Rasistista joulukuvastoa Hollannista

Hollantilaisen jou­lu­puk­ki­hah­mon, Sinterklaasin, apuri on Zwarte Piet eli ”Musta Pete”. Valkoihoisen esittämän hahmon asuun kuuluvat mustatut kasvot, punaiset huulet ja afro­pe­ruuk­ki, joskus myös kahleet. Blackface-meikin lisäksi Musta Pete puhuu huonoa hollantia ja käyt­täy­tyy lap­sel­li­ses­ti ja kurit­to­mas­ti. Musta Pete ‑hahmojen tehtävä on jakaa lapsille karkkia ja jou­lu­herk­ku­ja jou­lu­pu­kin vie­rail­les­sa ostos­kes­kuk­sis­sa, kouluissa ja kaupoissa. Joulun lähes­tyes­sä hahmoja alkaa näkyä tv-ohjel­mis­sa ja mai­nok­sis­sa, aivan kuten tonttuja suo­ma­lai­ses­sa jou­lu­ku­vas­tos­sa.

Stereotyyppisten hahmojen vuo­sit­tai­nen paluu sivuuttaa kolo­nia­lis­min ja orjuuden historian ja Hollannin roolin yhtenä suurista siir­to­maa­val­lois­ta.

YK on tois­tu­vas­ti kehot­ta­nut maan hal­li­tus­ta siis­ti­mään rasis­ti­set elementit juh­lal­li­suuk­sis­ta, sillä Mustan Peten nähdään hei­jas­ta­van nega­tii­vi­sia ste­reo­ty­pioi­ta ja kolo­nia­lis­min jäänteitä. Toistaiseksi hallitus ei ole ottanut viral­lis­ta kantaa, vaan asian on sanottu olevan kan­sa­lais­ten pää­tet­tä­vis­sä. Virallinen asenne vaihtelee kau­pun­geit­tain: jotkut por­mes­ta­rit tukevat Zwarte Piet ‑hahmon käyttöä avoimesti, toiset pyrkivät pysymään neut­raa­lei­na. Monet maan suur­kau­pun­git ovat kor­van­neet blackface-hahmot noki­kas­voi­sil­la Piet-hahmoilla. Nokisuus seli­te­tään sillä, että Piet tuo lapsille lahjat savu­pii­pun kautta.

Aktivistit ovat vuosia kam­pan­joi­neet Musta Pete ‑hahmosta luo­pu­mi­sek­si. Viime vuosina aihe on nos­tat­ta­nut mie­le­no­soi­tuk­sia puolesta ja vastaan, van­da­lis­mia ja väki­val­taa sekä tuomioita rotuvihan liet­so­mi­ses­ta. Mustan Peten säi­lyt­tä­mis­tä ajava liike näyttää jopa merkkejä radi­ka­li­soi­tu­mi­ses­ta, sillä äärioi­keis­to­lai­set ryhmät ovat ottaneet asian omakseen.

Hollannilla on ongel­mal­li­nen suhde kolo­nia­lis­ti­seen perin­töön­sä, kuten myös naa­pu­ri­maa Belgialla, joka jakaa Musta Pete ‑perinteen. Noin 15% Hollannin reilusta 13 mil­joo­nas­ta asuk­kaas­ta kuuluu etnisiin vähem­mis­töi­hin, ja tum­mai­hoi­set hol­lan­ti­lai­set kokevat enemmän rasis­tis­ta kohtelua joulun alla Zwarte Piet ‑kuvaston ollessa esillä.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

George Floydin murha nosti Yhdysvalloissa esille afroamerikkalaiseen väestöön kohdistuvan poliisiväkivallan ja rakenteellisen rasismin. Kun Floydin murhavideota ja livelähetyksiä sen kirvoittamista mielenosoituksista tarkastellaan rinnakkain, ne avaavat näkymän amerikkalaista yhteiskuntaa läpäiseviin ristiriitoihin. Vastakkain asettuvat valkoisen ylivallan perinne ja rodullistettujen amerikkalaisten vastarinnan jatkumo.

Mikroaggressiot ovat osa laajempaa sosiaalista ilmiötä, jossa pienet arkipäiväiset eleet, kuten huomautukset ja katseet, heijastavat vallitsevia valtasuhteita. Ne osoittavat, kuka koetaan ‘vieraaksi’ ja ulkopuoliseksi, ja kenellä on valta määritellä sisä- ja ulkopuolisuutta. Mikroaggressio viestittää sen kohteelle, että hän on erilainen. 

Vappu on työläisten ja opiskelijoiden karnevalistinen kevätjuhla, jolla vanhaa talvea työnnetään syrjään. Kesän voitto talvesta symboloi myös ammatillista jatkumoa, jossa nuoret osaajat pyrkivät pyyhältämään vanhojen ohi. Kevätkarnevaalien rituaaliperinteet ulottuvat jopa keskiaikaan asti.