Ympäristöaktivismi buddhalaiseen malliin

Ympäristökriisin syvetessä aktivismi löytää uusia väyliä. Eräs kekseliäs ympä­ris­tö­ak­ti­vis­min muoto on puiden vih­ki­mi­nen budd­ha­lai­sik­si munkeiksi metsien suojelun nimissä. Tapa nojaa Buddhan ope­tuk­siin kär­si­myk­sen vähentämisestä. 

Puu otetaan osaksi munkkien eli bhikk­hu­jen vel­jes­kun­taa buat ton mai ‑sere­mo­nias­sa. Valittu puu on suuri, maisemaa hal­lit­se­va yksilö. Alkuperäistä sere­mo­ni­aa vas­taa­vas­sa tapah­tu­mas­sa puu merkitään eri­tyi­sek­si kie­to­mal­la sen ympärille oranssi, munkin kaavun värinen kangas. 

Thaimaalaisista 90 % on budd­ha­lai­sia. Maallikoilla ja bhikk­huil­la on tiiviit yhteydet, ja myös buat ton maihin osal­lis­tuu maal­li­koi­ta. Perinteisessä bhikk­hu­jen vih­ki­se­re­mo­nias­sa maallikot lah­joit­ta­vat heille erilaisia tykö­tar­pei­ta. Ekomunkkien versiossa lah­joi­te­taan ja istu­te­taan puun siemeniä. Valistavissa tem­pauk­sis­sa pyhiä tekstejä luetaan ja tulkitaan tavalla, jossa henkisyys kohtaa ympäristönsuojelun.

Bhikkhuihin suh­tau­du­taan hyvin kun­nioit­ta­vas­ti, ja heidän vahin­goit­ta­mi­sen­sa on paitsi laitonta, myös tabu. Puun sym­bo­li­nen munkkeus ulottaa suo­je­luk­sen puu­yk­si­löön ja koko metsään. Munkkipuut herät­tä­vät vahvoja miel­leyh­ty­miä budd­ha­lai­suu­des­sa kes­kei­seen kaikkien olentojen kär­si­myk­sen vähen­tä­mi­seen, ja monet metsurit kiel­täy­ty­vät kos­ke­mas­ta mer­kit­tyi­hin puihin.

Ekomunkeilla on ollut mer­kit­tä­vä vaikutus Thaimaan ympä­ris­tö­tie­toi­suu­teen. Bhikkhut nauttivat usein val­tion­hal­lin­toa suurempaa luot­ta­mus­ta, ja ovat hyvässä asemassa levit­tä­mään tietoa. Samalla aktivismi herättää kes­kus­te­lua siitä, onko bhikk­hu­jen poliit­ti­nen aktii­vi­suus sopivaa. Kysymys liittyy luos­ta­ri­lai­tok­sen asemaan yhteis­kun­nas­sa. Viimeisen vuo­si­sa­dan aikana valtio on omaksunut monia luos­ta­rei­den perin­tei­siä tehtäviä, pakottaen ne etsimään uusia väyliä mer­ki­tyk­sel­li­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen maal­li­koi­den kanssa. 2010-luvulla puuse­re­mo­nioi­den suosio oli jo sitä luokkaa, että niitä nähtiin osana mis­si­ki­so­ja. Vaikka niiden vaikutus on tämän myötä hieman lai­men­tu­nut, ne ovat levinneet ainakin naa­pu­ri­maa Kambodžaan.

  1. Susan M. Darlington. 1998. The ordi­na­tion of a tree: The Buddhist ecology movement in Thailand
  2. BBC: Buddhist monk ordains trees to help the environment

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Jeesusta pidetään oletusarvoisesti valkoisena miehenä. Tätä on perusteltu kieliopilla ja evankeliumien kuvauksilla ”Jumalan Pojasta”. Myös hegemoninen käsitys miessukupuolen paremmuudesta on vaikuttanut Jeesus-kuvaan. Mitä tapahtuu, kun tämä kuva kyseenalaistetaan ja Jeesuksen hahmo puretaan miehisistä kahleistaan? Alta paljastuu Jeesus, joka on queer.