Siirry suoraan sisältöön

Kriisiviestintää katastrofien keskellä

Oikea-aikaisen ja luotettavan viestinnän merkitys korostuu nopeaa reagointia vaativissa kriisitilanteissa, joita Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura kohtaa työssään. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, millaista on työskennellä viestinnän parissa globaalia auttamistyötä tekevässä järjestössä.

Suomen Punainen Risti on yksi Suomen suurimmista valmius- ja vapaaehtoisjärjestöistä. Järjestön päämääränä on lievittää inhimillistä kärsimystä lähellä ja kaukana. Punainen Risti tekee pitkäjänteistä työtä terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Sillä on laissa säädetty velvollisuus avustaa viranomaisia erilaisissa hätätilanteissa.

Viestintä on keskeisessä osassa järjestön tavoitteiden toteuttamisessa. Suomen Punaisen Ristin viestintäpäällikkö Siru Auran mukaan viestinnän keinoin rakennetaan luottamusta, lisätään vastuullisuutta sekä pidetään yllä iloa ja toivoa.

Aura on viestinnän ammattilainen ja antropologi, jonka urapolkua on alusta alkaen viitoittanut halu ymmärtää ihmisiä. Polku on vienyt hänet toimittajan töistä tutkijan uralle ja järjestöviestinnän osaajaksi. Auran nykyinen työ viestintäpäällikkönä tarjoaa mielenkiintoisen läpileikkauksen Punaisen Ristin toimintaan. Tässä haastattelussa hän valottaa, miten ammattitaitoista viestintää johdetaan, ja mikä tekee hänen työstään merkityksellistä.

Siru Aura. Kuva: Mari Vehkalahti/Suomen Punainen Risti

Viestintä osana kokonaisuutta

Työssään Aura johtaa viestinnän sisältöjen 10 hengen tiimiä, suunnittelee ja koordinoi toimintaa. Lisäksi hän seuraa Punaisen Ristin kansainvälistä viestintää ja toimintaa sekä pitää yhteyttä muihin järjestöihin ja yhteistyökumppaneihin. 

”Viestintä on aina osa sitä kokonaisuutta, jossa työtä tehdään. Arjen työssä näkyy Punaisen Ristin periaatteet eli inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaallisuus ja ykseys. Vaikka nämä periaatteet ovat isoja kokonaisuuksia, ne ohjaavat käytännön viestinnän työtä.”

Punaisen Ristin tehtäviin kuuluu terveyttä ja hyvinvointia edistävän pitkäjänteisen työn lisäksi erilaiset auttamistilanteet Suomessa ja maailmalla. Käytännössä siellä missä on kriisi, on paikalla myös Punainen Risti ja sen vapaaehtoiset. Järjestö on paikalla koordinoimassa apua yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa oli kyseessä siis laivan karilleajo, luonnonkatastrofi, globaali pandemia tai Vastaamo-psykoterapiakeskuksen tietomurto. Viestintä on oleellinen osa työn kokonaisuutta.

”Viestinnässä meillä on oma valmiussuunnitelma, jossa on tarkkaan mietityt prosessit kriisitilanteita varten. On tärkeää, että tieto avusta saavuttaa ihmiset nopeasti. Muutenkin olen miettinyt, että ylipäätään tieto apua tarjoavien tahojen olemassaolosta lisää ihmisten turvallisuuden tunnetta. Jokainen voi joskus tarvita apua.”

Tärkeä osa työstä on kriisitilainteisiin varautumista sekä ihmisten kouluttamista kriisin keskellä toimimiseen. Asiantuntevuus ja yhdessä tekeminen korostuvat, kun yhtäkkiset tapahtumat vaativat suoraa reagointia. Aura puhuu lämpimästi johtamastaan viestintätiimistä ja järjestön vapaaehtoisista.

”Ihailen suuresti oman tiimini ja muiden asiantuntijoiden osaamista ja ammattitaitoa. Punaisessa Ristissä on paljon toiminnan ihmisiä, joiden silmät syttyvät ja ryhti löytyy, kun jotain tapahtuu. Erityistilanteissa ihmisten osaaminen ja kokemus pääsevät erityisesti esille. Motivaatio ja ymmärrys yhteisestä tehtävästä yhdistää niin työntekijöitä kuin vapaaehtoisia.”

Korona kansainvälisessä järjestössä

Punaisella Ristillä on pandemian keskellä erityinen asema valtakunnallisena viranomaista tukevana järjestönä. Olen kiinnostunut kuulemaan, miltä koronavirustilanne näyttää viestintäpäällikön näkökulmasta:

”Korona-aika on saanut meidät soveltamaan asioita eri tavalla ja hyödyntämään aiemmin saatuja oppeja. Esimerkiksi kotimaassa olemme toimittaneet sairaaloille potilaiden hoidon kiireellisyyden arviointiin tarvittavia telttayksikköjä, joita on ennen käytetty pääasiassa ulkomaiden avustustilanteissa.”

Koronapandemian erityishaasteena on sen maantieteellinen laajuus ja vaikutukset kaikilla yhteiskunnan alueilla. Punaisessa Ristissä arjen käytäntöjä on pitänyt mukauttaa eri tavoin. Esimerkiksi osa vapaaehtoisista kuuluu taudin riskiryhmään, minkä vuoksi he ovat siirtyneet työskentelemään puhelin- ja verkkopalveluissa. Viestintäpäällikön työssä ratkaisujen löytäminen isoihin muutoksiin on oleellista, ja haastavissakin tilanteissa voi nähdä hopeareunuksen:

”Koronakeväänä olen huomannut, että minulla on parempi kyky kestää stressaavia tilanteita, koska olen mukana ratkaisemassa niitä. Hankalissa olosuhteissa  on oltava periksiantamaton, sillä asioihin löytyy aina ratkaisu. Lisäksi on muistettava, että muutos on aina myös mahdollisuus.”

Ihmisymmärryksen palo yhdistää viestintää ja antropologiaa

Ihmisen näkeminen osana ympäröivää yhteiskuntaa on oleellista niin antropologille kuin ammattiviestijälle. Erilaisten viestien välittäminen on helpompaa, kun ymmärtää lähtökohtia, joista ihmiset tulevat.

”Ajattelen, että antropologin tulokulma viestintään on nimenomaan ymmärryksen lisääminen erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten välillä. Antropologiaa ja viestintää yhdistää palo ihmisten ymmärtämiseen sekä pysähtyminen tärkeiden tarinoiden äärelle. Näin vahvistetaan niiden ihmisten ääntä, joka ei muuten ehkä tulisi kuulluksi.”

Antropologialle tyypilliset kenttätyön metodit, kuten osallistuva havainnointi ja haastattelut, ovat oleellisia taitoja myös viestinnässä. Auran mukaan on tärkeää kyetä hahmottamaan kokonaisuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä, sekä soveltaa opittua käytäntöön.

”Järjestötyössä pyritään tekemään muutoksia. Siksi on tärkeää arvioida, miten aiotut toimenpiteet vaikuttavat ihmisiin, ja toisaalta miten muutoksia on ensinnäkään mahdollista toteuttaa.”

Tavoitteellinen vaikuttamistyö kulkee käsi kädessä viestinnän kanssa. Tehokas viestintä organisaatioiden sisällä takaa työskentelyn sujuvuuden. Asiantuntevan viestinnän tärkeys korostuu myös silloin, kun tehdään monipuolisesti töitä erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

 Kuva: Maria T Lehtman/Suomen Punainen Risti

Tutkimusmaailmasta järjestökentälle

Viestintä ja antropologia ovat kulkeneet Auran rinnalla läpi uran. Hän aloitti aikoinaan opintonsa Helsingin yliopistossa viestinnän puolella, mutta päätyi lukemaan antropologiaa pitkänä sivuaineena. Toimittajan töitä Aura on tehnyt useaan otteeseen kesätoimittajana ja myöhemmin freelancerina. Lopulta maisteriopintojen aikana hänelle syntyi päätös pääaineen vaihtamisesta.

”Ajattelin, että voin silti tehdä toimittajan töitä vaikka minusta tulee antropologi. Mutta jos valitsen viestinnän, en voi työskennellä antropologina. Antropologian valitsemalla pystyin pitämään molemmat ovet auki. Se oli kyllä täysin oikea valinta.”

Aura on tehnyt useaan otteeseen kenttätyötä Etelä-Intiassa Bangaloren kaupungissa, jossa hän tutki ensin gradussaan ja myöhemmin väitöskirjassaan intialaisten eronneiden naisten elämän uudelleenrakentamista. Alunperin Auran tarkoituksena oli tutkia rakkausavioliittojen ja järjestettyjen avioliittojen eroja, mutta etsiessään haastateltavia paikallisen lehden kautta hän sai yllättäen vastauksia eronneilta naisilta. Sitä ennen hän oli saanut useaan otteeseen kuulla, ettei Intiassa erota. 

”Kyseessä on aina sukujen liitto, ja Intiassa ei tosiaan erota heppoisin syin. Siellä näin monenlaisia ongelmia ja vakavia haasteita, joista ihmiset selviytyvät saadessaan voimia ja tukea muilta sekä löytäessään itsestään sellaisia voimavaroja, joiden olemassaolosta he eivät edes tienneet. On ollut hienoa päästä tutustumaan myös sellaiseen.”

Valmistuttuaan maisteriksi Aura teki töitä tiedottajana kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepassa, nykyisestä Fingossa. Intia ja tuttu tutkimusaihe veivät taas mennessään, kun Auralle tarjoutui tilaisuus tehdä väitöskirja Intiaa käsittelevässä tutkimusprojektissa.

”Kenttätöissä viettämäni aika on ollut parhaimpia vuosiani, ja väitöstilaisuus yksi elämäni huippuhetkiä. Tutkijan työhön kuuluu monia mahtavia juttuja, mutta aloin kaipaamaan takaisin järjestötyöhön. Viestintä on dynaamisempaa ja siinä saa eri tavalla asioita aikaan kuin tutkimustyössä.”

Siirtymä järjestötyöhön väitöskirjan valmistuttua ei ollut suoraviivaista, sillä tutkijavuosien aikana järjestökentällä oltiin siirrytty vauhdilla printtimediasta digitaalisiin alustoihin. Ohjelmavirkailijan paikka Kuntaliitossa avasi lopulta ovet takaisin järjestömaailmaan. Ennen siirtymistä Punaisen Ristin viestintäpäälliköksi Aura työskenteli vielä seitsemän vuotta viestintäpäällikkönä Solidaarisuus-järjestössä.

Viestintää kellon ympäri

Viestintä on viime vuosien aikana muuttunut nopeatempoisemmaksi ja monimediaisemmaksi. On oleellista, että muutosten tahdissa pysytään mukana. Aura kertoo tämän näkyvän selkeästi viestintäpäällikön työssä.

”Olen nähnyt konkreettisesti, kuinka heti kriisitilanteen alkaessa asiaa seuraavalle medialle voidaan vain ojentaa tietoa tapahtuneesta, ja tieto lähtee nopeasti leviämään eteenpäin. Jos taas tämä hetki menee ohi, tietoa on paljon vaikeampaa saada välitettyä. Siksi jatkuva valppaus ja nopea reagointi korostuvat nykypäivän viestinnässä.”

Asiantunteva viestintä on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja osaa tarttua oikeisiin keskusteluihin. Laajat asiakokonaisuudet pitää osata esittää yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Aura toteaa, että viestinnän kilpailussa voittavat ne, joilla on taito kiteyttää monimutkaisia asioita. Kiteytetyt viestit ovat niitä, jotka lähtevät parhaiten leviämään

Lisäksi haastetta työlle tuo sen laajuus: Punainen Risti on iso järjestö, joka tekee työtä aina veripalvelun ylläpitämisestä yksinäisyyden ehkäisemiseen. Kotimaan lisäksi maailman tapahtumissa riittää uutisoitavaa. Aura toteaa priorisoinnin olevan välillä hankalaa, koska kaikki työn osa-alueet ovat niin tärkeitä. Ei olekaan ihme, että työtä tuntuu olevan enemmän kuin aikaa sen tekemiseen.

”Itseä pitää aina muistuttaa siitä, että happinaamari tulee aina ensin laittaa itselle onnettomuudessa. Kun tekee töitä muiden eteen, ei saa myöskään unohtaa itseään. Tietysti tiukan paikan edessä tehdään mitä vaaditaan ja vedetään täysillä sen adrenaliinin kanssa, jonka työstä saa. Mutta kun tilanne rauhoittuu, on omat akut ladattava.”

Arvojen mukaista työtä

Punaisen Ristin rooli globaalina toimijana on Auralle tärkeää. ”Eri maiden Punaisen Ristien ja Punaisen Puolikuun vapaaehtoiset ihmiset ovat toiminnassa keskeisessä roolissa. Heidän panoksensa, ilonsa ja intonsa toimintaan on upeaa.”

Auralle on tärkeää, että hän pääsee tekemään työtä merkityksellisten asioiden parissa. Ihmisten ymmärtäminen ja auttaminen motivoivat häntä haastavien työpäivien keskellä.

”Olen kaikissa työtehtävissäni halunnut päästä toimimaan isojen teemojen kanssa. Haluan muuttaa maailman oikeudenmukaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Tässä työssä voin tehdä sitä, eli tämä on arvojeni mukaista työtä. Minä olen aina ajatellut, että olen antropologi sydämeltäni ja teen työkseni viestintää. Olen kiitollinen, että saan tehdä työtäni nimenomaan Punaisessa Ristissä, koska siellä on antropologina helppo työskennellä.”

Toimitus

  • Podcast-lukija:  Eemi Nordström
  • Verkkotaitto: Satu Myllymäki
  • Artikkelikuva: Benjamin Suomela/Suomen Punainen Risti
Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Julia Räisänen

Julia Räisänen on valtiotieteiden kandidaatti sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologian maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa. Hän toimii AntroBlogin työelämäosion toimituskoordinaattorina. Juliaa kiinnostaa erityisesti ympäristön ja ihmisen suhde, aikaan liittyvät käsitykset sekä uuspakanuus.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *