Suomessa on pitkä perinne käärmeiden pitämisestä maatalojen pihapiirissä. Vanhimmat lähteet ovat peräisin 1600-luvulta, mutta perinne on todennäköisesti vanhempikin.
Käärmeillä oli yliluonnollinen yhteys talon menestykseen, erityisesti karjan hyvinvointiin. Menestyksen takaamiseksi tarjottiin käärmeelle “uutiset” eli ensivilja ja karjan ensimaito. Elättikäärmeellä oli oma kuppi, josta vastalypsetyn lehmän maito tarjottiin. Oli tärkeää, että maitoa annettiin ensimmäisenä juuri käärmeelle. Joillain alueilla talon käärme sai jopa ensimmäiset tipat ädinmaidosta.
Elättikäärme, joka oli usein lajiltaan rantakäärme, asusti tuvassa uunin tai lattian alla, navetassa, tallissa tai saunassa. Päivisin käärme saattoi eräiden tarinoiden mukaan majailla jopa talonväen sängyllä.
Kun käärmettä kohdeltiin hyvin, talon lehmät antoivat paljon maitoa. Käärmeen hoidon laiminlyönti vei talosta maito-onnen, tai aiheutti kotieläimen kuoleman.
Tarinoiden mukaan elättikäärmeen yhteys ruokkijaansa oli vahva. Sen tappaminen saattoi aiheuttaa emännän tai isännän sairastumisen tai jopa kuoleman. Kansantarinat kertovat onnettomista kohtaloista, joissa pihapiiriin saapunut matkalainen tai talon uusi miniä tappaa näkemänsä käärmeen ja tuo tahtomattaan vakavan onnettomuuden taloon.
Elättikäärmeitä saattoi olla useita, ja joskus niillä oli muiden kotieläinten tapaan omat nimensä ja kutsumahuutonsa, joilla ne saatiin tulemaan esiin.
Länsi-Suomessa elättikäärmeitä pidettiin maataloissa, Itä-Suomessa ja Karjalassa niitä oli lähinnä tietäjillä. Väkevä tietäjä kykeni nostattamaan käärmeen ja lähettämään sen aiheuttamaan vahinkoa vihamiehilleen. Ruotsissa on hyvin samantapainen elättikäärmeperinne, ja vastaavia tapoja löytyy myös Venäjältä ja Baltian maista.
Kristinuskon yleistyessä käärmeen maine alkoi huonontua kansan parissa, onhan sille varattu Raamatussa rooli pahuuden symbolina. Rantakäärmeen toinen nimi tarhakäärme juontuu sen kotieläimen kaltaisesta historiasta – käärme on elänyt tarhassa eli pihapiirissä.
Lukemista
- Martti Haavio: Suomalaiset kodinhaltiat
- Heikki Lehikoinen: Ole siviä sikanen – suomalaiset eläinuskomukset
- Urpo Vento: Dainojen henki. Latvian ja Liettuan kirjallisuudesta ja kulttuurista
- YLE Areena. Salatut eläimet: Onko suvullasi ollut kodinhaltijana elättikäärme?
