Pandemian paikalliset ratkaisut

Suomen ensim­mäis­ten COVID-19-tar­tun­to­jen pal­jas­tut­tua useita taudille altis­tu­nei­ta on määrätty karan­tee­niin. Heidän tulisi pysytellä kotosalla eikä esi­mer­kik­si kaupassa asiointi ole sallittua. Viime viikolla kuitenkin uuti­soi­tiin tapauk­ses­ta, jossa karan­tee­niin mää­rät­ty­jä lapsia olisi nähty Helsingin Viikin K‑supermarketissa.

Yksilön liik­ku­mis­va­paut­ta rajoit­ta­va karan­tee­ni on vakava varotoimi, joten miksi sitä rikotaan? Eräs selitys saattaa piillä siinä, että kun uusi koro­na­vi­rus ei viran­omais­ten mukaan ole juuri kausi-influens­saa vaa­ral­li­sem­pi, voi karan­tee­nia olla yksi­lö­ta­sol­la vaikea ottaa vakavasti.

COVID-19 ‑tar­tun­nois­ta tie­dot­ta­van THL:n tehtävänä on valistaa kansaa tilanteen vaka­vuu­des­ta. Samalla on kuitenkin väl­tet­tä­vä aiheet­to­man pelon syn­nyt­tä­mis­tä. Tehtävä on hankala, sillä se vaatii tasa­pai­not­te­lua kahden varsin erilaisen tavoit­teen kanssa.

Käytännön tasolla lop­pu­tu­le­ma­na voi olla, että faktoja voidaan joutua kertomaan vali­koi­den. Tällainen toiminta voidaan johtaa filosofi Platonin val­tio­teo­ri­aan, jonka mukaan valtion johtajat ja edustajat ovat ainoita, joilla on oikeus (ja tar­vit­taes­sa myös vel­vol­li­suus) valeh­del­la, jos se palvelee suurempaa hyötyä.

Uusi koro­na­vi­rus lisättiin Suomessa helmikuun puo­li­vä­lis­sä vähin äänin yleis­vaa­ral­lis­ten tar­tun­ta­tau­tien listalle. WHO:n mukaan kuol­lei­suus koro­na­vi­ruk­seen on noin 3,4%, mikä on 20 – 100 kertaa kausi-influens­saa korkeampi.

Lentoliikenteen voimakas rajoit­ta­mi­nen olisi saattanut rajoittaa taudin leviä­mis­tä Suomeen. Silti siihen ei ole haluttu viran­omais­ten toimesta puuttua. Pääosa suo­ma­lais­ten lennoista on ulko­mail­le koh­dis­tu­vaa vapaa-ajan matkailua, mutta myös työ­mat­ko­jen osuus on huo­mat­ta­va.

Nykymaailmassa turismin merkitys on niin suuri, että siihen on vaikea puuttua. Kyse on turismin talou­del­li­ses­ta arvosta, mutta myös yksilön sub­jek­tii­vi­ses­ta oikeu­des­ta matkustaa. Suomessa perus­tus­la­ki takaa liik­ku­mis­va­pau­den. Kriisitilanteessa yksi­lön­va­paut­ta koros­ta­vat arvot joutuvat tör­mäys­kurs­sil­le kan­sa­lais­ten suo­je­le­mi­sen kanssa.

Globaalit ilmiöt kuten COVID-19 aikaan­saa­vat pai­kal­li­sia reak­tioi­ta. Tällaisia maa­il­man­laa­jui­ses­ti pai­kal­lis­ta­sol­la vai­kut­ta­via ilmiöitä kutsutaan glo­kaa­leik­si. Esimerkiksi Kiina, ja sittemmin Italia, ovat käyt­tä­neet kovia otteita koro­nae­pi­de­mian kuriin saa­mi­sek­si. Näissä maissa koko­nai­sia kau­pun­ke­ja on eristetty. Siinä missä Suomessa karan­tee­ni käy­tän­nös­sä perustuu suos­tu­muk­seen, Kiinassa ihmisiä on jopa lukittu asun­toi­hin­sa ulkopuolelta.

Mennäänkö talous vai ihminen edellä – ja jos mennään, niin missä? Helposti voisi ajatella, että Euroopassa halutaan pitää talous ja yhteis­kun­ta pyö­ri­mäs­sä nor­maa­liin tapaan, vaikka se vaatisi muutaman kuo­lo­nuh­rin. Toisaalta Kiinan hallinnon toimissa ei vält­tä­mät­tä ole kyse ihmis­hen­kien aset­ta­mi­ses­ta talouden edelle. Ehkä on vain laskettu, että epidemian nopea rat­kai­se­mi­nen tulee lopulta myös kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti edullisemmaksi.

Raaka-aineiden moni­mut­kai­set toi­mi­tus­ket­jut ja kan­sain­vä­li­sen kaupan herkkyys voivat aikaan­saa­da tilanteen, jossa jo hieman influens­saa vakavampi tauti voi aiheuttaa arkie­lä­mää huo­mat­ta­vas­ti hei­ken­tä­viä talousvaikutuksia.

Siinä missä monien kes­kus­te­lu­pals­to­jen kau­hu­ku­vat pohjaavat kata­stro­fie­lo­ku­vien tar­joa­maan kuvastoon, voi koro­na­vi­ruk­sen suurin uhkakuva liittyä apteekin ja lähi­kau­pan tyh­je­ne­viin hyllyihin. Matkailualan pie­ny­rit­tä­jil­le kyse voi olla myös toi­meen­tu­lon menettämisestä.

Kirjoittaja

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Jan-Peter Strömming 14.3.2020 klo 15:56

    Siinä missä monien kes­kus­te­lu­pals­to­jen kau­hu­ku­vat pohjaavat kata­stro­fie­lo­ku­vien tar­joa­maan kuvastoon, voi koro­na­vi­ruk­sen suurin uhkakuva liittyä apteekin ja lähi­kau­pan tyh­je­ne­viin hyllyihin. Matkailualan pie­ny­rit­tä­jil­le kyse voi olla myös toi­meen­tu­lon menettämisestä.”

    Suomessa on noin 300 hen­gi­tys­ko­net­ta. Jos 5 % sai­ras­tu­neis­ta tarvitsee niitä, 6000 sai­ras­tu­nut­ta riittää kuor­mit­ta­maan kaikki saa­ta­vil­la olevat laitteet. Tämän jälkeen hen­gi­tys­ko­nei­ta tar­vit­se­vat kuolevat. Tässä mainittu 5 % on melko kon­ser­va­tii­vi­nen arvio, sillä luke­mis­sa­ni teks­teis­sä on ollut esillä 10 — 20 %. Jos 70 % suo­ma­lai­sis­ta saa taudin, mikä ilman aggres­sii­vi­sia toimia tapahtuu kuu­kau­des­sa tai parissa, noin 3.5 % suo­ma­lai­sis­ta kuolee pel­käs­tään tästä syystä, minkä päälle tulee muu taudin aiheut­ta­ma kuol­lei­suus. Sinun mie­les­tä­si suurin uhkakuva liittyy lähi­kau­pan tyh­je­ne­viin hyllyihin, ja muista uhkista puhuminen on kes­kus­te­lu­pals­to­jen kom­men­toi­jien kyvyt­tö­myyt­tä erottaa elokuva todellisuudesta. 

    Nyt järki käteen saatana.

    Vastaa

Lue myös nämä: