Siirry suoraan sisältöön

Kun pomon huono joululahja ei ilahduta

Helsinkiläiset opettajat saivat työnantajalta lahjaksi joulupussin. Lapsuuden lämpimiin joulumuistoihin johdattelevaan pussiin oli pakattu vihreää teetä, kaksi suklaakonvehtia, kaksi tuikkukynttilää sekä hyvän joulun toivotus.

Taloussanomien mukaan kaikki opettajat eivät lahjasta ilahtuneet. Pussi veti mielen matalaksi ja herätti jopa epäilyjä mauttomasta vitsistä. Uutisen kommenteissa opettajia sätitään kiittämättömyydestä: lahja on kenties vaatimaton, mutta kiitollinen pitäisi silti ymmärtää olla. Työnantajan lahja nähdään ylimääräisenä etuna, jota kohtaan ainoa oikea reaktio on kiitollisuus. 

Lahja on antropologisesti keskeinen käsite. Lahjojen antaminen on ennen kaikkea suhteiden luomista, ylläpitämistä ja uusintamista. Sanotaan ettei ole olemassa lahjaa ilman vastalahjaa, sillä lahja sitoo antajan ja vastaanottajan vastavuoroisuuden kierteeseen. Lahjan tyyppi ja arvo määräävät, millaiseen vastalahjaan se velvoittaa. Asetelmaan vaikuttavat muun muassa antajan ja vastaanottajan keskinäinen suhde, kummankin sosiaaliset statukset sekä varallisuus. 

Millainen lahja joulupussi sosiaalisena ja vastavuoroisena tekona on? 

Työnantajataho kertoo halunneensa pussilla välittää “pienen lämpimän muistamisen”, “kiitokset” ja “huomionosoituksen”. Tämä antaa ymmärtää, että lahjan tarkoitus on ilmentää työntekijälle niitä tunteita, joita työnantajataholla häntä kohtaan on. Lahja on aineellistunut muoto sentimentaalisia sävyjä, joita työnantaja haluaa vaikean vuoden päätteeksi työntekijälle välittää. “Muistamisella” työnantaja luultavasti tarkoittaa, että opettajan työ stressaavissa poikkeusoloissa on “huomattu” ja sitä arvostetaan. 

Näillä saatesanoilla joulupussi on palkkasuhteen henkilökohtaisen ja emotionaalisen sisällön kommentti. Se ei korosta esimerkiksi ammatillisen suhteen osapuolten molemminpuolista pätevyyttä, opettajakunnan jakamia arvoja, työn onnistumisia tai haasteita. 

Lahjan sosiaalisesti velvoittavan luonteen vuoksi ei ole lainkaan yhdentekevää, millaisen lahjan antaa. Liian arvokas lahja voi olla mahdoton “maksaa takaisin” ja saattaa kääntyä siksi vastenmieliseksi. Liian vaatimaton lahja taas saattaa vihjata että antaja ei pidä ennen pitkää saapuvaa vastalahjaa, eikä siten myöskään siihen liittyvää suhdetta, erityisessä arvossa. 

Joulupussin tapauksessa työnantajan aie viestiä alaisilleen lämpimiä tunteita näyttää ajaneen kinokseen. Joulupussi ei päädykään voimistamaan ammatillista suhdetta.  Työnantajataho kertoo, että lahja viittaa entisaikojen jouluina lapsille annettuihin joulupusseihin. Joulupussi asemoi työnantajan aikuiseksi ja työntekijän lapseksi, kertoen hyvin eri suhteesta kuin siitä, jonka työntekijä kenties tunnistaa. 

Vaatimattomaankin lahjaan pitäisi kuitenkin vastata ilmaisemalla kiitollisuutta: heijastamalla työnantajan lämpimiä tunteita takaisin. Joulupussin odotus on työnantajaan kohdistuva lojaaliuden tunne. Siitä kieltäytyminen olisi lahjan kierteestä irtisanoutumista ja sitä myötä koko suhteen kieltämistä, mikä on työnantajasta puhuessa usein haastavaa. Rahallinen joulubonus olisi monelle joulupussia mieluisampi. Raha on kuitenkin alun perin ollut tärkeässä roolissa juuri sellaisissa yhteyksissä, josta suhteiden jatkuva vastavuoroisuus on haluttu rajata pois. 

Lahjan antropologisessa tarkastelussa joulupussi asemoi työntekijän puun ja kuoren väliin, ja sopiii siten varsin oivasti monien alojen vuoden 2020 päätöstunnelmiin. 

Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Ninnu Koskenalho

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.Katso kirjoittajan artikkelit

2 kommenttia artikkeliin “Kun pomon huono joululahja ei ilahduta”

  1. Entisenä opena olisin kyllä mieleni pahoittanut (ja joskus sen tehnytkin) työnantajan tyylittömästä ”joululahjasta”. Tämä ”jouupussi” kuuluu ehdottomasti em. joukkoon.

  2. Carolina Silvola

    Minua ei haitannut (rahallisesti) vaatimaton sisältö, koska en mitään muistamista Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta odottanutkaan. Varsinaiset lähipomoni muistavat joka joulu ja kevät; he näkevät työn, jota me opettajat teemme ja heidän arvostuksensa tuntuu hyvältä ja vilpittömältä. Kaskon joulupussi taas on nimenomaan ylhäältä alas annettu joulupussi. En ole kiitollinen palkastakaan, jonka työstäni saan. Minä ansaitsen sen ihan itse. Miksi olisin siis kiitollinen tästäkään joulupussistakaan. Opettajat ovat pääosin yliopistokoulutettuja, oman alansa sitkeitä osaajia, kuulema maailman parhaita. Kaskon pomojen mielestä olemme heihin nähden alisteisessa lapsen asemassa. Mutta samapa tuo. Teen työni lasten ja nuorten, en kaupungin virkamiesten/-naisten vuoksi.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *