Satiirilla öljyhanketta vastaan

Koillis-Yhdysvalloissa eräs öljyputki on kaa­voi­tet­tu kulkemaan alku­pe­räis­kan­so­jen pyhien maiden halki. Lokakuussa 2019 öljy-yhtiö Enbridge ilmoitti luo­vut­ta­van­sa alueen alku­pe­räis­väes­töl­le täyden kont­rol­lin reitin vii­mei­ses­tä 30 kilo­met­ris­tä hyvi­tyk­se­nä tästä. Osuutta kutsutaan pro­jek­tis­sa nimellä Peace Pipeline, ja sen ottaa haltuunsa Indigenous Pipeline Council, IPC.

Tiedote ei oikeasti ollut yhtiön oma, vaan kuului satiirin keinoja hyö­dyn­tä­vään kan­sa­lai­sak­ti­vis­tien tem­pauk­seen. IPC:n esi­tet­tiin kaa­vai­le­van öljy­put­kea Duluthiin, joka on tärkeä talous­kau­pun­ki.

Duluthin hau­taus­maal­la aloi­tet­tiin pyhien jään­nös­ten uudelleen siir­tä­mi­nen kömpelön tiimin voimin: ruu­mi­sark­ku­ja kan­net­tiin kau­his­tu­nei­den kir­kos­sa­kä­vi­jöi­den editse ruumiiden putoil­les­sa. Paikalliselle eliitti-golfklu­bil­le ilmes­tyi­vät raken­nus­tar­kas­ta­jat mit­tai­le­maan arvok­kai­ta tiluksia. Yrityksille ja polii­ti­koil­le jär­jes­tet­tiin lob­baus­ti­lai­suus, jossa osal­lis­tu­jil­le ilmoi­tet­tiin että läs­nä­olol­laan he osoit­ta­vat luo­vut­ta­van­sa yhtei­sön­sä alueiden hallinnan IPC:lle. Sopimuksen sine­töi­mi­sek­si monia pyy­det­tiin pitämään “Öljypäällikön” pää­hi­net­tä ja liit­ty­mään “Mustan käärmeen” tanssiin, jota johti sihisevä IPC:n toi­mi­tus­joh­ta­ja ”Coyote Mick Tomi” – viit­tauk­se­na Iktomiin, poh­joi­sa­me­rik­ka­lai­sis­sa myto­lo­giois­sa esiin­ty­vään trickster-hahmoon.

Satiiri on aina ollut alta­vas­taa­jan keino vastustaa val­lan­pi­tä­jiä. Se kasvattaa tie­toi­suut­ta val­ta­ra­ken­teis­ta ja auttaa käsit­te­le­mään ongelmiin liittyvää ahdis­tus­ta. IPC:n reitti Duluthin hau­taus­mai­den, golfklu­bien ja taka­pi­ho­jen läpi hei­jas­te­li tapoja, joilla suu­ryh­tiöi­den toiminta rikkoo surutta alku­pe­räis­kan­so­jen oikeuksia Yhdysvalloissa ja muualla maa­il­mas­sa.

Enbridgen öljyputki, kuten luke­mat­to­mat muutkin hankkeet, sivuuttaa täysin alku­pe­räis­kan­so­jen kanssa tehdyt sopi­muk­set, joissa on taattu pyhien paikkojen kos­ke­mat­to­muus ja kansojen oikeus perin­teis­ten elin­kei­no­jen har­joit­ta­mi­seen. Öljyputki vaarantaa eri­tyi­ses­ti pyhän vil­li­rii­sin viljelyn, joka on alueen kansojen elinehto.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Jättiläiskalmarit esitetään tänä päivänä “merten viimeisinä mysteereinä”. Näköhavainnot niistä ovat antaneet esikuvan muun muassa skandinaavisesta tarinaperinteestä tutulle merihirviö Krakenille. Jättiläiskalmareita ei kuitenkaan ole pidetty hirviöinä kautta aikojen, vaan ne hirviöllistettiin vasta 1800-luvun lopulla.

Tuhansia vuosia vanhoja ihmisen ja eläinten jäänteitä ja esineitä tutkimalla saadaan tietoa siitä, millä tavoin merkityksellisimmät eläimet muokkasivat ihmisyhteisöjä. Monilajisessa maailmassa ihminen ei nähnyt itseään olemassaolon keskipisteenä, vaan eli vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Mitä eläimissä kunnioitettiin? Miten hirvenpyytäjä toimi varmistaakseen onnistuneen pyynnin?

Voiko pandemiasta seurata mitään hyvää? Tähän mennessä on merkillepantavaa, että kaiken perustellun huolen lisäksi koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on tuonut myös toivoa. Kuten monet kriisit, myös COVID-19 on tuonut esiin ihmisten halun auttaa toisiaan ja voimakkaan solidaarisuuden tunteen.