Veriryhmä ja persoonallisuus Japanissa

Tiedätkö oman veri­ryh­mä­si? Japanissa tähän kysy­myk­seen osaa vastata lähes jokainen, sillä veri­ryh­mään suh­tau­du­taan samaan tapaan kuin meillä horos­koop­pei­hin — paitsi vakavammin. 

Japanissa veri­ryh­män aja­tel­laan kertovan ihmisen luon­tees­ta. Veriryhmäteorian mukaan tyypin A ihmiset ovat vas­tuul­li­sia, rau­hal­li­sia ja itse­päi­siä per­fek­tio­nis­te­ja. Tyypin B henkilöt taas ovat luovia ja into­hi­moi­sia, vas­tuut­to­mia ja itsek­käi­tä. O‑tyyppi on itsevarma, röyhkeä ja tur­ha­mai­nen johtaja. AB-tyyppi on lahjakas ja empaat­ti­nen, mutta päät­tä­mä­tön ja kaksinaamainen. 

Koska veri vaikuttaa per­soo­nal­li­suu­teen, sen aja­tel­laan olevan tekijä myös ihmisten välisessä yhteen­so­pi­vuu­des­sa, hieman horos­koop­pien tapaan. Veriryhmä saatetaan siksi hyvinkin kertoa deit­ti­pal­ve­lus­sa, ja sitä voidaan niin ikään tie­dus­tel­la töitä hakiessa. Esimerkiksi suklaata, vir­voi­tus­juo­mia ja kon­do­mei­ta myydään veri­ryh­män mukaan koh­den­taen, ja jopa veri­ryh­män perus­teel­la tapah­tu­val­le kiusaa­mi­sel­le tai syr­jin­näl­le on oma terminsä. 

Veriryhmäteoria sai alkunsa, kun 1910- ja 1920 ‑luvuilla jul­kais­tiin pari tie­teel­lis­tä artik­ke­lia veri­ryh­män ja tem­pe­ra­men­tin yhtey­des­tä. Vaikka näiden tekstien tie­teel­li­syys ja pätevyys kysee­na­lais­tet­tiin, ne nousivat nopeasti varsin vai­ku­tus­val­tai­sik­si. 1940-luvulle saakka veri­ryh­mä­teo­ria sekoittui myös euge­niik­kaan eli rodun­ja­los­tusop­piin ja aja­tuk­siin “puhtaasta japa­ni­lai­ses­ta verestä”. 1970-luvulla jour­na­lis­ti Masahiko Nomi popu­la­ri­soi veri­ryh­mä­teo­rian uudelleen, ja tänä päivänä veri­ryh­män mukaisten per­soo­na­tyyp­pien ympärille on raken­net­tu niin elokuvia, self help ‑oppaita kuin monen­kir­ja­via tuotteita. 

Veriryhmän ja per­soo­nal­li­suu­den oletettu yhteys on niin vahva, että se näkyy val­tion­hal­lin­nos­sa asti. Terveysministeriön sivuilla seik­kai­lee eri veri­ryh­miä edustavia söpöjä veren­luo­vu­tus­mas­kot­te­ja, joilla on veri­ryh­mä­teo­rian mukaiset per­soo­nal­li­suu­det. Olennot mai­nos­ta­vat veren­luo­vu­tus­ta rakkauden osoi­tuk­se­na ja toimivan yhteis­kun­nan avaimena, ja siinä sivussa legi­ti­moi­vat veriryhmäteoriaa.

  1. Jennifer Robertson, 2012. Hemato-natio­na­lism: The Past, Present, and Future of “Japanese Blood”.
  2. Masahiko Nomin perustama Human-Science ABO Center 
  3. Verenluovutusmaskotit Japanin ter­veys­mi­nis­te­rön sivuilla 
  4. Tofugu: Japanese blood types and what they say about your personality

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta ja tiedeviestijä. Ottaa mielellään vastaan kirjoittamiseen, tekstien toimittamiseen ja tutkimuspohjaisen tiedon yleistajuistamiseen liittyviä tehtäviä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, että kulttuurissamme elää yhä vahvoja lisääntymiseen liittyviä normeja.

Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat.