Veriryhmä ja persoonallisuus Japanissa

Tiedätkö oman veri­ryh­mä­si? Japanissa tähän kysy­myk­seen osaa vastata lähes jokainen, sillä veri­ryh­mään suh­tau­du­taan samaan tapaan kuin meillä horos­koop­pei­hin — paitsi vaka­vam­min. 

Japanissa veri­ryh­män aja­tel­laan kertovan ihmisen luon­tees­ta. Veriryhmäteorian mukaan tyypin A ihmiset ovat vas­tuul­li­sia, rau­hal­li­sia ja itse­päi­siä per­fek­tio­nis­te­ja. Tyypin B henkilöt taas ovat luovia ja into­hi­moi­sia, vas­tuut­to­mia ja itsek­käi­tä. O‑tyyppi on itsevarma, röyhkeä ja tur­ha­mai­nen johtaja. AB-tyyppi on lahjakas ja empaat­ti­nen, mutta päät­tä­mä­tön ja kak­si­naa­mai­nen. 

Koska veri vaikuttaa per­soo­nal­li­suu­teen, sen aja­tel­laan olevan tekijä myös ihmisten välisessä yhteen­so­pi­vuu­des­sa, hieman horos­koop­pien tapaan. Veriryhmä saatetaan siksi hyvinkin kertoa deit­ti­pal­ve­lus­sa, ja sitä voidaan niin ikään tie­dus­tel­la töitä hakiessa. Esimerkiksi suklaata, vir­voi­tus­juo­mia ja kon­do­mei­ta myydään veri­ryh­män mukaan koh­den­taen, ja jopa veri­ryh­män perus­teel­la tapah­tu­val­le kiusaa­mi­sel­le tai syr­jin­näl­le on oma terminsä. 

Veriryhmäteoria sai alkunsa, kun 1910- ja 1920 ‑luvuilla jul­kais­tiin pari tie­teel­lis­tä artik­ke­lia veri­ryh­män ja tem­pe­ra­men­tin yhtey­des­tä. Vaikka näiden tekstien tie­teel­li­syys ja pätevyys kysee­na­lais­tet­tiin, ne nousivat nopeasti varsin vai­ku­tus­val­tai­sik­si. 1940-luvulle saakka veri­ryh­mä­teo­ria sekoittui myös euge­niik­kaan eli rodun­ja­los­tusop­piin ja aja­tuk­siin “puhtaasta japa­ni­lai­ses­ta verestä”. 1970-luvulla jour­na­lis­ti Masahiko Nomi popu­la­ri­soi veri­ryh­mä­teo­rian uudelleen, ja tänä päivänä veri­ryh­män mukaisten per­soo­na­tyyp­pien ympärille on raken­net­tu niin elokuvia, self help ‑oppaita kuin monen­kir­ja­via tuotteita. 

Veriryhmän ja per­soo­nal­li­suu­den oletettu yhteys on niin vahva, että se näkyy val­tion­hal­lin­nos­sa asti. Terveysministeriön sivuilla seik­kai­lee eri veri­ryh­miä edustavia söpöjä veren­luo­vu­tus­mas­kot­te­ja, joilla on veri­ryh­mä­teo­rian mukaiset per­soo­nal­li­suu­det. Olennot mai­nos­ta­vat veren­luo­vu­tus­ta rakkauden osoi­tuk­se­na ja toimivan yhteis­kun­nan avaimena, ja siinä sivussa legi­ti­moi­vat veri­ryh­mä­teo­ri­aa.

  1. Jennifer Robertson, 2012. Hemato-natio­na­lism: The Past, Present, and Future of “Japanese Blood”.
  2. Masahiko Nomin perustama Human-Science ABO Center 
  3. Verenluovutusmaskotit Japanin ter­veys­mi­nis­te­rön sivuilla 
  4. Tofugu: Japanese blood types and what they say about your per­so­na­li­ty

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Pikamuoti vetoaa edullisuudella, nopeasti vaihtuvilla valikoimilla ja houkuttelevilla tyyleillä. Teollisuudenalana se on kuitenkin eräs pahimmista saastuttajista, ja sen on arvioitu sijoittuvan globaaleissa päästöissä toiseksi heti öljyteollisuuden jälkeen. Viimeaikaisen kritiikin seurauksena alalle on hiipinyt vastuullisuusstrategioita.

Suomalaista saunakulttuuria 80-90 -lukujen taitteessa tutkineen antropologi L.M. Edelswardin mukaan itsenäisyyttä ja itsehillintää korostavassa kulttuurissa ihminen tarvitsee saunaa voidakseen olla oma itsensä.

Autoimmuunisairaus punahukasta kärsivä poptähti Selena Gomez kiitteli kesällä 2017 ystäväänsä Francia Raisaa julkisuudessa vuolaasti tältä lahjaksi saamastaan munuaisesta. Pari vuotta myöhemmin juorusivustot raportoivat ystävysten välirikosta. Miksi tämä on antropologisesti kiinnostavaa?

Kauniit hampaat ovat kauniin hymyn avain, ja hampaiden ehostus on usein osa kauneudenhoitoa. Suoristamisen ja valkaisun ohella maailmalla suositaan esimerkiksi hampaiden mustaamista ja teräväksi viilaamista. Tavat viestivät kauneuden lisäksi sosiaalisesta asemasta ja yhteiskuntaluokasta.