Ympäristöaktivismi buddhalaiseen malliin

Ympäristökriisin syvetessä aktivismi löytää uusia väyliä. Eräs kekseliäs ympä­ris­tö­ak­ti­vis­min muoto on puiden vih­ki­mi­nen budd­ha­lai­sik­si munkeiksi metsien suojelun nimissä. Tapa nojaa Buddhan ope­tuk­siin kär­si­myk­sen vähentämisestä. 

Puu otetaan osaksi munkkien eli bhikk­hu­jen vel­jes­kun­taa buat ton mai ‑sere­mo­nias­sa. Valittu puu on suuri, maisemaa hal­lit­se­va yksilö. Alkuperäistä sere­mo­ni­aa vas­taa­vas­sa tapah­tu­mas­sa puu merkitään eri­tyi­sek­si kie­to­mal­la sen ympärille oranssi, munkin kaavun värinen kangas. 

Thaimaalaisista 90 % on budd­ha­lai­sia. Maallikoilla ja bhikk­huil­la on tiiviit yhteydet, ja myös buat ton maihin osal­lis­tuu maal­li­koi­ta. Perinteisessä bhikk­hu­jen vih­ki­se­re­mo­nias­sa maallikot lah­joit­ta­vat heille erilaisia tykö­tar­pei­ta. Ekomunkkien versiossa lah­joi­te­taan ja istu­te­taan puun siemeniä. Valistavissa tem­pauk­sis­sa pyhiä tekstejä luetaan ja tulkitaan tavalla, jossa henkisyys kohtaa ympäristönsuojelun.

Bhikkhuihin suh­tau­du­taan hyvin kun­nioit­ta­vas­ti, ja heidän vahin­goit­ta­mi­sen­sa on paitsi laitonta, myös tabu. Puun sym­bo­li­nen munkkeus ulottaa suo­je­luk­sen puu­yk­si­löön ja koko metsään. Munkkipuut herät­tä­vät vahvoja miel­leyh­ty­miä budd­ha­lai­suu­des­sa kes­kei­seen kaikkien olentojen kär­si­myk­sen vähen­tä­mi­seen, ja monet metsurit kiel­täy­ty­vät kos­ke­mas­ta mer­kit­tyi­hin puihin.

Ekomunkeilla on ollut mer­kit­tä­vä vaikutus Thaimaan ympä­ris­tö­tie­toi­suu­teen. Bhikkhut nauttivat usein val­tion­hal­lin­toa suurempaa luot­ta­mus­ta, ja ovat hyvässä asemassa levit­tä­mään tietoa. Samalla aktivismi herättää kes­kus­te­lua siitä, onko bhikk­hu­jen poliit­ti­nen aktii­vi­suus sopivaa. Kysymys liittyy luos­ta­ri­lai­tok­sen asemaan yhteis­kun­nas­sa. Viimeisen vuo­si­sa­dan aikana valtio on omaksunut monia luos­ta­rei­den perin­tei­siä tehtäviä, pakottaen ne etsimään uusia väyliä mer­ki­tyk­sel­li­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen maal­li­koi­den kanssa. 2010-luvulla puuse­re­mo­nioi­den suosio oli jo sitä luokkaa, että niitä nähtiin osana mis­si­ki­so­ja. Vaikka niiden vaikutus on tämän myötä hieman lai­men­tu­nut, ne ovat levinneet ainakin naa­pu­ri­maa Kambodžaan.

  1. Susan M. Darlington. 1998. The ordi­na­tion of a tree: The Buddhist ecology movement in Thailand
  2. BBC: Buddhist monk ordains trees to help the environment

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Huudot kaikuvat Berliinin keskustan läpi kulkevalla Unter den Lindenillä. Venäjän suurlähetystön kohdalla mielenosoitus hidastaa vauhtia, keskisormet nousevat ilmaan buuauksen säestämänä. Lauantaina 16.4.2022 Berliinissä järjestetty mielenilmaus on yksi esimerkki tavoista, joilla aktivistit ja kansalaisjärjestöt ovat yhdistäneet voimiaan.

Luomakunnan vartijat ‑elokuva keskustelee ihmisyyttä ja ympäristöä koskettavista muutoksista itäisessä Afrikassa. Tutkijoiden ja ympäristönsuojelijoiden ollessa huolissaan suurten nisäkkäiden sukupuutosta ja fossiilien suojelemisesta, paikalliset daasanach-paimentolaiset huolehtivat toimeentulostaan, sosiaalisista suhteistaan sekä maasta ja vedestä. Kohtaamisissa erilaiset luontosuhteet ravistelevat käsityksiä luonnosta mutta luovat myös vuoropuhelun mahdollisuuksia.

Tšernobylin suojavyöhyke muodostettiin toukokuussa 1986, ydinvoimalan nelosreaktorin räjähdyksen jälkeen. Nyt se on hetkessä muuttunut kehittyvästä turistikohteesta turvallisuusuhaksi. Ydinvoiman uhat ja mahdollisuudet näyttäytyvät hyvin eri tavoin sodan kuin rauhan aikana. Kulttuuriperinnöllinen tutkimus suojavyöhykkeestä valottaa turismin merkitystä ydinvoiman mielikuvien tuottajana.