Antropologia on ihmisiin keskittyvä tieteenala. Muut maailmaa kanssamme asuttavat eläimet ovat kuitenkin monin tavoin liitoksissa ihmisyhteiskuntiin ja niiden arvoihin, tarinoihin, talouteen ja arkeen. Käsitykset ihmisen paikasta maailmassa määrittelevät samalla muiden eläinten rooleja ja oikeuksia. Tavat jaotella eläimiä esimerkiksi kotieläimiin ja tuotantoeläimiin vaihtelevat suuresti ympäri maailmaa, ja kertovat tavoista kartoittaa ja luokitella maailman ilmiöitä erilaisten paikallisten logiikoiden mukaan. Eläin ei kuitenkaan ole pelkkä toiminnan kohde: eläinten läsnäololla ja lajienvälisellä vuorovaikutuksella on monenlaisia vaikutuksia ihmisiin, kuten myös eläinlajien katoamisella.
Eläimet-teemaviikko esittelee monenlaisia tutkimuksellisia näkökulmia ihmisten ja eläinten suhteisiin niin antropologian, arkeologian kuin historiantutkimuksen keinoin. Viikon aikana julkaistaan kolme uutta artikkelia ja kaksi Kulttuurishokkia. Teemaviikon päätteeksi kaikki sisällöt löytyvät tältä sivulta.
Viikon tunnelmaan voi virittäytyä näillä artikkeleilla, jotka antavat hyvää pohjaa sille, mitä antropologian suhde eläimiin voi tarkoittaa.
- Antropologian lajienvälinen tutkimuskenttä – mitä kaikkea se pitää sisällään?
- Ihmisen ja eläinten suhteissa ei ole kyse ainoastaan suoraviivaisista valtasuhteista, vaan eläin ja ihminen elävät toistensa kulttuureissa.
- Sonja Koski on evoluutioantropologi. Haastattelussa hän kertoo työstään kädellistutkimuksen parissa ja urapolustaan biotieteilijästä antropologiksi.
Kotipiirin eläimet
Meille varmasti tutuimpia eläimiin liittyviä jakoja on jakaa eläimet kesyihin lemmikki- ja kotieläimiin sekä ihmisestä kauempana eläviin villieläimiin. Muun muassa kissat, koirat ja hevoset ovat tyypillisesti ihmisen kumppaneiksi ja kodin piiriin sopivaksi nähtyjä eläimiä, jopa ystäviä.UUSI ARTIKKELI: Avaruuskissa Felicette on ainoa avaruuslennolla käynyt kissaeläin. Se selvisi matkastaan hengissä, mutta menehtyi tieteen nimissä.
UUSI ARTIKKELI: Ihmisen paras ystävä on kulkenut kanssamme hyvin pitkän aikaa. Yhteiselonsa aikana koira ja ihminen ovat muokanneet toisiaan monin tavoin.
Kissa ei jätä ketään kylmäksi, ja kissoja otetaankin lemmikiksi hyvin helposti. Niitä myös hylätään helposti. Mikä selittää kissan asemaa helposti syrjään laitettavana lemmikkinä?
Poliisikoira ja ohjaaja oppivat luottamaan toisiinsa pitkäaikaisessa ja tiiviissä kollegiaalisessa työsuhteessa, joka perustuu vuorovaikutukseen.
Elämä hevosen kanssa kehittää ihmistä, kun hevosen kanssa kommunikointi vaatii uudenlaisten taitojen opettelua.
Se, mitkä eläimet koetaan läheisinä ja hyödyllisinä, vaihtelee. Brasilialaisessa kylässä on kalastettu yhdessä delfiinien kanssa 1800-luvulta asti.
Ympäri maailmaa tunnettu haukkametsästys on Lähi-idässä maailman aineetonta kulttuuriperintöä.
Villit eläimet
Kodin piirin ja ihmisen hallitseman maailman laitamilla elävät villieläimet, jotka saatetaan nähdä jaloina ja vapaina, mutta myös uhkaavina ja vaarallisina – enemmän tai vähemmän rationaalisin perustein. Myös tuotantoeläimet hahmotetaan hyvin eri tavalla kuin kotieläimet.UUSI ARTIKKELI: Jättiläiskalmari joutui hirviön rooliin 1800-luvulla luonnontieteilijöiden toimesta. Artikkeli on teemaviikon uusia julkaisuja.
UUSI ARTIKKELI: Kivikauden metsästäjä-keräilijöiden eläinsuhteet poikkesivat vahvasti omistamme. Artikkeli on teemaviikon uusia julkaisuja.
Mistä kyytä syytetään? Kyykäärme on Suomen vihatuimpia eläimiä, huolimatta harvinaisuudestaan.
Mehiläisiä käytetään sotateknologian apuna. Eläinten käyttö erilaisiin tuotannollisiin tarkoituksiin ei rajoitu syötäviin eläimiin.
Käärmeiden huippuasiantuntijat Intiassa osaavat käsitellä myrkkykäärmeitä erityisellä tavalla, saadakseen vastamyrkkyä käärmeenpuremiin.
Hirmuliskojen valta on tosiasia vielä nykypäivänäkin, tosin poliittisilla areenoilla.
Suomessa on pitkä perinne käärmeiden pitämisestä maatalojen pihapiirissä. Kulttuurishokki julkaistaan viikon päätteeksi.
Naapurina jääkarhu
Vuonna 2018 toteutettu Naapurina jääkarhu -hanke lähetti kaksi toimittajaamme Huippuvuorille tarkastelemaan jääkarhun ja ihmisen sosiokulttuurista suhdetta. Hankkeen hedelminä syntyi neliosainen raportti sekä puolentoista tunnin mittainen dokumenttielokuva, joka on kokonaisuudessaan nähtävissä sivustollamme ja YouTubessa.
Osa 1: Maailman aidoimmassa luonnossa. Millaisia kulttuurisia ajatusmalleja paikalliseen arktiseen luontoon liittyy?
Osa 2: Ihminen osana jääkarhua. Näkemys jääkarhun koskemattomuudesta on ensisijaisesti tarina, jota ihminen tällä hetkellä niistä kertoo.
Osa 3: Jääkarhu osana ihmistä. Millä tavoin jääkarhu vaikuttaa Norjan Huippuvuorilla asuvien elämään, toimijuuteen ja kokemukseen paikallisuudesta?
Osa 4: Arktiksen kuningas. Mikä tekee jääkarhusta niin keskeisen ja voimakkaita tunteita herättävän lajin?
Kiinnostavaa tietoa, kiitos tästä!