Jaavalainen loitsu ruoan muodossa

Legendan mukaan ruton saapuessa Jaavan saaren Yogyakartan kau­pun­kiin, sulttaani määräsi ala­mai­sen­sa kok­kaa­maan sayur lodeh ‑nimistä currya ja pysymään kotona 49 päivää. Rutto päättyi.

Yogyakartan eri­tyis­hal­lin­toa­lue sijaitsee Jaavan saaren ete­lä­puo­lel­la, ja on Indonesian ainoa sult­taa­nin hal­lit­se­ma provinssi. Nykyisin isla­mi­nus­koi­sen Jaavan kult­tuu­ria värittää hin­du­lai­suu­den, budd­ha­lai­suu­den ja ani­mis­tis­ten pai­kal­li­sus­kon­to­jen perintö. Jaavalaisen maa­il­man­kat­so­muk­sen tärkeä osa on epäonnen vält­tä­mi­nen se on tär­keäm­pää kuin yksi­löl­li­set saavutukset.

Moniin jaa­va­lai­siin ruokiin kuuluu rikas sym­bo­liik­ka ruoka-annoksen muodon tai nimen kautta. Sayur lodeh ‑curryn symbolit ovat kie­lel­li­siä ja nume­ro­lo­gi­sia. Ruokalajiin kuuluu seitsemän kas­vi­sai­nes­ta maus­tei­sel­la koo­kos­mai­to­poh­jal­la. Numero seitsemän on isla­mi­nus­kos­sa täy­del­li­syy­den luku, ja jaa­va­lai­ses­sa kos­mo­lo­gias­sa se toistuu monissa yhteyk­sis­sä. Perinteisissä puh­dis­tus­se­re­mo­niois­sa kuuluu käyttää seitsemän kaivon vettä, jossa on kukkia seit­se­mäs­tä puutarhasta.

Reseptiin kuuluvaa muna­koi­soa mer­kit­se­vä sana kuvaa myös herää­mi­sen kaltaista toimintaa, vihreiden papujen nimi taas on “siu­nauk­sia”. Aineksista syntyy erään­lai­nen kuli­na­ris­ti­nen loitsu.

Ruokalajin val­mis­ta­mi­nen on tyy­pil­li­nen esimerkki jaa­va­lai­ses­ta yhtei­sö­rii­tis­tä. Riiteille on ominaista fatalismi: näkemys siitä, etteivät ne var­si­nai­ses­ti auta tilan­tee­seen. Sayur lodehin val­mis­ta­mi­nen on yritys lieventää ja välttää epäonnea, joka tulee luul­ta­vas­ti koh­taa­maan kaikkia.

Sayur lodehia on kokattu vuo­si­sa­to­jen ajan vas­tauk­se­na tuli­vuo­ren­pur­kauk­siin, tsu­na­miuh­kiin ja rut­toe­pi­de­mioi­hin. Viime aikoina koro­na­vi­ruk­sen uhkan alla Yogyakartan kau­pun­gis­sa on sosi­aa­li­ses­sa mediassa kiertänyt kehotus valmistaa ruo­ka­la­jia. Huhun mukaan alku­pe­räi­nen viesti on peräisin itse sult­taa­nil­ta, vaikka palatsin tie­dot­ta­jat ovat kiis­tä­neet tiedon. Sayur lodehin suo­sit­te­le­mi­nen ei näytä poliit­ti­ses­ti hyvältä ramadanin lopun mat­kus­tusai­ka­na, jolloin tar­tun­to­jen määrä tulee luul­ta­vas­ti kasvamaan.

  1. BBC Travel 2020. A Javanese Dish to Banish the Plague (Sisältää reseptin!)
  2. Clifford Geertz, 1960. The Religion of Java
  3. Kozok, 2015. 14th Century Malay Code of Laws
  4. Ricklefs, 2012. Islamisation and Its Opponents in Java: A Political, Social, Cultural and Religious History: Older cultural styles on the defensive

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Laadukasta terveydenhuoltoa pidetään usein suomalaisen hyvinvointivaltion peruskivenä, johon kaikilla kansalaisilla on oikeus. Mutta minkälaista on asioida terveydenhuollossa, kun kuuluu vähemmistöön, johon suhtautuminen vaihtelee suuresti?

Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat.

Tehokas tapa hidastaa uusien koronavarianttien syntyä olisi lisätä rokotuskattavuutta koko maailmassa. Asiantuntijat ovatkin jo vuoden ajan rummuttaneet koronarokotteiden patenttien vapauttamisen puolesta, jotta rokotteiden hinta laskisi ja tuotanto kasvaisi. Patenttien purku edellyttäisi Maailman kauppajärjestön (WTO) päätöstä, jonka Euroopan komissio on yhdellä äänellään pysäyttänyt. Suomi ja muut pienet EU-maat voisivat halutessaan kerätä voimansa ajaakseen patenttien purkua.