Maailman ainoa avaruuskissa

Maapallon ulko­puo­lel­le jou­tu­mi­nen lienee mer­kil­li­sim­piä asioita, mitä muille eläimille on suh­teis­taan ihmisen kanssa seurannut. Historian ainoa ava­ruu­des­sa käynyt kissa oli katukissa nimeltä Félicette. 

Ranskan ava­ruus­oh­jel­maan kul­ku­kis­san elämästä poimittu Félicette oli yksi 14 kissasta, joita kou­lu­tet­tiin raket­ti­mat­kaa varten, ja ainoa joka pääsi ava­ruu­teen asti. Lokakuussa 1963 Félicette kävi 13 minuutin ava­ruus­len­nol­la, noin 150 kilo­met­riin kohon­neel­la raketilla. Lennon päät­teek­si kissaa kul­jet­ta­nut kapseli laskeutui varjon avulla onnis­tu­nees­ti maahan. 

Eläimiä vietiin ava­ruu­teen ennen ihmisiä, jotta voitiin tutkia ava­ruus­len­non raskaiden olo­suh­tei­den vai­ku­tuk­sia nisäk­käi­den kehoihin. Félicette selvisi koet­te­le­muk­ses­ta hengissä, mutta menehtyi pari kuukautta myöhemmin. Sen aivoihin oli istutettu elekt­ro­de­ja, joiden avulla kerättiin tietoa ava­ruus­len­non vai­ku­tuk­sis­ta. Niiden pois­ta­mi­nen vaati Félicetten lopet­ta­mis­ta.

Avaruuslennot olivat eläin­ko­kei­ta, joiden kohteet yleensä kuolivat tieteen nimissä. Félicette ja muut koe-eläimet asuttavat hankalaa kate­go­ri­aa eläinten luo­kit­te­lus­sam­me. Ne ovat usein lem­mik­ki­nä pidettyjä lajeja, kuten kissoja ja jyr­si­jöi­tä, tai ihmiselle läheistä sukua olevia kädel­li­siä. Näiden lajien teho­tuo­tan­toa ravin­nok­si tuskin pidet­täi­siin sopivana, ja eläin­ko­keet kos­me­tiik­ka­teol­li­suu­des­sa ovat vähen­ty­neet eläi­noi­keus­liik­keen asettaman paineen alla mer­kit­tä­väs­ti. Tieteen edis­tyk­sen ja ihmis­kun­nan terveyden eteen näiden eläinten uhraa­mi­nen nähdään hyväk­syt­tä­vä­nä, mutta tarinoita niistä ei juurikaan kerrota. 

Poikkeuksia löytyy — jopa san­ka­ri­ta­ri­noi­ta. Kuuluisin ava­ruu­teen joutunut eläin ja kenties samalla kuuluisin koe-eläin oli Laika-koira, joka lähe­tet­tiin Maan kier­to­ra­dal­le Neuvostoliiton ava­ruus­oh­jel­man osana 1957. Laika kuoli matkan aikana, mutta ikuis­tet­tiin avaruuden val­loi­tuk­sen his­to­ri­aan.

Vuonna 2020 Félicette sai prons­si­sen muis­to­mer­kin Strasbourgin International Space Universityn tiloihin. Patsas esittää planeetan päällä istuvaa kissaa.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Toukokuun nimi tulee toukotöistä, joita tehtiin uuden sadon valmistelemiseksi. Töiden aloituspäivänä toukoleipä jaettiin kylväjien ja toukotöissä käytetyn hevosen kesken. Pellollekin saatettiin murentaa tai kylvää pala leivästä hyvän sadon takaamiseksi. Toukoleipää onkin kutsuttu myös nimillä kylvöleipä, kyntöleipä, eloleipä ja toukokaakku.

Jättiläiskalmarit esitetään tänä päivänä “merten viimeisinä mysteereinä”. Näköhavainnot niistä ovat antaneet esikuvan muun muassa skandinaavisesta tarinaperinteestä tutulle merihirviö Krakenille. Jättiläiskalmareita ei kuitenkaan ole pidetty hirviöinä kautta aikojen, vaan ne hirviöllistettiin vasta 1800-luvun lopulla.