Rasistista joulukuvastoa Hollannista

Hollantilaisen jou­lu­puk­ki­hah­mon, Sinterklaasin, apuri on Zwarte Piet eli ”Musta Pete”. Valkoihoisen esittämän hahmon asuun kuuluvat mustatut kasvot, punaiset huulet ja afro­pe­ruuk­ki, joskus myös kahleet. Blackface-meikin lisäksi Musta Pete puhuu huonoa hollantia ja käyt­täy­tyy lap­sel­li­ses­ti ja kurit­to­mas­ti. Musta Pete ‑hahmojen tehtävä on jakaa lapsille karkkia ja jou­lu­herk­ku­ja jou­lu­pu­kin vie­rail­les­sa ostos­kes­kuk­sis­sa, kouluissa ja kaupoissa. Joulun lähes­tyes­sä hahmoja alkaa näkyä tv-ohjel­mis­sa ja mai­nok­sis­sa, aivan kuten tonttuja suo­ma­lai­ses­sa jou­lu­ku­vas­tos­sa.

Stereotyyppisten hahmojen vuo­sit­tai­nen paluu sivuuttaa kolo­nia­lis­min ja orjuuden historian ja Hollannin roolin yhtenä suurista siir­to­maa­val­lois­ta.

YK on tois­tu­vas­ti kehot­ta­nut maan hal­li­tus­ta siis­ti­mään rasis­ti­set elementit juh­lal­li­suuk­sis­ta, sillä Mustan Peten nähdään hei­jas­ta­van nega­tii­vi­sia ste­reo­ty­pioi­ta ja kolo­nia­lis­min jäänteitä. Toistaiseksi hallitus ei ole ottanut viral­lis­ta kantaa, vaan asian on sanottu olevan kan­sa­lais­ten pää­tet­tä­vis­sä. Virallinen asenne vaihtelee kau­pun­geit­tain: jotkut por­mes­ta­rit tukevat Zwarte Piet ‑hahmon käyttöä avoimesti, toiset pyrkivät pysymään neut­raa­lei­na. Monet maan suur­kau­pun­git ovat kor­van­neet blackface-hahmot noki­kas­voi­sil­la Piet-hahmoilla. Nokisuus seli­te­tään sillä, että Piet tuo lapsille lahjat savu­pii­pun kautta.

Aktivistit ovat vuosia kam­pan­joi­neet Musta Pete ‑hahmosta luo­pu­mi­sek­si. Viime vuosina aihe on nos­tat­ta­nut mie­le­no­soi­tuk­sia puolesta ja vastaan, van­da­lis­mia ja väki­val­taa sekä tuomioita rotuvihan liet­so­mi­ses­ta. Mustan Peten säi­lyt­tä­mis­tä ajava liike näyttää jopa merkkejä radi­ka­li­soi­tu­mi­ses­ta, sillä äärioi­keis­to­lai­set ryhmät ovat ottaneet asian omakseen.

Hollannilla on ongel­mal­li­nen suhde kolo­nia­lis­ti­seen perin­töön­sä, kuten myös naa­pu­ri­maa Belgialla, joka jakaa Musta Pete ‑perinteen. Noin 15% Hollannin reilusta 13 mil­joo­nas­ta asuk­kaas­ta kuuluu etnisiin vähem­mis­töi­hin, ja tum­mai­hoi­set hol­lan­ti­lai­set kokevat enemmän rasis­tis­ta kohtelua joulun alla Zwarte Piet ‑kuvaston ollessa esillä.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Eurooppalaisessa kansanuskossa leipä on enemmän maaginen kuin maallinen asia. Leivän rituaalisella käsittelyllä on siirretty voimaa ihmisten, eläinten, kasvukausien ja jumalallisen välillä. Esimerkiksi talon varakkuutta symboloiva kylvökakku syötettiin karjalle kevään ensimmäisenä laidunpäivänä hyvän sadon eli leivän saannin jatkumiseksi. Kristillisessä perinteessä ehtoollisleivän nauttijat voivat kokea olevansa yhtä Kristuksessa.

’Kiina, lakkaa syömästä kaikkea, mikä liikkuu!' Kuva plakaattia pitelevästä valkoihoisesta aktivistista levisi somessa vain muutama viikko sen jälkeen, kun kansainväliset uutistoimistot alkoivat julkaista artikkeleita uudenlaisesta viruksesta, potentiaalisesta massatappajasta. Plakaatin teksti viittaa teorioihin, joiden mukaan korona-virus olisi siirtynyt ihmisiin lepakoista.

Tammikuussa länsimaisessa mediassa levisi kuva neljästä valkoihoisesta ilmastoaktivistinuoresta Maailman talousfoorumissa. Ugandalainen ilmastoaktivisti Vanessa Nakate oli rajattu pois kuvasta ”asetelmallisista syistä”. Myöhemmin kuva vaihdettiin alkuperäiseen, ilman uutistoimisto AP:n anteeksipyyntöä. Oli rajaaminen sitten tahatonta tai tahallista, toisti se vuosikymmeniä jatkunutta ilmastoaktivismin valkopesua.

Helsingin Sanomat kirjoitti marraskuussa henkilökuvan suomalaisnaisesta, joka päätti 19-vuotiaana perustaa lastenkodin Kenian maaseudulle. Pian Yle teki samasta naisesta ihannoivan jutun, ja lukuisat muut lehdet seurasivat perässä. Kriittistä näkökulmaa omatoimisesta hyväntekemisestä ei tuotu esiin, vaikka tutkimukset osoittavat kritiikin tarpeen.