Sielu paljaana saunassa

Suomalaista sau­na­kult­tuu­ria 1980 – 1990 ‑lukujen tait­tees­sa tutkineen ant­ro­po­lo­gi L.M. Edelswardin mukaan itse­näi­syyt­tä ja itse­hil­lin­tää koros­ta­vas­sa kult­tuu­ris­sa ihminen tarvitsee saunaa voi­dak­seen olla oma itsensä. 

Edelswardille suo­ma­lai­sen ihmis­ku­van tär­keim­piä piirteitä ovat ujous, itse­riit­toi­suus ja eril­li­syys muista. Ihmisen julkinen minä ja yksi­tyi­nen minä pidetään visusti erillään. Julkinen minä ei ilmaise tun­tei­taan, tuo itseään esille, eikä var­sin­kaan osoita tar­vit­se­van­sa muita. Nämä kuuluvat yksi­tyi­sel­le, todel­li­sel­le minälle, joka jaetaan vain pienen ja tiiviin lähi­pii­rin kanssa. Kuilu julkisen ja yksi­tyi­sen välillä on suuri, ja tekee toisiin tutus­tu­mi­ses­ta vaikeaa. Tässä apuun tulee sauna. 

Saunominen on sosi­aa­lis­ta puuhaa. Kun perhe tai muut hyvin läheinen joukko saunoo yhdessä, lauteille kivutaan suku­puo­les­ta ja iästä piit­taa­mat­ta. Kun kotiin saapuu yövie­rai­ta, toimii saunan läm­mit­tä­mi­nen keinona toivottaa vieras väliai­kai­ses­ti ter­ve­tul­leek­si perheen yksi­tyi­seen piiriin. Tällöin sau­na­vuo­rot kuitenkin tavataan jakaa suku­puo­lit­tain. 

Saunaetiketin huomiota herät­tä­vin piirre on alas­to­muus, niin tun­te­mat­to­mien kuin eri suku­puol­ta olevien ihmisten kesken. Alastomuuskin on saunassa erilaista kuin muualla: se ei missään nimessä ole eroot­tis­ta. Saunassa ei myöskään kii­reh­di­tä, elämöidä tai sählätä. Löylyhuone on erään­lai­nen pyhä paikka, jonne mennään kun­nioit­ta­vas­ti ja rauhassa. Saunaetiketin nou­dat­ta­mi­nen on tärkeää saunan erityisen roolin säi­lyt­tä­mi­sek­si. 

Sauna on limi­naa­li­nen tila, jossa taval­li­set sosi­aa­li­set säännöt eivät päde. Saunojat ovat tasa-arvoisia: status, sosi­aa­li­nen iden­ti­teet­ti ja julkinen rooli jäävät puku­huo­nee­seen, ja tun­te­mat­to­mien seuraan voi rentoutua. Lähipiirin ulko­puo­lis­ten ihmisten kanssa sau­no­mi­nen kuroo julkisen ja yksi­tyi­sen minän välistä kuilua umpeen, kun omista asioista voi puhua vieraiden kanssa. Näin sauna toimii sosi­aa­lis­ten jän­nit­tei­den purkajana, tarjoten het­kel­li­sen vapau­tuk­sen julkiseen minään koh­dis­tu­vis­ta vaa­ti­muk­sis­ta.

  1. L.M. Edelsward, 1991. “We are More Open when We are Naked”.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Pikamuoti vetoaa edullisuudella, nopeasti vaihtuvilla valikoimilla ja houkuttelevilla tyyleillä. Teollisuudenalana se on kuitenkin eräs pahimmista saastuttajista, ja sen on arvioitu sijoittuvan globaaleissa päästöissä toiseksi heti öljyteollisuuden jälkeen. Viimeaikaisen kritiikin seurauksena alalle on hiipinyt vastuullisuusstrategioita.

Autoimmuunisairaus punahukasta kärsivä poptähti Selena Gomez kiitteli kesällä 2017 ystäväänsä Francia Raisaa julkisuudessa vuolaasti tältä lahjaksi saamastaan munuaisesta. Pari vuotta myöhemmin juorusivustot raportoivat ystävysten välirikosta. Miksi tämä on antropologisesti kiinnostavaa?

Kauniit hampaat ovat kauniin hymyn avain, ja hampaiden ehostus on usein osa kauneudenhoitoa. Suoristamisen ja valkaisun ohella maailmalla suositaan esimerkiksi hampaiden mustaamista ja teräväksi viilaamista. Tavat viestivät kauneuden lisäksi sosiaalisesta asemasta ja yhteiskuntaluokasta.