Pelko on koronaskeptikolle virusta vaarallisempaa

Koronapandemian vii­mei­sim­piä käänteitä on koro­nas­kep­ti­syy­den näky­vyy­den kasvu. Keskustelu aiheen tiimoilta ulottuu rajoi­tus­toi­men­pi­tei­den kri­ti­soin­nis­ta viruksen ole­mas­sao­lon kysee­na­lais­ta­mi­seen. Lyhyen ajan sisällä myös Suomessa on kir­joi­tet­tu useita juttuja hyvin­voin­tia­lan piirissä ilme­ne­väs­tä koro­nas­kep­ti­syy­des­tä.

Näissä koro­na­toi­men­pi­tei­tä ja maskien käyttöä kri­ti­soi­vis­sa kes­kus­te­luis­sa eräs keskeinen, toistuva käsite on pelko. Se näkyy kom­men­teis­sa, joissa hal­li­tuk­sia ja medioita moititaan aiheet­to­ma­na ja suh­teet­to­ma­na pidetyn pelon liet­so­mi­ses­ta koronan leviä­mi­sen, taudin vaka­vuu­den, kuol­lei­suu­den tai koko pandemian ole­mas­sao­lon osalta. Samoissa yhteyk­sis­sä maskin käyttö voidaan nähdä merkkinä siitä, että ihminen on antau­tu­nut pelon valtaan ja levittää — tahal­li­ses­ti tai tie­dos­ta­mat­taan — käy­tök­sel­lään pelkoa eteenpäin. 

Antropologisesti ymmär­ret­ty­nä pelko ei ole ainoas­taan yksilön tun­ne­ko­ke­mus. Pelon taustalla on sosi­aa­li­ses­ti mää­räy­ty­vä tulkinta siitä, mikä on ris­kial­tis­ta ja vaa­ral­lis­ta. Koronaskeptiset mas­ki­kes­kus­te­lut osoit­ta­vat pandemiaa koskevien ris­ki­tul­kin­to­jen eroavan tällä hetkellä toi­sis­taan voi­mak­kaas­ti. Joillekin ryhmille pelko näyt­täy­tyy koro­na­vi­rus­ta suu­rem­pa­na riskinä ja siten asiana, johon on puututtava.

Hyvinvointialan ja new age ‑piirien ris­teys­koh­das­sa ihmiset kokoon­tu­vat itsensä kehit­tä­mi­sen tek­nii­koi­den ja trans­sen­den­taa­lien koke­mus­ten etsimisen pariin. Tällaisia ovat esi­mer­kik­si jotkin joogasta tai hen­ki­pa­ran­ta­mi­ses­ta kiin­nos­tu­neet ryhmät. Niiden new age ‑tyyp­pi­sil­le usko­mus­jär­jes­tel­mil­le on ominaista kos­mo­lo­gi­nen malli, jonka kes­kei­se­nä teesinä kaikki ole­mas­sao­le­va on väräh­te­lyä tai energiaa. 

Henkilön väräh­te­ly­taa­juus kertoo hänen tie­toi­suu­den tasostaan, joka asettuu ver­ti­kaa­li­sel­le astei­kol­le. Tietoisuuden taso on suorassa yhtey­des­sä henkilön koke­mus­ten laatuun ja jopa elämän tapah­tu­miin. Mitä korkeampi värähtely, sitä tie­dos­ta­vam­pi ihminen, ja sitä enemmän hänen elä­mäs­sään on iloa, rakkautta, terveyttä ja niin edelleen. Matalat väräh­te­lyt taas vastaavat kaikkea itsek­kyy­des­tä, vihasta ja ahneu­des­ta aina sai­rau­teen ja mie­li­sai­rau­teen — sekä pelkoon.

Näkemystä, jonka mukaan yksilön aja­tuk­sil­la tai tunteilla on suora vaikutus fyysiseen maailman tapah­tu­miin, kutsutaan maa­gi­sek­si ajat­te­luk­si. Antropologi Bronislaw Malinowski totesi jo 1940-luvulla, että ihmisillä on taipumus kääntyä maagisen ajattelun puoleen silloin, kun tunnemme itsemme voi­mat­to­mik­si ja haa­voit­tu­vai­sik­si. Kun ratkaisu pan­de­mi­aan uupuu, maaginen ajattelu tarjoaa avuksi kor­keam­man väräh­te­lyn valit­se­mis­ta. Välttämällä pelkoon asso­sioi­tu­via asioita tie­toi­suus pysyy kirk­kaam­pa­na, ja ihminen kenties terveempänä.

Kun pelko tulkitaan osoi­tuk­se­na mata­lam­mis­ta tie­toi­suu­den tiloista, siitä tulee epä­on­nis­tu­mi­sen merkki trans­sen­den­taa­lin itsen kehit­tä­mi­sen tiellä. Tämä voi johtaa nega­tii­vi­sek­si ymmär­ret­ty­jen tunteiden kät­ke­mi­seen ja kiel­tä­mi­seen. Ilmiö, jossa hen­ki­syyt­tä käytetään ohit­ta­maan vaikeita koke­muk­sia, tunnetaan nimellä spiritual bypassing

Kun pelko itsessään — sitä aiheut­ta­van uhan sijaan — määrittyy sosi­aa­li­ses­ti riskiksi, kas­vo­mas­ki voi nousta tun­ne­la­tau­tu­nee­seen asemaan. Kangaspala kans­sa­kul­ki­jan kasvoilla ei anna tietoa tämän sisäi­ses­tä maa­il­mas­ta tai maskin käytön syistä. Maagisen ajattelun ja tunteiden pola­ri­soi­tu­neen tulkinnan kautta se voi kuitenkin muuttua väkeväksi sym­bo­lik­si pii­le­väl­le, uhkaa­val­le pelolle ja sen edus­ta­mal­le kos­mo­lo­gi­sel­le vaaralle. 

  1. Bronislaw Malinowski, 1948. Magic, Science and Religion and Other Essays.
  2. The Anthropology of Fear. Cultures beyond Emotions. 2014. Toim. Andrea Boscoboinik ja Hana Horakova.
  3. Sapiens: COVID-19 and the Turn to Magical Thinking

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Vera 25.10.2020 klo 23:31

    Pyörin jonkin verran tässä vaih­toeh­toi­sen hyvin­voin­nin piirissä, ja minua itseäni on kovasti häirinnyt, miten pelko on nostettu jon­kin­lai­sek­si vallan väli­neek­si hen­ki­syy­des­tä kiin­nos­tu­nei­den ihmisten kes­kuu­des­sa. Toisten toi­min­nas­sa, puheissa ja kom­men­teis­sa “nähdään pelkoa” ja sen perus­teel­la ne tuomitaan epä­pä­te­vik­si. Ikään kuin pelko olisi tosiaan merkki epä­on­nis­tu­mi­ses­ta. Toisaalta kes­kus­te­lu pelosta on myös hirveän epä­joh­don­mu­kais­ta. Koronadenialismin levit­tä­jät syyttävät mediaa pelon liet­son­nas­ta, samalla kun heidän itsen­sä­kin levittämä nar­ra­tii­vi on todella “pelottava” ja pelkoon vetoava.

    Vastaa
  • Terhi 26.11.2020 klo 18:48

    Paradigman muu­tok­ses­ta Pauliina Aarva:
    “Fyysikko (FT) Johannan Blomqvist nojaa Hypertodellisuus-kir­jas­saan käsi­tyk­sen­sä tie­teel­li­ses­ti todis­tet­tiin tietoon. Hän siis esittää tut­kit­tuun tietoon nojaten orto­dok­sis­ta, oikeaop­pi­sek­si mää­ri­tel­tyä tiedettä (paradigma) uudis­ta­via näke­myk­siä – suoralla ja vir­kis­tä­väl­lä tavalla. Kirjoittaja viitta mm. arvos­tet­tuun austra­lia­lai­seen ja nobe­lis­tiin Sir John Ecclesiiin, joka on todennut: ”Tieteellinen reduk­tio­nis­mi on hal­ven­tu­nut ihmisen mysteerin väit­tä­mäl­lä sel­vit­tä­vän­sä kaiken hen­ki­syy­den her­mo­so­lu­jen toi­min­nal­la. Tätä väitettä voi kutsua tai­kaus­kok­si”. Johanna Blomqvist esittää kovia väitteitä asial­li­sel­la, mutta ihail­ta­van pehmeällä, jär­ke­väl­lä ja inhi­mil­li­sel­lä tavalla. Reduktiivinen mate­ria­lis­mi on hänen mukaansa riit­tä­mä­tön malli yksin kuvaamaan todel­li­suu­den luonnetta. Hän pohtii kir­jas­saan aineen ja hengen kes­ki­näis­suh­tei­ta ja toteaa, että tähän kysy­myk­seen vaikuttaa mah­dot­to­mal­ta etsiä ratkaisua vain nykyisen tie­de­pa­ra­dig­man nojalla. On avar­ret­ta­va para­dig­maa (=val­lit­se­via läh­tö­ole­tuk­sia ja teorioita todellisuudesta).”Kuitenkin pitäisi olla ilmeistä, että kaikki, mitä havait­sem­me, muodostuu tajun­nas­sam­me, osin tie­dos­ta­mat­to­mis­sa, osin tie­toi­sis­sa pro­ses­seis­sa, mutta luon­non­tie­teis­sä aihe on lähes tabu, siitä ei puhuta. 1600-luvun kirkon vallasta on siirretty ´tie­deus­koon´, jossa tiede määrää todel­li­suu­den ja siihen todel­li­suu­teen ei kuulu sub­jek­tii­vi­nen aines. Uskotaan ennemmin, että mit­taus­lait­tei­den kehit­tyes­sä lähes­tym­me havain­nois­ta riip­pu­ma­ton­ta, objek­tii­vis­ta todel­li­suut­ta” (s 50 – 51). Koko 1900-luvun ja 2000-luvun alunkin mate­ria­lis­min riit­tä­mät­tö­myys on fysii­kas­sa ja tieteessä sivuu­tet­tu. Näin on, koska mate­ria­lis­mi on ollut mah­dol­lis­ta­mas­sa valtavaa tek­no­lo­gis­ta kehitystä. Ei ole ollut tarvetta pohtia mallin riit­tä­vyyt­tä ja kykyä kuvata todel­li­suut­ta ja nuo vaikeudet on yritetty välttää hyväk­sy­mäl­lä realismi ja jät­tä­mäl­lä filosofia filo­so­feil­le, Blomqvist toteaa. Hänen mukaansa mikään malli fyy­si­ses­tä maa­il­mas­tam­me ei ole todel­li­nen kuva maa­il­mas­ta. Kaikki ovat vain koke­muk­siam­me fyy­si­ses­tä maa­il­mas­ta. Siksi tärkeintä, mitä tieteessä voidaan tehdä, on yrittää ymmärtää todel­li­suu­den henkistä puolta. On pyrittävä ymmär­tä­mään havait­se­mis­ta ja kokemusta. Johanna Blomqvistin haas­tat­te­lu Terveys Summitissa on kat­sot­ta­vis­sa maksutta vain tämän päivän 26.11.2020. Kannattaa lukea myös kirja Hypertodellisuus (Basam Books 2020)”
    Toivottavasti tästä oli sinulle hyötyä, parhain terveisin
    Terhi

    Vastaa

Lue myös nämä:

Jeesusta pidetään oletusarvoisesti valkoisena miehenä. Tätä on perusteltu kieliopilla ja evankeliumien kuvauksilla ”Jumalan Pojasta”. Myös hegemoninen käsitys miessukupuolen paremmuudesta on vaikuttanut Jeesus-kuvaan. Mitä tapahtuu, kun tämä kuva kyseenalaistetaan ja Jeesuksen hahmo puretaan miehisistä kahleistaan? Alta paljastuu Jeesus, joka on queer.

Covid-19 -pandemia on varjostanut odottavien äitien raskausaikaa ja perheen ensimmäistä vauvavuotta. Sekä pelko viruksen vaikutuksesta äidin ja vauvan terveyteen että koronarajoitukset ovat eristäneet monen äidin sosiaalisista kontakteista ja tehneet odotuksesta yksinäistä. Perheen perustamiseen liittyvien riittien puuttuminen on jättänyt useat vanhemmat tyhjän päälle ja lisännyt omillaan pärjäämisen painetta.