien koh­taa­mi­seen. Koulutuksia varten olen kehi­tel­lyt hyvää metaforaa, jonka kautta lähestyä uskontoa ja muita kult­tuu­ri­sia jär­jes­tel­miä, ja olen päätynyt ver­taa­maan uskontoa yhtäältä ”pakettiin” ja toisaalta ”koriin”. Ajatuksen korista olen lainannut ruot­sa­lai­sel­ta uskon­to­tie­tei­li­jäl­tä, Jan Hjärpeltä, mutta paketti on oma lisäyk­se­ni. Olen itse ennen kaikkea islam-tutkija, joten esittelen seu­raa­vak­si paketin ja korin metaforaa käyttäen esi­merk­ki­nä islamia. Metafora pätee kuitenkin yhtä lailla myös muihin uskon­toi­hin ja kult­tuu­ri­siin jär­jes­tel­miin, esi­mer­kik­si suo­ma­lai­suu­teen.

Kahdenlaiset käsitykset islamista

Islam on sekä muslimien että ei-muslimien yleisissä mie­li­ku­vis­sa usein kuin lah­ja­pa­ket­ti, jonka henkilö saa syn­tyes­sään tai kään­tyes­sään mus­li­mik­si. Lahjapaketti on huo­lel­li­ses­ti pakattu kää­re­pa­pe­riin ja sen sisälle on siististi aseteltu kaikki ne asiat, joita muslimina elämiseen tarvitaan. Paketti sisältää tietyt vakiin­tu­neet opit, usko­muk­set ja käytännöt: Jumalan ykseyden, paaston, pyhiin­vael­luk­sen ja niin edelleen. Elääkseen muslimina henkilön täytyy vain avata paketti ja ottaa sen sisällöt käyttöön omassa elä­mäs­sään.

Mielikuva islamista pakettina ei kui­ten­kaan tee oikeutta isla­mi­lais­ten perin­tei­den moni­muo­toi­suu­del­le. Islam on tar­koit­ta­nut ja tar­koit­taa hyvin eri asioita eri aikoina, eri paikoissa ja eri ihmisille. 

Islamin moni­nai­suu­des­ta puhut­taes­sa on taval­lis­ta viitata sen eri suun­tauk­siin: shii­alai­suu­teen, suu­fi­lai­suu­teen, sala­fis­miin ja niin edelleen. Tämä on toki yksi puoli asiasta, mutta ei itsessään vielä riitä; yhden suun­tauk­sen sisäl­lä­kin voi olla luke­mat­to­mia tapoja suhtautua uskontoon.

Islam merkitsee eri asioita eri ihmisille, koska ihmiset hakevat erilaisia asioita uskon­nos­ta. Yhdelle islam on osa perheen ja suvun tapa­kult­tuu­ria, toiselle taas hyvin hen­ki­lö­koh­tai­nen suhde kor­keam­paan voimaan. Kolmas näkee islamissa tiekartan kohti maan­pääl­lis­tä ihan­neyh­teis­kun­taa, neljäs puo­les­taan lupauksen oikeuden voitosta tuon­puo­lei­ses­sa. Kaikki heistä voivat rakentaa maa­il­man­kat­so­mus­taan isla­mi­lai­sis­ta ainek­sis­ta. Ainekset saattavat kuitenkin olla varsin erilaisia, eikä tietty ”stan­dar­doi­tu” uskon­nol­li­nen paketti vastaisi kaikkien muslimien uskon­nol­li­siin tar­pei­siin. 

Islamia kan­nat­taa­kin paketin sijasta ajatella korina. Se on täynnä seka­lai­sia tarinoita, ritu­aa­le­ja, tapoja, sym­bo­lei­ta, moraa­li­nor­me­ja ja oppeja – kaikkea sitä, mitä islamin puit­teis­sa on eri aikoina ja eri puolilla maailmaa tehty ja ajateltu. Korissa on koron­ot­to­kiel­to, kak­si­tois­ta imaamia ja seitsemän taivasta. Siellä on vii­ni­ru­no­ja ja hiphopia, ajatollah Khomeini ja Miss USA 2010, Helvetti ja halal-liha. Koriin myös kulkeutuu kaiken aikaa uusia asioita. Esimerkiksi isla­mi­lai­nen punk rock eli niin sanottu taqwacore on ollut korissa vasta muutamia vuo­si­kym­me­niä.

Taqwacore-bändi The Kominas keikalla Chicagossa vuonna 2012. Kuva: Eye Steel Film (CC BY 2.0)

Tulkinnoille avoin kori

Toisin kuin paketti, kori on päältä avoin. Siksi sitä ei tarvitse ottaa kokonaan itselleen, vaan voi kurkistaa sisälle ja poimia korista vain joitain yksit­täi­siä asioita. Voi ottaa päähuivin, mutta jättää monia­vioi­suu­den koriin. Jotkut asiat ovat korin päällä, ja siten helppoja poimia. Toiset asiat ovat ehkä jo vuo­si­sa­to­ja olleet korin pohjalla, piilossa kaiken muun alla. Ne ovat ehkä unoh­det­tu­ja, mutta siitä huo­li­mat­ta osa isla­mi­lais­ta kult­tuu­ri­his­to­ri­aa. Monikaan ei taida tietää, että sie­lun­vael­lus on ollut osa eräiden isla­mi­lais­ten ajat­te­li­joi­den oppia ja sitä kan­nat­ta­vat edelleen esi­mer­kik­si Syyrian alaviitit.

Jotkin isla­mi­lai­sen korin sisällöt ovat ris­ti­rii­das­sa keskenään. Korista löytyy esi­mer­kik­si aineksia sekä vihan liet­so­mi­seen että rauhan raken­ta­mi­seen eri uskon­to­jen välillä. 

Toisin kuin uskon­to­krii­ti­kot usein ajat­te­le­vat, uskon­to­pe­rin­teen ja esi­mer­kik­si pyhien tekstien sisäiset ris­ti­rii­dat eivät ole niinkään uhka uskon­nol­le kuin sen elinehto. Jos pyhät kir­joi­tuk­set eivät sisäl­täi­si ris­ti­rii­tai­sia ajatuksia, ne tuskin kes­täi­si­vät aikaa kovin hyvin. Raamatulla on aikoinaan puo­lus­tet­tu orjuutta, mutta kun yleinen mielipide on kääntynyt orjuutta vastaan, samat tekstit on val­jas­tet­tu uuteen käyttöön ja niistä on löydetty perusteet yleisille ihmi­soi­keuk­sil­le. Raamattu on säi­lyt­tä­nyt käyt­tö­kel­poi­suu­ten­sa, koska sen sanoma on pystytty tul­kit­se­maan uudelleen muut­tu­nee­seen maailmaan sopivalla tavalla. Tämä tuskin onnis­tui­si, jos Raamatun sanoma orjuu­des­ta olisi hyvin yksi­se­lit­tei­nen.

Samasta syystä ris­ti­rii­tai­set sisällöt eivät ole ongelma isla­mi­lai­sel­le korille. Päinvastoin, juuri perinteen sisäiset ris­ti­rii­dat mah­dol­lis­ta­vat sen tul­kit­se­mi­sen uudelleen, kun olo­suh­teet ympärillä muuttuvat. Jokaisen on mah­dol­lis­ta poimia ris­ti­rii­tais­ten ainesten joukosta ne, jotka par­haim­min vastaavat oman tilanteen vaa­ti­muk­siin.

Sellaista ihmistä tuskin onkaan, joka olisi ottanut itselleen aivan kaiken korista löytyvän. Jokaisella mus­li­mil­la on oma kokoel­man­sa asioita, joiden juuri hän katsoo kuuluvan todel­li­seen islamiin. Muslimilla on myös täysi oikeus pitää omaa kokoel­maan­sa todel­li­se­na islamina, koska hän voi vedota Jumalaan uskon­nol­li­sen totuuden takaajana. Uskonnontutkija ei voi ottaa kantaa Jumalan ole­mas­sao­loon eikä muihin uskon­nol­li­siin totuus­väit­tä­miin, eikä uskon­non­tut­ki­jal­la siksi ole mitään objek­tii­vis­ta kriteeriä, jolla luo­ki­tel­la korin sisältöjä todel­li­sen islamin piiriin tai sen ulko­puo­lel­le. Muslimilla on toisin sanoen peruste suhtautua islamiin pakettina, mutta uskon­non­tut­ki­jal­la tällaista perus­tet­ta ei ole. 

Kori työtä ohjaavana metaforana

”Islamilainen kori” voi olla hyö­dyl­li­nen työtä ohjaava mielikuva esi­mer­kik­si sosiaali- ja ope­tusa­lo­jen ammat­ti­lai­sil­le tai uskonnon parissa toi­mi­vil­le viran­omai­sil­le. Mielikuva suuntaa huomion isla­mi­lai­sen perinteen moni­nai­suu­teen, ja auttaa kysee­na­lais­ta­maan liian laajoja yleis­tyk­siä. Kun islam nähdään korina, on helpompi muistaa, että esi­mer­kik­si mediassa eniten näkyvien islamin ilmen­ty­mien lisäksi on olemassa myös toi­sen­lai­sia mus­li­mei­ta ja toi­sen­lai­sia islameita.

Ajatus korista myös mah­dol­lis­taa islamiin liit­ty­vien kysy­mys­ten käsit­te­lyn ilman, että tarvitsee suhtautua joko koko­nais­val­tai­sen tor­ju­vas­ti tai koko­nais­val­tai­sen hyväk­sy­väs­ti kaikkeen islamiin liit­ty­vään. Jos islam olisi kuin lah­ja­pa­ket­ti, se olisi pakko ottaa vastaan tai hylätä koko­nai­suu­des­saan. Korin sisältöjä sen sijaan voi arvioida yksittäin. Itse esi­mer­kik­si suhtaudun yksi­se­lit­tei­sen kiel­tei­ses­ti naisten sukue­lin­ten sil­po­mi­seen, jota tietyissä osissa mus­li­mie­nem­mis­töis­tä maailmaa perus­tel­laan uskon­nol­la, ja joka sikäli kuuluu isla­mi­lai­seen koriin. Toiset asiat korissa, esi­mer­kik­si eräät sosi­aa­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den vaa­ti­muk­set, ovat mie­les­tä­ni sitä vastoin oikein posi­tii­vi­sia ja kan­na­tet­ta­via.

Kahden korin äärellä

Entäpä sitten se islamin ja suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin ris­ti­rii­ta? Tutkin väi­tös­kir­jas­sa­ni nuoria mus­li­mei­ta ja ajatuksia, joita heillä on islamista ja suo­ma­lai­suu­des­ta. Tutkimukseeni osal­lis­tu­neet nuoret yhdis­ti­vät suo­ma­lai­suu­teen asioita, joihin heidän on mus­li­mei­na vaikea samaistua. Tällaisia olivat esi­mer­kik­si kris­ti­nus­ko ja runsas päih­tei­den käyttö. Samalla nuoret näkivät suo­ma­lai­suu­des­sa myös puolia, joita he mieluusti omak­sui­vat omaan elämäänsä. 

Tutkimani nuoret puhuivat paljon siitä, kuinka he haluavat olla luomassa ”suo­ma­lais­ta islamia”. He ikään kuin penkoivat suo­ma­lai­suu­den koria ja etsivät sieltä aineksia, joista rakentaa omaa tapaa olla sekä suo­ma­lai­nen että muslimi. Juopottelu ja kris­ti­nus­ko saivat jäädä koriin – sauna, rauha ja luon­toar­vot sen sijaan poi­mit­tiin osaksi omaa elä­män­ta­paa.

Vaikuttaa siltä, että suo­ma­lai­suu­den korissa ja isla­mi­lai­ses­sa korissa on joitain asioita, jotka ovat ris­ti­rii­das­sa keskenään. Esimerkiksi huma­la­ha­kui­nen juominen ja vii­ni­kiel­to eivät oikein istu yhteen. Ristiriidat voi kuitenkin jättää koreihin. Suomalaisuuden ja islamin koreissa kyllä riittää muitakin asioita, joista rakentaa iden­ti­teet­tiä. Onpa korien sisäl­löis­sä jopa paljon samaa. Tutkimani nuoret näkivät esi­mer­kik­si vaa­ti­mat­to­muu­den ja vastaavat hyveet yhteisinä sekä suo­ma­lai­suu­del­le että islamille. 

Itse pidän läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvänä, jos kult­tuu­rin tai uskonnon kori sisältää iden­ti­tee­tin raken­nusai­nei­ta mah­dol­li­sim­man monen­lai­sil­le ihmisille. Siksi suo­ma­lai­suu­den kori, jossa on sekä Kari Tapion Olen suo­ma­lai­nen että Kingfishin JustSeSomali, on mie­les­tä­ni parempi kuin suo­ma­lai­suu­den kori, jossa on vain toinen niistä.

  • Podcast-lukija: Jenna Honkanen
  • Verkkotaitto: Eemi Nordström
  • Artikkelikuva: Pixabay​.com

Kirjoittaja

Teemu Pauha (FT, PsM, TM) on psykologi ja uskontotieteen tohtori, joka on erikoistunut ennen kaikkea uskonnollisen identiteetin ja uskontoryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologiaan sekä islamiin Suomessa. Pauha toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Religion, Conflict and Dialogue -tutkimuskeskuksessa ja haluaa lisätä yleistä ymmärrystä katsomusten moninaisuudesta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Tommi 8.11.2019 klo 10:54

    Mun mielestä tää kori-metafora on mie­len­kiin­toi­nen ja prag­maat­ti­nen käsite. Käyttöön!

    Vastaa
  • Hilperi 18.5.2020 klo 11:06

    Ensinnä jäin miet­ti­mään, miksi tähän on tägätty vähem­mis­töt? Johtuuko se noista koreista, joita islamin sisällä on, esim. mus­li­mi­punk­ka­rit (eivät varmaan lukeudu “hyviin mus­li­mei­hin”, koska jo yleensä musiikki on haram)? Vai pyrkiikö se luo­kit­te­le­maan islamin vähem­mis­tö­us­kon­nok­si? Maailmassa on 1,6 miljardia muslimia, eli se on noin viidennes maailman väestöstä. Onhan se siinä mielessä vähem­mis­tö, että kaikkia muita on neljä vii­des­osaa, mutta islam on kuitenkin maailman toiseksi suurin uskonto.

    Toi kori juttu on aika hämäävä, jos sillä itse kukin saa päättää mitä koreja saa ottaa esiin. Mä ottaisin koreina esiin islamin ihan ydinasiat: Muhammedin, Koraanin ja hadithit sekä islamin teologian. Lisäksi ottaisin kult­tuu­ri­na mus­li­mais­ta koreina esiin homojen kivit­tä­mi­sen Somaliassa, heidän katoilta heit­tä­mi­sen entisessä Isis-valtiossa, naisten alis­ta­mi­sen, Muhammedin avio­lii­ton Aishan kanssa, muiden usko­ton­to­jen alis­ta­mis­ha­lun, vihan juu­ta­lai­sia kohtaan jne.

    Kyllä muslimit tulee toimeen hyvinkin ei-muslimien kanssa… kunhan ollaan islamin lain alla, kuten eräs imaami lisäsi.

    Vastaa
    • Ninnu Koskenalho 18.5.2020 klo 11:09

      Heippa Hilperi. Jutun toisena kate­go­ria­na hen­ki­syy­den ohella on tosiaan “vähem­mis­töt ja ala­kult­tuu­rit”, joista tässä ala­kult­tuu­rit on se olen­nai­nen osa — eli juurikin nämä jutussa mainitut islamin “sisällä” ilmenevät ala­kult­tuu­rit.

      Vastaa
      • Hilperi 18.5.2020 klo 12:21

        Musta ajatus mus­li­mi­punk­ka­ris­ta on aika hassu samoin kuin ajatus mus­li­mi­fe­mi­nis­mis­tä (esim. Linda Sarsour) — se on vähän saman­lai­nen käsite kuin varattu sinkku tai lute­ri­lai­nen punk­ka­ri­pap­pi, eli itsensä kanssa ris­ti­rii­tai­nen. Veikkaan, että sel­lais­ten ilmiöiden takana on joko maal­lis­tu­mi­nen, tie­tä­mät­tö­myys islamista tai sitten hämää­mi­nen (Linda Sarsour?). Islamia sellainen ei kui­ten­kaan ole, kuten maal­lis­tu­nut lute­ri­lai­suus­kaan ei ole enää lute­ri­lais­ta. Maallistuneen lute­ri­lai­sen elämän esittely ei enää kerro mitään lute­ri­lai­suu­des­ta, eikä toimi enää esi­merk­ki­nä lute­ri­lai­ses­ta kult­tuu­ris­ta. Se toimisi esi­merk­ki­nä post­kris­til­li­ses­tä, seku­la­ri­soi­tu­nees­ta kult­tuu­ris­ta, jossa näkyy enää kris­ti­nus­kon häilyvät rauniot.

        Näen ongelmana sen, että kir­joi­te­taan koreista ja mainitaan vain vaa­rat­to­mia asioita islamista, mutta jätetään, tuntuu ikään kuin tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti, itselle kiusal­li­set korit mai­nit­se­mat­ta. Kirjoittaja kuitenkin on islamin asian­tun­ti­ja. Onko hän lukenut Koraania, haditheja ja siraa? Millaista on se isla­mi­lai­nen kulttuuri, joka vaikuttaa vielä islamin “rauhan alueella”, ei täällä sodan alueella? Saisiko siitä jonkun kir­joi­tuk­sen?

        Islamin ety­mo­lo­gi­nen merkitys tar­koit­taa alis­tu­mis­ta [Allahille]. Jos lukee Proudhonia, Bakuninia tai Kropotkinia, niin heistä kukaan ei hyväksy tällaista alis­tu­mis­ta. Punkkarithan kapi­noi­vat uskontoja vastaan anar­kis­min hengessä.

        Mainitsin tuon hämää­mi­sen. Siitä on hyvä esimerkki ihan lähia­joil­ta. Kuuluisa mus­li­mi­saar­naa­ja Bilal Philips oli huo­lis­saan siitä, että niin monet nuoret muslimit eivät usko enää Allahiin. Hän kertoi puhees­saan siitä kuinka Muhammed adoptoi kaikki orjansa, ja siten vapautti heidät. Todellisuudessa Muhammed itse harjoitti orja­kaup­paa, mutta adoptoi yhden orjansa Saidin. Myöhemmin Muhammed ihastui adop­tio­lap­sen­sa vaimoon, kun näki tämän alasti, ja Saidin oli pakko erota vai­mos­taan, että Muhammed voisi mennä hänen vaimonsa kanssa naimisiin. Kun Muhammed sai kri­tiik­kiä tästä seu­raa­jil­taan, hän sai ilmes­tyk­sen, ja hän lopetti islamissa adop­tio­käy­tän­nön, ettei hän olisi adop­tio­lap­sen­sa vaimon kanssa nai­mi­sis­sa. Kun Bilal Philips sanoi Muhammedin adop­toi­neen kaikki orjansa ja siten vapaut­ta­neen nämä, voiko olla mah­dol­lis­ta, ettei kuuluisa oppinut Bilal Philips tiennyt miten asia oikeasti meni? Toinen kysymys, voiko olla mah­dol­lis­ta, ettei kiihkeä muslimi ja naisten asioita ajava Linda Sarsour oikeasti tiedä, että hadit­heis­sa Muhammed ohjeistaa miten naiset tulee ympä­ri­lei­ka­ta? En usko kum­paan­kaan.

        Vastaa
    • Teemu Pauha 10.6.2020 klo 15:02

      Terve! Ja kiitos kom­men­teis­ta! Käsittelen itse asiassa aivan samoja teemoja kir­joi­tuk­ses­sa ”Uskonto ja oma ajattelu”, joka ilmestyy lähiai­koi­na Gaudeamuksen kus­tan­ta­mas­sa kirjassa Kuka maailmaa hallitsee. Yritän nyt kir­joit­taa jotain lyhyttä, mutta jos kaipaat pidempää vastausta, lainaa tai osta ihmeessä ko. kirja, jahka se ilmestyy. ;)

      On ihan totta, että valtaosa mus­li­meis­ta (ei kui­ten­kaan kaikki) pitää Koraania juma­lal­li­se­na ilmoi­tuk­se­na ja valtaosa mus­li­meis­ta (ei kui­ten­kaan kaikki) pitää Profeetan elä­män­ta­paa hyvänä esi­merk­ki­nä. Se, millaisia joh­to­pää­tök­siä näistä sitten vedetään, onkin ihan toinen juttu. Koraani on loppujen lopuksi aika vai­kea­sel­koi­nen ja moni­tul­kin­tai­nen kirja – ris­ti­rii­tai­nen­kin. Klassista arabiaa osaa­ma­ton­kin voi saada vai­kea­sel­koi­suu­des­ta jotain käsitystä ihan vaan kat­so­mal­la, miten eri tavoilla samoja kohtia on käännetty.

      Muslimien kes­kuu­des­sa on myös ihan yleinen ajatus, että osa Koraanin kohdista on tar­koi­tet­tu koskemaan vain tiettyä rajattua his­to­rial­lis­ta tilan­net­ta ja osa on tar­koi­tet­tu yleis­pä­te­väk­si ohjeeksi kaikkien aikojen ihmisille. Mitkä osat koskevat nyky­päi­vän ihmistä ja mitkä eivät, onkin sitten kysymys, josta vallitsee huo­mat­ta­va eri­mie­li­syys. Tästä kes­kus­tel­laan paljon esi­mer­kik­si tuon toisessa kom­men­tis­sa­si mainitun femi­nis­ti­teo­lo­gian piirissä (Amina Wadudin kirja Qur’an and Woman: Rereading the Sacred Text from a Woman’s Perspective on tästä kiin­nos­ta­va esimerkki).

      Profeetan elä­män­ta­pa taas… No, joidenkin arvioiden mukaan Profeettaa koskevia yksit­täi­siä peri­mä­tie­to­ja (haditheja) on yli miljoona. Eri suun­tauk­sil­la ja ryhmillä on käytössä eri hadith-kokoelmia ja erilainen käsitys eri peri­mä­tie­to­jen luo­tet­ta­vuu­des­ta. Shiiat esi­mer­kik­si koros­ta­vat imaamien peri­mä­tie­toa Profeetan sunnan rinnalla.

      Islamin uskon­nol­li­sia lähteitä on siis valtava määrä. Lisäksi ne ovat osin huo­mat­ta­van vai­kea­sel­koi­sia ja jopa ris­ti­rii­tai­sia. Lähteistä ei voikaan suoraan lukea, miten muslimin täytyy elää ja toimia missäkin tilan­tees­sa, vaan lähteitä on pakko valikoida ja tulkita. Ja tulkinnat ovatkin sitten olleet ihan valtavan erilaisia eri aikoina ja eri puolilla maailmaa. Samoilla lähteillä on perus­tel­tu sekä tuota mai­nit­se­maa­si orjuutta että orjuuden lak­kaut­ta­mis­ta… sekä uskosta luo­pu­nei­den tap­pa­mis­ta että täyttä uskon­non­va­paut­ta… sekä homo­sek­su­aa­li­suu­den kri­mi­na­li­soin­tia että hyväk­sy­mis­tä… (Jälkimmäisestä aiheesta kiin­nos­ta­va kirja on Scott Siraj Al-Haqq Kuglen kir­joit­ta­ma Homosexuality in Islam: Critical Reflection on Gay, Lesbian, and Transgender Muslims… Yritän vinkata näitä muitakin kirjoja, etten tulisi mai­nos­ta­neek­si pel­käs­tään omaa tekstiäni.) :)

      Mikä näistä tul­kin­nois­ta on sitten sitä “todel­lis­ta islamia”? Sen varmaan tietää vain Jumala – jos häntä siis on olemassa. Ja Jumalan ole­mas­sao­loon uskon­to­tie­tei­li­jä ei voi ottaa yhtään mitään kantaa. Uskontotieteilijällä ei ole oikein muuta mah­dol­li­suut­ta kuin todeta, että ISIS, Bilal Phillips, punkbändi The Kominas, homoi­maa­mit (mm. Daayiee Abdullah), Iranin aja­tol­la­hit, suu­fi­vel­jes­kun­nat, Suomen tataarit, mus­li­mi­fe­mi­nis­tit ja Malcolm X edustavat kaikki ihan yhtä ”aitoa” islamia.

      Vastaa

Lue myös nämä:

Helsingin hovioikeus tuomitsi maaliskuussa 2020 piispa Teemu Laajasalon sakkoihin tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta yritystoiminnassaan. HS:n haastattelussa Laajasalo katsoo monien menettäneen suhteellisuudentajunsa arvioidessaan hänen tuomioon johtaneita syntejään, ja kertoo olevansa huolestunut vallitsevasta keskustelukulttuurista. Piispa toivoo itselleen armoa ja arvostelijalleen tuomiota.

Syyskuun lopulla Venäjän turvallisuuspalvelu pidätti Viimeisen testamentin kirkon keulahahmo Vissarionin (Sergei Torop), hänen “oikean kätensä” Vadim Redkinin ja kirkon juridisia kasvoja edustavan Vladimir Vedernikovin. Heitä syytetään kirkon jäsenten psykologisesta painostuksesta rahan saamiseksi, ja vakavan haitan aiheuttamisesta yhdelle tai usealle jäsenelle. Minna Kulmala on tutkinut Vissarion-yhteisöä vuodesta 2011 ja tutustunut myös entisten jäsenten tarinoihin.

Pahimmat skenaariot koronaviruksen etenemisestä Indonesiassa eivät toistaiseksi ole toteutuneet. Toukokuun lopulla päättyi muslimien paastokuukausi ramadan, mikä tavallisesti tarkoittaa hyvin vilkasta, juhlien ja tapaamisten sävyttämää aikaa. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen: sekä poliittiset että uskonnolliset johtajat pyytävät kansalaisia pysymään kotona.