Jaavalainen loitsu ruoan muodossa

Legendan mukaan ruton saapuessa Jaavan saaren Yogyakartan kau­pun­kiin, sulttaani määräsi ala­mai­sen­sa kok­kaa­maan sayur lodeh ‑nimistä currya ja pysymään kotona 49 päivää. Rutto päättyi.

Yogyakartan eri­tyis­hal­lin­toa­lue sijaitsee Jaavan saaren ete­lä­puo­lel­la, ja on Indonesian ainoa sult­taa­nin hal­lit­se­ma provinssi. Nykyisin isla­mi­nus­koi­sen Jaavan kult­tuu­ria värittää hin­du­lai­suu­den, budd­ha­lai­suu­den ja ani­mis­tis­ten pai­kal­li­sus­kon­to­jen perintö. Jaavalaisen maa­il­man­kat­so­muk­sen tärkeä osa on epäonnen vält­tä­mi­nen se on tär­keäm­pää kuin yksi­löl­li­set saa­vu­tuk­set.

Moniin jaa­va­lai­siin ruokiin kuuluu rikas sym­bo­liik­ka ruoka-annoksen muodon tai nimen kautta. Sayur lodeh ‑curryn symbolit ovat kie­lel­li­siä ja nume­ro­lo­gi­sia. Ruokalajiin kuuluu seitsemän kas­vi­sai­nes­ta maus­tei­sel­la koo­kos­mai­to­poh­jal­la. Numero seitsemän on isla­mi­nus­kos­sa täy­del­li­syy­den luku, ja jaa­va­lai­ses­sa kos­mo­lo­gias­sa se toistuu monissa yhteyk­sis­sä. Perinteisissä puh­dis­tus­se­re­mo­niois­sa kuuluu käyttää seitsemän kaivon vettä, jossa on kukkia seit­se­mäs­tä puu­tar­has­ta.

Reseptiin kuuluvaa muna­koi­soa mer­kit­se­vä sana kuvaa myös herää­mi­sen kaltaista toimintaa, vihreiden papujen nimi taas on “siu­nauk­sia”. Aineksista syntyy erään­lai­nen kuli­na­ris­ti­nen loitsu.

Ruokalajin val­mis­ta­mi­nen on tyy­pil­li­nen esimerkki jaa­va­lai­ses­ta yhtei­sö­rii­tis­tä. Riiteille on ominaista fatalismi: näkemys siitä, etteivät ne var­si­nai­ses­ti auta tilan­tee­seen. Sayur lodehin val­mis­ta­mi­nen on yritys lieventää ja välttää epäonnea, joka tulee luul­ta­vas­ti koh­taa­maan kaikkia.

Sayur lodehia on kokattu vuo­si­sa­to­jen ajan vas­tauk­se­na tuli­vuo­ren­pur­kauk­siin, tsu­na­miuh­kiin ja rut­toe­pi­de­mioi­hin. Viime aikoina koro­na­vi­ruk­sen uhkan alla Yogyakartan kau­pun­gis­sa on sosi­aa­li­ses­sa mediassa kiertänyt kehotus valmistaa ruo­ka­la­jia. Huhun mukaan alku­pe­räi­nen viesti on peräisin itse sult­taa­nil­ta, vaikka palatsin tie­dot­ta­jat ovat kiis­tä­neet tiedon. Sayur lodehin suo­sit­te­le­mi­nen ei näytä poliit­ti­ses­ti hyvältä ramadanin lopun mat­kus­tusai­ka­na, jolloin tar­tun­to­jen määrä tulee luul­ta­vas­ti kasvamaan.

  1. BBC Travel 2020. A Javanese Dish to Banish the Plague (Sisältää reseptin!)
  2. Clifford Geertz, 1960. The Religion of Java
  3. Kozok, 2015. 14th Century Malay Code of Laws
  4. Ricklefs, 2012. Islamisation and Its Opponents in Java: A Political, Social, Cultural and Religious History: Older cultural styles on the defensive

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Oikea-aikaisen ja luotettavan viestinnän merkitys korostuu nopeaa reagointia vaativissa kriisitilanteissa, joita Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura kohtaa työssään. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, millaista on työskennellä viestinnän parissa globaalia auttamistyötä tekevässä järjestössä.

Antropologiaa on alettu hyödyntää autenttisuuden lähteenä luovilla aloilla elokuvateollisuudesta gastronomiaan. Työkentällä-haastattelussa tutustutaan turkkilaiseen ruoka-antropologi Tangör Taniin ja siihen, mitä hän tekee istanbulilaisen huippuravintola Miklan taustajoukoissa.

On taas terveiden elämäntapojen aika – tipaton tammikuu, uusi kunto-ohjelma tai päivittäinen meditaatio. Ihminen, joka huolehtii omasta hyvinvoinnistaan näyttäytyy terveenä, vastuullisena kansalaisena. Millaisiin arvoihin hyvinvointiin keskittyminen pohjaa? Mitä tapa puhua hyvinvoinnista voi kertoa meille itsestämme?

Koronavirustapausten määrä on jälleen kääntynyt kasvuun. Tilanne on tutumpi kuin keväällä, mutta aiheuttaa edelleen huolta ja epävarmuutta. Julkisessa keskustelussa koronaviruksesta puhutaan näkymättömänä vihollisena, joka tulee päihittää. Henkisen hyvinvointimme kannalta saattaisi olla parempi suhtautua virukseen kutsumattomana vieraana vihollismielikuvien ruokkimisen sijaan.