Asteekkien juomakulttuuri ja varoittavat tarinat

Asteekkien imperiumi tunnetaan eri­tyi­ses­ti ihmi­suh­re­ja vaa­ti­neis­ta uskon­nol­lis-poliit­ti­sis­ta menois­taan. Verenhimoisen maineen alle peittyy monia asteek­ki­kult­tuu­rin muita piirteitä, kuten suhde alkoholijuomiin. 

Säilyneiden lähteiden mukaan asteekit suh­tau­tui­vat juomiseen ankarasti. Juopuneisuus vaaransi arvossa pidetyn tasa­pai­noi­sen elämän, ja mah­dol­li­ses­ti jopa koko impe­riu­min. Agave-kasvista val­mis­te­tun pulque-juoman naut­ti­mi­nen oli tiukasti rajattu tiet­tyi­hin tilan­tei­siin ja tapah­tu­miin. Kohtuukäyttöä mitattiin annos­mää­räl­lä: pulqueta oli sopivaa nauttia neljä kupil­lis­ta, ei yhtään enempää. Viides kuppi johti ongelmiin. 

Pulquen lii­ka­käy­tös­tä ker­rot­tiin mora­li­soi­via tarinoita. Niissä liikaa hörppyä ottanut juoppo sammui kadulle, paljasti alas­to­muu­ten­sa keskellä toria tai riettaili aivan väärien ihmisten kanssa. Toilailut tuottivat tari­noi­den hen­ki­löil­le niin suurta häpeää, että niistä ker­rot­tiin seu­ran­neen pahempaa kuin krapula: jopa maas­ta­kar­koi­tus tai teloitus. 

Kuninkaallisilla pulquen vapaampi käyttö oli sallittua, mutta myös heillä kuppi saattoi tyhjentyä turhan monta kertaa. Asteekkien impe­riu­mia edel­tä­nei­den tol­teek­kien myyttinen kuningas Quetzalcoatl häpesi erään ker­to­muk­sen mukaan juo­pu­nei­ta kom­mel­luk­si­aan niin paljon, että jätti val­ta­kun­tan­sa ja teki polttoitsemurhan. 

Myös papisto nautti eri­va­pauk­sia alkoholin suhteen. Pulque oli arvos­tet­tu ritu­aa­li­juo­ma, joka toimi porttina muun­tui­nei­siin tie­toi­suu­den­ti­loi­hin ja toisiin maa­il­moi­hin, ja sitä nau­tit­tiin eri­lai­sis­sa sere­mo­niois­sa. Asteekkien tär­keim­män jumalan Huitzilopochtlin syn­ty­mä­juh­lan aikaan pulquen juonti oli sallittua kaikille. Vuoden kiertoon kuului ritu­aa­le­ja, joissa jopa 9 – 10 ‑vuotiaat lapset nauttivat pulqueta — sere­mo­nial­li­ses­ti, pik­ku­rui­sis­ta kupeista.

Ikäihmiset olivat eri­tyis­ryh­mä, jota nuo­rem­pien rajoit­teet eivät koskeneet. Yli 70-vuo­tiail­la oli vapaus käyttää omaa har­kin­taan­sa pulquen käytön suhteen, nuo­rem­pien suku­pol­vien kes­kit­tyes­sä var­je­le­maan isoäitejä ja ‑isiä telomasta itseään juovuspäissään. 

  1. Catherine R. DiCesare, 2018. Dangers of the ‘fifth cup’: the Aztec approach to alcohol. 

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Tieto Kamloops Indian Residential Schoolin alueelta Brittiläisessä Kolumbiassa löytyneistä 215 lapsen jäänteistä on järkyttänyt ympäri maailmaa. Lasten henkilöllisyydestä, kuolinsyistä tai ‑ajankohdista ei ole vielä tietoa, mutta heidän oletetaan menehtyneen vuonna 1969 sulkeutuneessa koulussa.