Siirry suoraan sisältöön

Maailma tarvitsee julkisesti rahoitettua tiedejournalismia

Yle kirjoitti The Guardianin entisen päätoimittajan Alan Rusbridgerin näkemyksistä journalismin tilasta. Rusbridger painottaa, että journalismin tulisi disinformaation aikakaudella astua lähemmäs tiedettä ja tehdä selvemmäksi, mihin esitetty tieto perustuu. 

Suomessa tällaisesta sisällöstä ei ole pulaa. Viime vuosina on syntynyt kymmeniä AntroBlogin kaltaisia, tieteen ja journalismin välimaastoon sijoittuvia tieteenalakohtaisia verkkojulkaisuja. Julkaisujen toimintatavat ja taustaorganisaatiot vaihtelevat: useat sisaremme ovat tieteellisten seurojen julkaisuja siinä, missä AntroBlogi on itsenäinen toimija. Meitä yhdistää aktiivinen pyrkimys tuoda tutkimukseen pohjaavia sisältöjä laajojen yleisöjen, journalististen medioiden ja päättäjien saataville. 

Meihin viitataan usein “tiedeblogeina”. Olemme paremminkin tutkimusmaailmaa, viestintää ja journalismia yhdistäviä, ammattimaisesti tuotettuja verkkojulkaisuja. Tuotamme sisältöä sivustojemme ohella someen, podcasteihin ja videoille. Teemme julkaisu- ja tapahtumayhteistyötä, vierailemme radiossa ja televisiossa, annamme haastatteluja ja välitämme asiantuntijoita. Käytämme huumoria ja visuaalisuutta, haasteita ja kilpailuita. Osa meistä vierailee kouluissa tarjoamassa opetusta, osa tuottaa omia oppimateriaaleja

Journalistiset mediat hyödyntävät jo nyt tätä tiedeviestijöiden tekemää työtä toiminnassaan. Toiveenamme on jatkossakin toimia siltana hitaasti toimivan tutkimusmaailman ja asioita nopeassa tahdissa kommentoivan journalistisen kentän välillä, osana kumpaakin. 

Tämän toteutumiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että puhe tieteen ja tutkimuksen arvosta, tutkittuun tietoon pohjaavasta journalismista ja tieteen kansantajuistamisen tärkeydestä materialisoituu myös sen eteen tehtävän työn rahoituksena. Tässä kohden meillä on ongelma. 

AntroBlogi on ollut rahoitusten suhteen verrattain onnekas. Silti ehdoton valtaosa toimintaamme pyörii pian kuudetta vuotta ilmaistyönä. Tämä ei missään nimessä ole kestävää. Tieteenalojen kansantajuistajat tekevät laadukasta, monipuolista ja tinkimättömän tutkimuspohjaista tiedejournalismia. Sille on löydyttävä säätiöapurahoja vakaampia rahoitusmuotoja

Rusbridger sanoo, että “journalismin on liikuttava entistä selvemmin kohti julkista palvelua”. Myös tieteen yleistajuistajat voisivat olla voimakkaammin julkisen palvelun asemassa – esimerkiksi julkisella rahoituspohjalla. 

Kuten Ylen jutussa todetaan, tiede tuottaa usein ristiriitaista tietoa. Todellisuus ei useinkaan taivu helppoihin selityksiin ilman, että mutkat vedetään suoriksi. Tämä on erittäin totta ihmistieteissä. Antropologia harvemmin antaa yksiselitteisiä vastauksia siihen, miten asiat ovat. Paremminkin se toimii paljastajana niille suurelta osin näkymättömille syy-yhteyksille, jotka järjestävät sosiaalista todellisuutta. Ei tarvitse kuin vilkaista tämän päivän yhteiskunnallisia kipukohtia nähdäkseen, miksi tällainen tieto ja tiedon tuottamisen menetelmien kyseenalaistava purkaminen ovat oleellisia. 

Tutkimukseen pohjaavien näkemysten elinvoimainen juurtuminen laajempaan sosiaaliseen ympäristöön vaatii niiden huolellista avaamista ja kiikuttamista lähelle ihmisiä. Teemme tämän eteen töitä siksi, että se on tärkeää. 

Yhtä lailla on tärkeää, että tällainen työ ei jatkossa nojaisi pelkkään idealismiin ja intohimoon, vaan sille löytyisi julkista rahallista tukea – kaikkien hyödyksi.

Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Ninnu Koskenalho

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *