Kriisiviestintää katastrofien keskellä

Oikea-aikaisen ja luotettavan viestinnän merkitys korostuu nopeaa reagointia vaativissa kriisitilanteissa, joita Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura kohtaa työssään. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, millaista on työskennellä viestinnän parissa globaalia auttamistyötä tekevässä järjestössä.

Suomen Punainen Risti on yksi Suomen suu­rim­mis­ta valmius- ja vapaa­eh­tois­jär­jes­töis­tä. Järjestön pää­mää­rä­nä on lievittää inhi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä lähellä ja kaukana. Punainen Risti tekee pit­kä­jän­teis­tä työtä terveyden ja hyvin­voin­nin lisää­mi­sek­si. Sillä on laissa säädetty vel­vol­li­suus avustaa viran­omai­sia eri­lai­sis­sa hätätilanteissa.

Viestintä on kes­kei­ses­sä osassa järjestön tavoit­tei­den toteut­ta­mi­ses­sa. Suomen Punaisen Ristin vies­tin­tä­pääl­lik­kö Siru Auran mukaan vies­tin­nän keinoin raken­ne­taan luot­ta­mus­ta, lisätään vas­tuul­li­suut­ta sekä pidetään yllä iloa ja toivoa.

Aura on vies­tin­nän ammat­ti­lai­nen ja ant­ro­po­lo­gi, jonka urapolkua on alusta alkaen vii­toit­ta­nut halu ymmärtää ihmisiä. Polku on vienyt hänet toi­mit­ta­jan töistä tutkijan uralle ja jär­jes­tö­vies­tin­nän osaajaksi. Auran nykyinen työ vies­tin­tä­pääl­lik­kö­nä tarjoaa mie­len­kiin­toi­sen läpi­leik­kauk­sen Punaisen Ristin toi­min­taan. Tässä haas­tat­te­lus­sa hän valottaa, miten ammat­ti­tai­tois­ta vies­tin­tää johdetaan, ja mikä tekee hänen työstään merkityksellistä.

Siru Aura. Kuva: Mari Vehkalahti/​Suomen Punainen Risti

Viestintä osana kokonaisuutta

Työssään Aura johtaa vies­tin­nän sisäl­tö­jen 10 hengen tiimiä, suun­nit­te­lee ja koordinoi toimintaa. Lisäksi hän seuraa Punaisen Ristin kan­sain­vä­lis­tä vies­tin­tää ja toimintaa sekä pitää yhteyttä muihin jär­jes­töi­hin ja yhteistyökumppaneihin. 

”Viestintä on aina osa sitä koko­nai­suut­ta, jossa työtä tehdään. Arjen työssä näkyy Punaisen Ristin peri­aat­teet eli inhi­mil­li­syys, tas­a­puo­li­suus, puo­lu­eet­to­muus, riip­pu­mat­to­muus, vapaa­eh­toi­suus, yleis­maal­li­suus ja ykseys. Vaikka nämä peri­aat­teet ovat isoja koko­nai­suuk­sia, ne ohjaavat käytännön vies­tin­nän työtä.”

Punaisen Ristin tehtäviin kuuluu terveyttä ja hyvin­voin­tia edistävän pit­kä­jän­tei­sen työn lisäksi erilaiset aut­ta­mis­ti­lan­teet Suomessa ja maa­il­mal­la. Käytännössä siellä missä on kriisi, on paikalla myös Punainen Risti ja sen vapaa­eh­toi­set. Järjestö on paikalla koor­di­noi­mas­sa apua yhteis­työs­sä pai­kal­lis­ten viran­omais­ten kanssa oli kyseessä siis laivan karil­lea­jo, luon­non­ka­ta­stro­fi, globaali pandemia tai Vastaamo-psy­ko­te­ra­pia­kes­kuk­sen tie­to­mur­to. Viestintä on oleel­li­nen osa työn kokonaisuutta.

”Viestinnässä meillä on oma val­mius­suun­ni­tel­ma, jossa on tarkkaan mietityt prosessit krii­si­ti­lan­tei­ta varten. On tärkeää, että tieto avusta saavuttaa ihmiset nopeasti. Muutenkin olen miettinyt, että yli­pää­tään tieto apua tar­joa­vien tahojen ole­mas­sao­los­ta lisää ihmisten tur­val­li­suu­den tunnetta. Jokainen voi joskus tarvita apua.”

Tärkeä osa työstä on krii­si­ti­lain­tei­siin varau­tu­mis­ta sekä ihmisten kou­lut­ta­mis­ta kriisin keskellä toi­mi­mi­seen. Asiantuntevuus ja yhdessä tekeminen koros­tu­vat, kun yhtäk­ki­set tapah­tu­mat vaativat suoraa rea­goin­tia. Aura puhuu läm­pi­mäs­ti joh­ta­mas­taan vies­tin­tä­tii­mis­tä ja järjestön vapaaehtoisista.

”Ihailen suuresti oman tiimini ja muiden asian­tun­ti­joi­den osaamista ja ammat­ti­tai­toa. Punaisessa Ristissä on paljon toiminnan ihmisiä, joiden silmät syttyvät ja ryhti löytyy, kun jotain tapahtuu. Erityistilanteissa ihmisten osaaminen ja kokemus pääsevät eri­tyi­ses­ti esille. Motivaatio ja ymmärrys yhtei­ses­tä teh­tä­väs­tä yhdistää niin työn­te­ki­jöi­tä kuin vapaaehtoisia.”

Korona kansainvälisessä järjestössä

Punaisella Ristillä on pandemian keskellä erityinen asema val­ta­kun­nal­li­se­na viran­omais­ta tukevana jär­jes­tö­nä. Olen kiin­nos­tu­nut kuulemaan, miltä koro­na­vi­rus­ti­lan­ne näyttää vies­tin­tä­pääl­li­kön näkökulmasta:

”Korona-aika on saanut meidät sovel­ta­maan asioita eri tavalla ja hyö­dyn­tä­mään aiemmin saatuja oppeja. Esimerkiksi koti­maas­sa olemme toi­mit­ta­neet sai­raa­loil­le poti­lai­den hoidon kii­reel­li­syy­den arvioin­tiin tar­vit­ta­via telt­tayk­sik­kö­jä, joita on ennen käytetty pää­asias­sa ulko­mai­den avustustilanteissa.”

Koronapandemian eri­tyis­haas­tee­na on sen maan­tie­teel­li­nen laajuus ja vai­ku­tuk­set kaikilla yhteis­kun­nan alueilla. Punaisessa Ristissä arjen käy­tän­tö­jä on pitänyt mukauttaa eri tavoin. Esimerkiksi osa vapaa­eh­toi­sis­ta kuuluu taudin ris­ki­ryh­mään, minkä vuoksi he ovat siir­ty­neet työs­ken­te­le­mään puhelin- ja verk­ko­pal­ve­luis­sa. Viestintäpäällikön työssä rat­kai­su­jen löy­tä­mi­nen isoihin muu­tok­siin on oleel­lis­ta, ja haas­ta­vis­sa­kin tilan­teis­sa voi nähdä hopeareunuksen:

”Koronakeväänä olen huomannut, että minulla on parempi kyky kestää stres­saa­via tilan­tei­ta, koska olen mukana rat­kai­se­mas­sa niitä. Hankalissa olo­suh­teis­sa on oltava perik­sian­ta­ma­ton, sillä asioihin löytyy aina ratkaisu. Lisäksi on muis­tet­ta­va, että muutos on aina myös mahdollisuus.”

Ihmisymmärryksen palo yhdistää viestintää ja antropologiaa

Ihmisen näkeminen osana ympä­röi­vää yhteis­kun­taa on oleel­lis­ta niin ant­ro­po­lo­gil­le kuin ammat­ti­vies­ti­jäl­le. Erilaisten viestien välit­tä­mi­nen on helpompaa, kun ymmärtää läh­tö­koh­tia, joista ihmiset tulevat.

”Ajattelen, että ant­ro­po­lo­gin tulokulma vies­tin­tään on nime­no­maan ymmär­ryk­sen lisää­mi­nen eri­lai­sis­ta kult­tuu­reis­ta tulevien ihmisten välillä. Antropologiaa ja vies­tin­tää yhdistää palo ihmisten ymmär­tä­mi­seen sekä pysäh­ty­mi­nen tärkeiden tari­noi­den äärelle. Näin vah­vis­te­taan niiden ihmisten ääntä, joka ei muuten ehkä tulisi kuulluksi.”

Antropologialle tyy­pil­li­set kent­tä­työn metodit, kuten osal­lis­tu­va havain­noin­ti ja haas­tat­te­lut, ovat oleel­li­sia taitoja myös vies­tin­näs­sä. Auran mukaan on tärkeää kyetä hah­mot­ta­maan koko­nai­suuk­sia ja niiden välisiä yhteyksiä, sekä soveltaa opittua käytäntöön.

”Järjestötyössä pyritään tekemään muutoksia. Siksi on tärkeää arvioida, miten aiotut toi­men­pi­teet vai­kut­ta­vat ihmisiin, ja toisaalta miten muutoksia on ensin­nä­kään mah­dol­lis­ta toteuttaa.”

Tavoitteellinen vai­kut­ta­mis­työ kulkee käsi kädessä vies­tin­nän kanssa. Tehokas viestintä orga­ni­saa­tioi­den sisällä takaa työs­ken­te­lyn suju­vuu­den. Asiantuntevan vies­tin­nän tärkeys korostuu myös silloin, kun tehdään moni­puo­li­ses­ti töitä eri­lais­ten yhteis­kun­nal­lis­ten toi­mi­joi­den kanssa. 

Kuva: Maria T Lehtman/​Suomen Punainen Risti

Tutkimusmaailmasta järjestökentälle

Viestintä ja ant­ro­po­lo­gia ovat kulkeneet Auran rinnalla läpi uran. Hän aloitti aikoinaan opintonsa Helsingin yli­opis­tos­sa vies­tin­nän puolella, mutta päätyi lukemaan ant­ro­po­lo­gi­aa pitkänä sivuai­nee­na. Toimittajan töitä Aura on tehnyt useaan otteeseen kesä­toi­mit­ta­ja­na ja myöhemmin free­lance­ri­na. Lopulta mais­te­rio­pin­to­jen aikana hänelle syntyi päätös pääaineen vaihtamisesta.

”Ajattelin, että voin silti tehdä toi­mit­ta­jan töitä vaikka minusta tulee ant­ro­po­lo­gi. Mutta jos valitsen vies­tin­nän, en voi työs­ken­nel­lä ant­ro­po­lo­gi­na. Antropologian valit­se­mal­la pystyin pitämään molemmat ovet auki. Se oli kyllä täysin oikea valinta.”

Aura on tehnyt useaan otteeseen kent­tä­työ­tä Etelä-Intiassa Bangaloren kau­pun­gis­sa, jossa hän tutki ensin gra­dus­saan ja myöhemmin väi­tös­kir­jas­saan intia­lais­ten eron­nei­den naisten elämän uudel­leen­ra­ken­ta­mis­ta. Alunperin Auran tar­koi­tuk­se­na oli tutkia rak­kausa­vio­liit­to­jen ja jär­jes­tet­ty­jen avio­liit­to­jen eroja, mutta etsies­sään haas­ta­tel­ta­via pai­kal­li­sen lehden kautta hän sai yllättäen vas­tauk­sia eron­neil­ta naisilta. Sitä ennen hän oli saanut useaan otteeseen kuulla, ettei Intiassa erota. 

”Kyseessä on aina sukujen liitto, ja Intiassa ei tosiaan erota heppoisin syin. Siellä näin monen­lai­sia ongelmia ja vakavia haasteita, joista ihmiset sel­viy­ty­vät saa­des­saan voimia ja tukea muilta sekä löy­täes­sään itsestään sellaisia voi­ma­va­ro­ja, joiden ole­mas­sao­los­ta he eivät edes tienneet. On ollut hienoa päästä tutus­tu­maan myös sellaiseen.”

Valmistuttuaan mais­te­rik­si Aura teki töitä tie­dot­ta­ja­na kehi­tys­jär­jes­tö­jen kat­to­jär­jes­tö Kepassa, nykyi­ses­tä Fingossa. Intia ja tuttu tut­ki­musai­he veivät taas men­nes­sään, kun Auralle tarjoutui tilaisuus tehdä väi­tös­kir­ja Intiaa käsit­te­le­väs­sä tutkimusprojektissa.

”Kenttätöissä viet­tä­mä­ni aika on ollut par­haim­pia vuosiani, ja väi­tös­ti­lai­suus yksi elämäni huip­pu­het­kiä. Tutkijan työhön kuuluu monia mahtavia juttuja, mutta aloin kai­paa­maan takaisin jär­jes­tö­työ­hön. Viestintä on dynaa­mi­sem­paa ja siinä saa eri tavalla asioita aikaan kuin tutkimustyössä.”

Siirtymä jär­jes­tö­työ­hön väi­tös­kir­jan val­mis­tut­tua ei ollut suo­ra­vii­vais­ta, sillä tut­ki­ja­vuo­sien aikana jär­jes­tö­ken­täl­lä oltiin siirrytty vauhdilla print­ti­me­dias­ta digi­taa­li­siin alus­toi­hin. Ohjelmavirkailijan paikka Kuntaliitossa avasi lopulta ovet takaisin jär­jes­tö­maa­il­maan. Ennen siir­ty­mis­tä Punaisen Ristin vies­tin­tä­pääl­li­kök­si Aura työs­ken­te­li vielä seitsemän vuotta vies­tin­tä­pääl­lik­kö­nä Solidaarisuus-järjestössä.

Viestintää kellon ympäri

Viestintä on viime vuosien aikana muuttunut nopea­tem­poi­sem­mak­si ja moni­me­diai­sem­mak­si. On oleel­lis­ta, että muutosten tahdissa pysytään mukana. Aura kertoo tämän näkyvän selkeästi vies­tin­tä­pääl­li­kön työssä.

”Olen nähnyt kon­kreet­ti­ses­ti, kuinka heti krii­si­ti­lan­teen alkaessa asiaa seu­raa­val­le medialle voidaan vain ojentaa tietoa tapah­tu­nees­ta, ja tieto lähtee nopeasti leviämään eteenpäin. Jos taas tämä hetki menee ohi, tietoa on paljon vai­keam­paa saada väli­tet­tyä. Siksi jatkuva valppaus ja nopea reagointi koros­tu­vat nyky­päi­vän viestinnässä.”

Asiantunteva viestintä on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja osaa tarttua oikeisiin kes­kus­te­lui­hin. Laajat asia­ko­ko­nai­suu­det pitää osata esittää yksin­ker­tai­ses­ti ja ymmär­ret­tä­väs­ti. Aura toteaa, että vies­tin­nän kil­pai­lus­sa voittavat ne, joilla on taito kiteyttää moni­mut­kai­sia asioita. Kiteytetyt viestit ovat niitä, jotka lähtevät parhaiten leviämään

Lisäksi haastetta työlle tuo sen laajuus: Punainen Risti on iso järjestö, joka tekee työtä aina veri­pal­ve­lun yllä­pi­tä­mi­ses­tä yksi­näi­syy­den ehkäi­se­mi­seen. Kotimaan lisäksi maailman tapah­tu­mis­sa riittää uuti­soi­ta­vaa. Aura toteaa prio­ri­soin­nin olevan välillä hankalaa, koska kaikki työn osa-alueet ovat niin tärkeitä. Ei olekaan ihme, että työtä tuntuu olevan enemmän kuin aikaa sen tekemiseen.

”Itseä pitää aina muis­tut­taa siitä, että hap­pi­naa­ma­ri tulee aina ensin laittaa itselle onnet­to­muu­des­sa. Kun tekee töitä muiden eteen, ei saa myöskään unohtaa itseään. Tietysti tiukan paikan edessä tehdään mitä vaaditaan ja vedetään täysillä sen adre­na­lii­nin kanssa, jonka työstä saa. Mutta kun tilanne rau­hoit­tuu, on omat akut ladattava.”

Arvojen mukaista työtä

Punaisen Ristin rooli glo­baa­li­na toimijana on Auralle tärkeää. ”Eri maiden Punaisen Ristien ja Punaisen Puolikuun vapaa­eh­toi­set ihmiset ovat toi­min­nas­sa kes­kei­ses­sä roolissa. Heidän panok­sen­sa, ilonsa ja intonsa toi­min­taan on upeaa.”

Auralle on tärkeää, että hän pääsee tekemään työtä mer­ki­tyk­sel­lis­ten asioiden parissa. Ihmisten ymmär­tä­mi­nen ja aut­ta­mi­nen moti­voi­vat häntä haas­ta­vien työ­päi­vien keskellä.

”Olen kaikissa työ­teh­tä­vis­sä­ni halunnut päästä toimimaan isojen teemojen kanssa. Haluan muuttaa maailman oikeu­den­mu­kai­sem­mak­si ja tasa-arvoi­sem­mak­si. Tässä työssä voin tehdä sitä, eli tämä on arvojeni mukaista työtä. Minä olen aina ajatellut, että olen ant­ro­po­lo­gi sydä­mel­tä­ni ja teen työkseni vies­tin­tää. Olen kii­tol­li­nen, että saan tehdä työtäni nime­no­maan Punaisessa Ristissä, koska siellä on ant­ro­po­lo­gi­na helppo työskennellä.”

  • Podcast-lukija:  Eemi Nordström
  • Verkkotaitto: Satu Myllymäki
  • Artikkelikuva: Benjamin Suomela/​Suomen Punainen Risti

Kirjoittaja

Julia Räisänen on valtiotieteiden kandidaatti sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologian maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa. Hän toimii AntroBlogin työelämäosion toimituskoordinaattorina. Juliaa kiinnostaa erityisesti ympäristön ja ihmisen suhde, aikaan liittyvät käsitykset sekä uuspakanuus.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat.

Tehokas tapa hidastaa uusien koronavarianttien syntyä olisi lisätä rokotuskattavuutta koko maailmassa. Asiantuntijat ovatkin jo vuoden ajan rummuttaneet koronarokotteiden patenttien vapauttamisen puolesta, jotta rokotteiden hinta laskisi ja tuotanto kasvaisi. Patenttien purku edellyttäisi Maailman kauppajärjestön (WTO) päätöstä, jonka Euroopan komissio on yhdellä äänellään pysäyttänyt. Suomi ja muut pienet EU-maat voisivat halutessaan kerätä voimansa ajaakseen patenttien purkua.

Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin.