Teemaviikko: Eläimet

Antropologia on ihmisiin kes­kit­ty­vä tie­tee­na­la. Muut maailmaa kanssamme asuttavat eläimet ovat kuitenkin monin tavoin lii­tok­sis­sa ihmi­syh­teis­kun­tiin ja niiden arvoihin, tari­noi­hin, talouteen ja arkeen. Käsitykset ihmisen paikasta maa­il­mas­sa mää­rit­te­le­vät samalla muiden eläinten rooleja ja oikeuksia. Tavat jaotella eläimiä esi­mer­kik­si kotie­läi­miin ja tuo­tan­toe­läi­miin vaih­te­le­vat suuresti ympäri maailmaa, ja kertovat tavoista kar­toit­taa ja luo­ki­tel­la maailman ilmiöitä eri­lais­ten pai­kal­lis­ten logii­koi­den mukaan. Eläin ei kui­ten­kaan ole pelkkä toiminnan kohde: eläinten läs­nä­olol­la ja lajien­vä­li­sel­lä vuo­ro­vai­ku­tuk­sel­la on monen­lai­sia vai­ku­tuk­sia ihmisiin, kuten myös eläin­la­jien katoa­mi­sel­la.

Eläimet-tee­ma­viik­ko esittelee monen­lai­sia tut­ki­muk­sel­li­sia näkö­kul­mia ihmisten ja eläinten suh­tei­siin niin ant­ro­po­lo­gian, arkeo­lo­gian kuin his­to­rian­tut­ki­muk­sen keinoin. Viikon aikana jul­kais­taan kolme uutta artik­ke­lia ja kaksi Kulttuurishokkia. Teemaviikon päät­teek­si kaikki sisällöt löytyvät tältä sivulta.

Viikon tun­nel­maan voi virit­täy­tyä näillä artik­ke­leil­la, jotka antavat hyvää pohjaa sille, mitä ant­ro­po­lo­gian suhde eläimiin voi tar­koit­taa.

Kotipiirin eläimet

Meille varmasti tutuimpia eläimiin liittyviä jakoja on jakaa eläimet kesyihin lemmikki- ja kotie­läi­miin sekä ihmisestä kauempana eläviin vil­lie­läi­miin. Muun muassa kissat, koirat ja hevoset ovat tyy­pil­li­ses­ti ihmisen kump­pa­neik­si ja kodin piiriin sopivaksi nähtyjä eläimiä, jopa ystäviä.

UUSI ARTIKKELI: Avaruuskissa Felicette on ainoa ava­ruus­len­nol­la käynyt kis­sae­läin. Se selvisi mat­kas­taan hengissä, mutta menehtyi tieteen nimissä.

UUSI ARTIKKELI: Ihmisen paras ystävä on kulkenut kanssamme hyvin pitkän aikaa. Yhteiselonsa aikana koira ja ihminen ovat muo­kan­neet toisiaan monin tavoin.

Kissa ei jätä ketään kylmäksi, ja kissoja ote­taan­kin lem­mi­kik­si hyvin helposti. Niitä myös hylätään helposti. Mikä selittää kissan asemaa helposti syrjään lai­tet­ta­va­na lem­mik­ki­nä?

Poliisikoira ja ohjaaja oppivat luot­ta­maan toisiinsa pit­kä­ai­kai­ses­sa ja tiiviissä kol­le­gi­aa­li­ses­sa työ­suh­tees­sa, joka perustuu vuo­ro­vai­ku­tuk­seen.

Elämä hevosen kanssa kehittää ihmistä, kun hevosen kanssa kom­mu­ni­koin­ti vaatii uuden­lais­ten taitojen opettelua.

Se, mitkä eläimet koetaan läheisinä ja hyö­dyl­li­si­nä, vaihtelee. Brasilialaisessa kylässä on kalas­tet­tu yhdessä del­fii­nien kanssa 1800-luvulta asti.

Ympäri maailmaa tunnettu hauk­ka­met­säs­tys on Lähi-idässä maailman ainee­ton­ta kult­tuu­ri­pe­rin­töä. 

Villit eläimet

Kodin piirin ja ihmisen hal­lit­se­man maailman lai­ta­mil­la elävät vil­lie­läi­met, jotka saatetaan nähdä jaloina ja vapaina, mutta myös uhkaavina ja vaa­ral­li­si­na — enemmän tai vähemmän ratio­naa­li­sin perustein. Myös tuo­tan­toe­läi­met hah­mo­te­taan hyvin eri tavalla kuin kotie­läi­met.

UUSI ARTIKKELI: Jättiläiskalmari joutui hirviön rooliin 1800-luvulla luon­non­tie­tei­li­jöi­den toimesta. Artikkeli on tee­ma­vii­kon uusia jul­kai­su­ja.

UUSI ARTIKKELI: Kivikauden met­säs­tä­jä-keräi­li­jöi­den eläin­suh­teet poik­ke­si­vat vahvasti omistamme. Artikkeli on tee­ma­vii­kon uusia jul­kai­su­ja.

Mistä kyytä syytetään? Kyykäärme on Suomen viha­tuim­pia eläimiä, huo­li­mat­ta har­vi­nai­suu­des­taan.

Mehiläisiä käytetään sota­tek­no­lo­gian apuna. Eläinten käyttö eri­lai­siin tuo­tan­nol­li­siin tar­koi­tuk­siin ei rajoitu syötäviin eläimiin.

Käärmeiden huip­pu­asian­tun­ti­jat Intiassa osaavat käsitellä myrk­ky­käär­mei­tä eri­tyi­sel­lä tavalla, saa­dak­seen vas­ta­myrk­kyä käär­meen­pu­re­miin.

Hirmuliskojen valta on tosiasia vielä nyky­päi­vä­nä­kin, tosin poliit­ti­sil­la aree­noil­la.

Suomessa on pitkä perinne käär­mei­den pitä­mi­ses­tä maa­ta­lo­jen piha­pii­ris­sä. Kulttuurishokki jul­kais­taan viikon päät­teek­si.

Naapurina jääkarhu

Vuonna 2018 toteu­tet­tu Naapurina jääkarhu ‑hanke lähetti kaksi toi­mit­ta­jaam­me Huippuvuorille tar­kas­te­le­maan jääkarhun ja ihmisen sosio­kult­tuu­ris­ta suhdetta. Hankkeen hedelminä syntyi nelio­sai­nen raportti sekä puo­len­tois­ta tunnin mittainen doku­ment­tie­lo­ku­va, joka on koko­nai­suu­des­saan näh­tä­vis­sä sivus­tol­lam­me ja YouTubessa.

Osa 1: Maailman aidoim­mas­sa luonnossa. Millaisia kult­tuu­ri­sia aja­tus­mal­le­ja pai­kal­li­seen arktiseen luontoon liittyy?

Osa 2: Ihminen osana jääkarhua. Näkemys jääkarhun kos­ke­mat­to­muu­des­ta on ensi­si­jai­ses­ti tarina, jota ihminen tällä hetkellä niistä kertoo.

Osa 3: Jääkarhu osana ihmistä. Millä tavoin jääkarhu vaikuttaa Norjan Huippuvuorilla asuvien elämään, toi­mi­juu­teen ja koke­muk­seen pai­kal­li­suu­des­ta?

Osa 4: Arktiksen kuningas. Mikä tekee jää­kar­hus­ta niin keskeisen ja voi­mak­kai­ta tunteita herät­tä­vän lajin?

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Salla 2.4.2020 klo 01:57

    Kiinnostavaa tietoa, kiitos tästä!

    Vastaa

Lue myös nämä:

Toukokuun nimi tulee toukotöistä, joita tehtiin uuden sadon valmistelemiseksi. Töiden aloituspäivänä toukoleipä jaettiin kylväjien ja toukotöissä käytetyn hevosen kesken. Pellollekin saatettiin murentaa tai kylvää pala leivästä hyvän sadon takaamiseksi. Toukoleipää onkin kutsuttu myös nimillä kylvöleipä, kyntöleipä, eloleipä ja toukokaakku.

Jättiläiskalmarit esitetään tänä päivänä “merten viimeisinä mysteereinä”. Näköhavainnot niistä ovat antaneet esikuvan muun muassa skandinaavisesta tarinaperinteestä tutulle merihirviö Krakenille. Jättiläiskalmareita ei kuitenkaan ole pidetty hirviöinä kautta aikojen, vaan ne hirviöllistettiin vasta 1800-luvun lopulla.