Sielu paljaana saunassa

Suomalaista sau­na­kult­tuu­ria 1980 – 1990 ‑lukujen tait­tees­sa tutkineen ant­ro­po­lo­gi L.M. Edelswardin mukaan itse­näi­syyt­tä ja itse­hil­lin­tää koros­ta­vas­sa kult­tuu­ris­sa ihminen tarvitsee saunaa voi­dak­seen olla oma itsensä. 

Edelswardille suo­ma­lai­sen ihmis­ku­van tär­keim­piä piirteitä ovat ujous, itse­riit­toi­suus ja eril­li­syys muista. Ihmisen julkinen minä ja yksi­tyi­nen minä pidetään visusti erillään. Julkinen minä ei ilmaise tun­tei­taan, tuo itseään esille, eikä var­sin­kaan osoita tar­vit­se­van­sa muita. Nämä kuuluvat yksi­tyi­sel­le, todel­li­sel­le minälle, joka jaetaan vain pienen ja tiiviin lähi­pii­rin kanssa. Kuilu julkisen ja yksi­tyi­sen välillä on suuri, ja tekee toisiin tutus­tu­mi­ses­ta vaikeaa. Tässä apuun tulee sauna. 

Saunominen on sosi­aa­lis­ta puuhaa. Kun perhe tai muut hyvin läheinen joukko saunoo yhdessä, lauteille kivutaan suku­puo­les­ta ja iästä piit­taa­mat­ta. Kun kotiin saapuu yövie­rai­ta, toimii saunan läm­mit­tä­mi­nen keinona toivottaa vieras väliai­kai­ses­ti ter­ve­tul­leek­si perheen yksi­tyi­seen piiriin. Tällöin sau­na­vuo­rot kuitenkin tavataan jakaa sukupuolittain. 

Saunaetiketin huomiota herät­tä­vin piirre on alas­to­muus, niin tun­te­mat­to­mien kuin eri suku­puol­ta olevien ihmisten kesken. Alastomuuskin on saunassa erilaista kuin muualla: se ei missään nimessä ole eroot­tis­ta. Saunassa ei myöskään kii­reh­di­tä, elämöidä tai sählätä. Löylyhuone on erään­lai­nen pyhä paikka, jonne mennään kun­nioit­ta­vas­ti ja rauhassa. Saunaetiketin nou­dat­ta­mi­nen on tärkeää saunan erityisen roolin säilyttämiseksi. 

Sauna on limi­naa­li­nen tila, jossa taval­li­set sosi­aa­li­set säännöt eivät päde. Saunojat ovat tasa-arvoisia: status, sosi­aa­li­nen iden­ti­teet­ti ja julkinen rooli jäävät puku­huo­nee­seen, ja tun­te­mat­to­mien seuraan voi rentoutua. Lähipiirin ulko­puo­lis­ten ihmisten kanssa sau­no­mi­nen kuroo julkisen ja yksi­tyi­sen minän välistä kuilua umpeen, kun omista asioista voi puhua vieraiden kanssa. Näin sauna toimii sosi­aa­lis­ten jän­nit­tei­den purkajana, tarjoten het­kel­li­sen vapau­tuk­sen julkiseen minään koh­dis­tu­vis­ta vaatimuksista. 

  1. L.M. Edelsward, 1991. “We are More Open when We are Naked”.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta ja tiedeviestijä. Ottaa mielellään vastaan kirjoittamiseen, tekstien toimittamiseen ja tutkimuspohjaisen tiedon yleistajuistamiseen liittyviä tehtäviä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, että kulttuurissamme elää yhä vahvoja lisääntymiseen liittyviä normeja.

Luomakunnan vartijat ‑elokuva keskustelee ihmisyyttä ja ympäristöä koskettavista muutoksista itäisessä Afrikassa. Tutkijoiden ja ympäristönsuojelijoiden ollessa huolissaan suurten nisäkkäiden sukupuutosta ja fossiilien suojelemisesta, paikalliset daasanach-paimentolaiset huolehtivat toimeentulostaan, sosiaalisista suhteistaan sekä maasta ja vedestä. Kohtaamisissa erilaiset luontosuhteet ravistelevat käsityksiä luonnosta mutta luovat myös vuoropuhelun mahdollisuuksia.