Demokratian tilasta maailmassa puhutaan paljon. Aihe nousee tapetille erityisesti koronapandemian kaltaisten poikkeusolojen aikana. Suomessa monipuolueyhteistyötä ja demokratiaa arvostetaan ja sen oppeja viedään myös maailmalle. Mukana demokratiaa tukemassa on Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen, joka Työkentällä-haastattelussa kertoo urastaan järjestömaailmassa.
Eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen vastaa videopuheluun kotonaan, ja naureskelee hieman valitsemalleen työpisteelle lapsensa huoneessa. Olimme alun perin sopineet tapaamisen Juvosen työpaikalle, mutta koronan myötä vallitsevien poikkeusolojen takia päädyimme tapaamaan ruudun välityksellä.
Juvosen työuralle on mahtunut monipuolisesti töitä eri kansalaisjärjestöissä. Nykyisessä työssään toiminnanjohtajana hän on toiminut vuodesta 2016 lähtien. Demo on maailmanlaajuisesti nähtynä ainutlaatuinen järjestö, sillä sen toiminnassa ovat mukana kaikki suomalaiset eduskuntapuolueet. Järjestön toiminnan voi tiivistää heidän nettisivuilta löytyvään lauseeseen: “Demokratian tukemista puolueilta puolueille”.
Demo on siis kaikkien suomalaisten eduskuntapuolueiden yhteinen järjestö, jonka tavoitteena on vahvistaa ja tukea puoluerajat ylittävää yhteistyötä. Järjestön toiminnassa mukana olevat, taustoiltaan erilaiset ihmiset tuovat toimintaan oman asiantuntemuksensa. Yhdessä Demon ja kumppanijärjestöjen kanssa he osallistuvat yhteistyöhankkeisiin kehittyvissä maissa.

Erilaisuuden ymmärtäminen kiinnostuksen kohteena
Mutta minkälainen on reitti järjestökentän ja demokratian edistämisen ytimeen? Juvonen valmistui 2000-luvun alussa englantilaisesta Sussexin yliopistosta pääaineenaan kehitystutkimus. Hän aloitti samaisessa yliopistossa opiskelemalla ensin kanditutkinnon sosiaaliantropologiasta.
“Bongasin yliopiston valintaoppaasta esittelyn eri opintoaiheista. Kulttuurintutkimus ja etenkin erilaisuuden ymmärtäminen kiinnostivat.”
Juvosella oli lisäksi alusta saakka kova halu lähteä opiskelemaan pois Suomesta, sillä mieli veti maailmalle aiemman ulkomailla oleskelun takia. Niinpä hän haki ja pääsi opiskelemaan Sussexin yliopistoon Brightoniin.
Juvonen sanoo pitäneensä paljon brittiläisestä opetusjärjestelmästä, jossa painotettiin pienryhmätyöskentelyä massaluentojen sijaan ja panostettiin alusta alkaen akateemisen kirjoittamisen oppimiseen. Osittain tämän takia kynnys opinnäytetöiden kirjoittamiseen myöhemmin ei noussut liian korkeaksi, kun oli jo tottunut tuottamaan tieteellistä tekstiä.
“Lisäksi opiskelukaupunkina Brighton oli hieno, meininki yliopistolla kansainvälistä ja opetus laadukasta. Pidin todella paljon opiskeluajastani Englannissa.”

Keskiössä ihmisoikeustyö
Antropologian kanditutkintonsa jälkeen Juvonen oli hetken töissä valtiolla ja kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan (nykyisin Fingo) kautta mukana vapaaehtoistyössä Nepalissa, kunnes sai syksyllä 2000 opinto-oikeuden Helsingin yliopistoon tekemään maisterin tutkintoa sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Loppujen lopuksi Juvonen päätti kuitenkin palata takaisin Sussexiin ja ottaa pääaineekseen kehitystutkimuksen, sillä häntä kiinnostivat maailman poliittiset prosessit ja valtajärjestelmät.
Valmistumisen jälkeen Juvonen on työskennellyt niin kansalaisjärjestöissä kuin yksityisellä puolella sekä Suomessa että ulkomailla. Avointa ohjelmasuunnittelijan paikkaa hän haki Demosta vuonna 2014, asuessaan perheensä kanssa Sri Lankassa kansainvälisen Pelastakaa lapset ‑järjestön töiden takia.
Juvonen kertoo, että Demon toiminta ja monipuoluedialogin tukeminen kiinnostivat häntä valtavan paljon. Demon tavoitteena on vahvistaa tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia, puoluerajat ylittävää yhteistyötä ja monipuolista poliittista keskustelua. Ihmisoikeusperustaisuus ja holistisuus ovat olleet Juvosen työuralla kantavia teemoja, kuten myös tasa-arvokysymykset.
“Pelastakaa lapset ‑järjestön työ oli ihmisoikeustyötä lasten oikeuksien vinkkelistä. Nykyinen työni taas on kansalaisoikeuksien tukemista.”
Vuoropuhelua Suomen ja kehittyvien maiden välillä
Demo tukee toiminnallaan demokratiakehitystä Suomessa ja muualla maailmassa. Toiminnassa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet. Tämä on Juvosen mukaan osoitus vahvasta suomalaisesta puolueiden välisestä vuoropuhelusta ja yhteistyöstä.
Tällä hetkellä Demossa on fokuksena inklusiivisuus eli politiikassa aliedustettujen ryhmien, kuten nuorten ja naisten, tukeminen. Demossa on vahva näkemys siitä, ettei maiden kehityksessä saisi unohtaa puolueiden ja politiikan roolia.
“Kehitysyhteistyöpuolella tämä helposti unohdetaan, vaikka todellisuudessa puolueet voivat kiihdyttää tai hidastaa maan kehitystä. On kaikkien etu, että puolueet sitoutuvat demokratian periaatteisiin.”
Demon kautta jaetaan suomalaisia hyviä käytäntöjä maailmalle, mutta myös meillä on opittavaa muualta maailmasta. “Kyse ei ole pelkästään siitä, että me jaamme osaamista, vaan kyse on vuorovaikutuksesta ja demokratian tukemisesta.”
Juvonen aloitti Demossa ohjelmasuunnittelijana. Nykyisessä toiminnanjohtajan pestissä hänen keskeisiä työtehtäviään ovat muun muassa järjestön strategian toimeenpano, esihenkilötehtävät, rahoitus- ja hallintoasiat sekä yhteydenpito sidosryhmiin. Tavallisesti päivät kuluvat tapaamisissa, rahoitushakemuksia tehdessä, artikkeleita kirjoittaessa ja kollegoiden kanssa suunnitellessa.

Tällä hetkellä Demolla on toimintaa Suomen ohella kuudessa eri maassa: Mosambikissa, Myanmarissa, Tunisiassa, Sambiassa, Etiopiassa ja Sri Lankassa. Järjestöllä on pienestä koostaan huolimatta laajat kansainväliset verkostot. Demo tekee paljon yhteistyötä muun muassa ulkoministeriön ja suurlähetystöjen kanssa.
Demo on toiminut yli 15 vuotta monipuolue- ja inklusiivisuusteemojen parissa. Juvonen pohtii, että järjestöllä onkin maailman mittakaavassa ainutlaatuinen markkinarako.
“Euroopassa on meidän lisäksemme yksi ainoa monipuolueyhteistyöhön keskittyvä järjestö, hollantilainen Netherlands Institute for Multiparty Democracy (NIMD), mutta heilläkään ei ole mukana kaikkia puolueita. Teemme luonnollisesti yhteistyötä NIMD:n kanssa, ja tällä hetkellä meneillään on kolme yhteishanketta, muun muassa politiikkakoulu Myanmarissa.”
Demokratian vahvistamisen lisäksi Demon työn keskiössä on etenkin kansainvälisissä hankkeissa naisten poliittisten ja kansalaisoikeuksien tukeminen. Esimerkiksi Etiopiassa järjestön toiminta on keskittynyt maan demokratiakehitykseen, tasa-arvotyöhön ja naisten poliittisen osallistumisen edistämiseen. Juvonen kokee, että suomalainen osaaminen otetaan maailmalla hyvin vastaan:
“Kansainvälisesti katsottuna Suomen kokemus kiinnostaa monia. Etenkin ottaen huomioon kuinka olimme vain sata vuotta sitten Euroopan periferiaa ja hyvin köyhä maa, ja kuinka olemme siitä nousseet. Mielestäni kehityksessä olennaista on ollut etenkin naisten merkittävä rooli yhteiskunnassa.”
Koronapandemia vaikuttaa myös demokratiatyöhön
Kysyessäni Juvoselta, mitä ominaisuuksia hän työssään tarvitsee, hän mainitsee aidon kiinnostuksen ja kyvyn tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa sekä ratkaisukeskeisyyden. Näitä kaikkia tarvitaan hänen mukaansa lähes kaikessa työelämässä.
“Innovatiivisuus ja uteliaisuus maailmaa kohtaan ovat olleet minun luonteessani hyödyllisiä piirteitä, kuten myös kärsivällisyys. Antoisinta työssä on erinomainen, tiivis työporukka, asiantuntevat kollegat, verkostot Suomessa ja maailmalla sekä heidän kanssaan käydyt keskustelut.”
Juvonen sanoo olevansa tyytyväinen Demon tuloksiin viime vuosina: järjestö on kasvanut ja sen merkittävyys on lisääntynyt. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi Tunisiassa ja Myanmarissa Demon järjestämissä politiikkakouluissa, joihin osallistuu paljon puoluepolitiikassa aktiivisia ihmisiä.
Politiikkakoulut keskittyvät poliittisten puolueiden osaamisen vahvistamiseen ja puolueiden välisen yhteistyön edistämiseen. Kouluissa opiskellaan esimerkiksi politiikan teoriaa ja tasa-arvokysymyksiä, sekä tutustutaan kansainvälisiin esimerkkeihin puoluetyöstä. Koulun jälkeen osallistujat jakavat oppimaansa eteenpäin omien puolueidensa sisällä.
Kouluissa on mukana yhteensä useita satoja niissä opiskelleita alumneja, jotka ovat oppineet yhteistyötaitoja ja tekevät nyt erilaisia poliittisia aloitteita demokratian tukemiseksi kotimaassaan. Useat alumnit ovat yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa muun muassa ministeriöissä ja parlamenteissa. He ovat kokeneet politiikkakoulun olleen uralleen hyödyllinen, mikä Juvosen mukaan on hieno osoitus Demon työn onnistumisesta.

Sambiassa järjestö on vuorostaan tehnyt yhteistyötä paikallisen naisjärjestön kanssa. Tämä on saanut aikaan sen, että suuri osa sambialaisista puolueista on laatinut tasa-arvosuunnitelman, jonka toimeenpanoa nyt seurataan. “Tällaiset onnistumiset ovat aina hyvin antoisia ja perustuvat pitkäkestoiseen tukeen”, Juvonen sanoo.
Tasa-arvo- ja demokratiatyössä on myös omat haasteensa, kuten prosessien hitaus ja globaalit poikkeustilanteet. Työ ottaa välillä takapakkia, esimerkiksi nyt koronapandemian ja sitä seuranneen autoritäärisyyden nousun takia. Juvonen pohtii hetken demokratian tilaa ja laatua maailmassa.
“Riippuu miltä taholta kysyy, että onko demokratia maailmalla kasvussa vai ei. Osa sanoo että on, mutta sen laatu heikkenee. Haasteena on se, että muistettaisiin puolustaa demokratiaa erityisesti poikkeustilanteissa, eikä pitää sitä itsestäänselvyytenä. Demokratia ei ole koskaan täysin valmis edes Suomessa, mutta meillä on silti paljon annettavaa maailman mittakaavassa. Minusta meidän olisi tärkeää ottaa demokratian edistämisessä entistä isompaa roolia.”
Antropologian opit käytössä
Juvonen erottelee työuransa ajalta muutamia kantavia teemoja, ikään kuin punaisia lankoja. Tasa-arvo, inklusiivisuus ja holistisuus ovat olleet hänen monipuolisella työurallaan aina keskiössä. Hän uskoo kiinnostuksen ja tiedon näistä teemoista lähteneen jo yliopistoajoilta.
“Etenkin kansainvälisissä hankkeissa on tärkeää ymmärtää paikallisten ihmisten osaamista ja paikallista kontekstia. Olennaista on myös antaa sen ymmärryksen muodostumiselle aikaa. Näitä asioita olen oppinut antropologian myötä, samoin kuin olen oppinut paremmin tunnistamaan omia etuoikeuksiani ja näkemään asioita laajemmasta perspektiivistä.”
Lisäksi hän mainitsee antropologian anteina analyyttisen työ- ja ajattelutavan sekä kyvyn pilkkoa palasiksi ja kyseenalaistaa tiettyjä itsestäänselvyyksiä: tasa-arvotyössä esimerkiksi sukupuolen määritelmää.
Kysyn lopuksi vielä vinkkejä järjestöurasta haaveileville yhteiskuntatieteilijöille. Juvonen korostaa etenkin aihepiiriin liittyvän työkokemuksen hankkimisen tärkeyttä, vaikka kaikki työkokemus on plussaa ja lähes kaikesta voi löytää olennaisia yhtymäkohtia unelmauralleen.
Hyväksi osoittautuneita reittejä järjestöuralle ovat myös työharjoittelut, siviilipalvelus ja yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyt opinnäytetyöt. Jos kansainväliset työtehtävät kiinnostavat, kannattaa lisäksi hankkia kansainvälistä kokemusta jollain tapaa – vaikka vapaaehtoistöissä, kuten Juvonen itse aikanaan teki.
“Todella tärkeää on myös oma, aito kiinnostus politiikkaa ja poliittisia prosesseja kohtaan sekä into jaksaa seurata niitä. Minusta on aina yhtä mahtavaa päästä tapaamaan työhönsä intohimoisesti suhtautuvia ihmisiä.”

- Podcast-lukija: Suvi Lensu
- Verkkotaitto: Niina Ahola
- Artikkelikuva: Micheile Henderson/Unsplash (CC0)