Kriisiviestintää katastrofien keskellä

Oikea-aikaisen ja luotettavan viestinnän merkitys korostuu nopeaa reagointia vaativissa kriisitilanteissa, joita Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura kohtaa työssään. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, millaista on työskennellä viestinnän parissa globaalia auttamistyötä tekevässä järjestössä.

Suomen Punainen Risti on yksi Suomen suu­rim­mis­ta valmius- ja vapaa­eh­tois­jär­jes­töis­tä. Järjestön pää­mää­rä­nä on lievittää inhi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä lähellä ja kaukana. Punainen Risti tekee pit­kä­jän­teis­tä työtä terveyden ja hyvin­voin­nin lisää­mi­sek­si. Sillä on laissa säädetty vel­vol­li­suus avustaa viran­omai­sia eri­lai­sis­sa hätätilanteissa.

Viestintä on kes­kei­ses­sä osassa järjestön tavoit­tei­den toteut­ta­mi­ses­sa. Suomen Punaisen Ristin vies­tin­tä­pääl­lik­kö Siru Auran mukaan vies­tin­nän keinoin raken­ne­taan luot­ta­mus­ta, lisätään vas­tuul­li­suut­ta sekä pidetään yllä iloa ja toivoa.

Aura on vies­tin­nän ammat­ti­lai­nen ja ant­ro­po­lo­gi, jonka urapolkua on alusta alkaen vii­toit­ta­nut halu ymmärtää ihmisiä. Polku on vienyt hänet toi­mit­ta­jan töistä tutkijan uralle ja jär­jes­tö­vies­tin­nän osaajaksi. Auran nykyinen työ vies­tin­tä­pääl­lik­kö­nä tarjoaa mie­len­kiin­toi­sen läpi­leik­kauk­sen Punaisen Ristin toi­min­taan. Tässä haas­tat­te­lus­sa hän valottaa, miten ammat­ti­tai­tois­ta vies­tin­tää johdetaan, ja mikä tekee hänen työstään merkityksellistä.

Siru Aura. Kuva: Mari Vehkalahti/​Suomen Punainen Risti

Viestintä osana kokonaisuutta

Työssään Aura johtaa vies­tin­nän sisäl­tö­jen 10 hengen tiimiä, suun­nit­te­lee ja koordinoi toimintaa. Lisäksi hän seuraa Punaisen Ristin kan­sain­vä­lis­tä vies­tin­tää ja toimintaa sekä pitää yhteyttä muihin jär­jes­töi­hin ja yhteistyökumppaneihin. 

”Viestintä on aina osa sitä koko­nai­suut­ta, jossa työtä tehdään. Arjen työssä näkyy Punaisen Ristin peri­aat­teet eli inhi­mil­li­syys, tas­a­puo­li­suus, puo­lu­eet­to­muus, riip­pu­mat­to­muus, vapaa­eh­toi­suus, yleis­maal­li­suus ja ykseys. Vaikka nämä peri­aat­teet ovat isoja koko­nai­suuk­sia, ne ohjaavat käytännön vies­tin­nän työtä.”

Punaisen Ristin tehtäviin kuuluu terveyttä ja hyvin­voin­tia edistävän pit­kä­jän­tei­sen työn lisäksi erilaiset aut­ta­mis­ti­lan­teet Suomessa ja maa­il­mal­la. Käytännössä siellä missä on kriisi, on paikalla myös Punainen Risti ja sen vapaa­eh­toi­set. Järjestö on paikalla koor­di­noi­mas­sa apua yhteis­työs­sä pai­kal­lis­ten viran­omais­ten kanssa oli kyseessä siis laivan karil­lea­jo, luon­non­ka­ta­stro­fi, globaali pandemia tai Vastaamo-psy­ko­te­ra­pia­kes­kuk­sen tie­to­mur­to. Viestintä on oleel­li­nen osa työn kokonaisuutta.

”Viestinnässä meillä on oma val­mius­suun­ni­tel­ma, jossa on tarkkaan mietityt prosessit krii­si­ti­lan­tei­ta varten. On tärkeää, että tieto avusta saavuttaa ihmiset nopeasti. Muutenkin olen miettinyt, että yli­pää­tään tieto apua tar­joa­vien tahojen ole­mas­sao­los­ta lisää ihmisten tur­val­li­suu­den tunnetta. Jokainen voi joskus tarvita apua.”

Tärkeä osa työstä on krii­si­ti­lain­tei­siin varau­tu­mis­ta sekä ihmisten kou­lut­ta­mis­ta kriisin keskellä toi­mi­mi­seen. Asiantuntevuus ja yhdessä tekeminen koros­tu­vat, kun yhtäk­ki­set tapah­tu­mat vaativat suoraa rea­goin­tia. Aura puhuu läm­pi­mäs­ti joh­ta­mas­taan vies­tin­tä­tii­mis­tä ja järjestön vapaaehtoisista.

”Ihailen suuresti oman tiimini ja muiden asian­tun­ti­joi­den osaamista ja ammat­ti­tai­toa. Punaisessa Ristissä on paljon toiminnan ihmisiä, joiden silmät syttyvät ja ryhti löytyy, kun jotain tapahtuu. Erityistilanteissa ihmisten osaaminen ja kokemus pääsevät eri­tyi­ses­ti esille. Motivaatio ja ymmärrys yhtei­ses­tä teh­tä­väs­tä yhdistää niin työn­te­ki­jöi­tä kuin vapaaehtoisia.”

Korona kansainvälisessä järjestössä

Punaisella Ristillä on pandemian keskellä erityinen asema val­ta­kun­nal­li­se­na viran­omais­ta tukevana jär­jes­tö­nä. Olen kiin­nos­tu­nut kuulemaan, miltä koro­na­vi­rus­ti­lan­ne näyttää vies­tin­tä­pääl­li­kön näkökulmasta:

”Korona-aika on saanut meidät sovel­ta­maan asioita eri tavalla ja hyö­dyn­tä­mään aiemmin saatuja oppeja. Esimerkiksi koti­maas­sa olemme toi­mit­ta­neet sai­raa­loil­le poti­lai­den hoidon kii­reel­li­syy­den arvioin­tiin tar­vit­ta­via telt­tayk­sik­kö­jä, joita on ennen käytetty pää­asias­sa ulko­mai­den avustustilanteissa.”

Koronapandemian eri­tyis­haas­tee­na on sen maan­tie­teel­li­nen laajuus ja vai­ku­tuk­set kaikilla yhteis­kun­nan alueilla. Punaisessa Ristissä arjen käy­tän­tö­jä on pitänyt mukauttaa eri tavoin. Esimerkiksi osa vapaa­eh­toi­sis­ta kuuluu taudin ris­ki­ryh­mään, minkä vuoksi he ovat siir­ty­neet työs­ken­te­le­mään puhelin- ja verk­ko­pal­ve­luis­sa. Viestintäpäällikön työssä rat­kai­su­jen löy­tä­mi­nen isoihin muu­tok­siin on oleel­lis­ta, ja haas­ta­vis­sa­kin tilan­teis­sa voi nähdä hopeareunuksen:

”Koronakeväänä olen huomannut, että minulla on parempi kyky kestää stres­saa­via tilan­tei­ta, koska olen mukana rat­kai­se­mas­sa niitä. Hankalissa olo­suh­teis­sa on oltava perik­sian­ta­ma­ton, sillä asioihin löytyy aina ratkaisu. Lisäksi on muis­tet­ta­va, että muutos on aina myös mahdollisuus.”

Ihmisymmärryksen palo yhdistää viestintää ja antropologiaa

Ihmisen näkeminen osana ympä­röi­vää yhteis­kun­taa on oleel­lis­ta niin ant­ro­po­lo­gil­le kuin ammat­ti­vies­ti­jäl­le. Erilaisten viestien välit­tä­mi­nen on helpompaa, kun ymmärtää läh­tö­koh­tia, joista ihmiset tulevat.

”Ajattelen, että ant­ro­po­lo­gin tulokulma vies­tin­tään on nime­no­maan ymmär­ryk­sen lisää­mi­nen eri­lai­sis­ta kult­tuu­reis­ta tulevien ihmisten välillä. Antropologiaa ja vies­tin­tää yhdistää palo ihmisten ymmär­tä­mi­seen sekä pysäh­ty­mi­nen tärkeiden tari­noi­den äärelle. Näin vah­vis­te­taan niiden ihmisten ääntä, joka ei muuten ehkä tulisi kuulluksi.”

Antropologialle tyy­pil­li­set kent­tä­työn metodit, kuten osal­lis­tu­va havain­noin­ti ja haas­tat­te­lut, ovat oleel­li­sia taitoja myös vies­tin­näs­sä. Auran mukaan on tärkeää kyetä hah­mot­ta­maan koko­nai­suuk­sia ja niiden välisiä yhteyksiä, sekä soveltaa opittua käytäntöön.

”Järjestötyössä pyritään tekemään muutoksia. Siksi on tärkeää arvioida, miten aiotut toi­men­pi­teet vai­kut­ta­vat ihmisiin, ja toisaalta miten muutoksia on ensin­nä­kään mah­dol­lis­ta toteuttaa.”

Tavoitteellinen vai­kut­ta­mis­työ kulkee käsi kädessä vies­tin­nän kanssa. Tehokas viestintä orga­ni­saa­tioi­den sisällä takaa työs­ken­te­lyn suju­vuu­den. Asiantuntevan vies­tin­nän tärkeys korostuu myös silloin, kun tehdään moni­puo­li­ses­ti töitä eri­lais­ten yhteis­kun­nal­lis­ten toi­mi­joi­den kanssa. 

Kuva: Maria T Lehtman/​Suomen Punainen Risti

Tutkimusmaailmasta järjestökentälle

Viestintä ja ant­ro­po­lo­gia ovat kulkeneet Auran rinnalla läpi uran. Hän aloitti aikoinaan opintonsa Helsingin yli­opis­tos­sa vies­tin­nän puolella, mutta päätyi lukemaan ant­ro­po­lo­gi­aa pitkänä sivuai­nee­na. Toimittajan töitä Aura on tehnyt useaan otteeseen kesä­toi­mit­ta­ja­na ja myöhemmin free­lance­ri­na. Lopulta mais­te­rio­pin­to­jen aikana hänelle syntyi päätös pääaineen vaihtamisesta.

”Ajattelin, että voin silti tehdä toi­mit­ta­jan töitä vaikka minusta tulee ant­ro­po­lo­gi. Mutta jos valitsen vies­tin­nän, en voi työs­ken­nel­lä ant­ro­po­lo­gi­na. Antropologian valit­se­mal­la pystyin pitämään molemmat ovet auki. Se oli kyllä täysin oikea valinta.”

Aura on tehnyt useaan otteeseen kent­tä­työ­tä Etelä-Intiassa Bangaloren kau­pun­gis­sa, jossa hän tutki ensin gra­dus­saan ja myöhemmin väi­tös­kir­jas­saan intia­lais­ten eron­nei­den naisten elämän uudel­leen­ra­ken­ta­mis­ta. Alunperin Auran tar­koi­tuk­se­na oli tutkia rak­kausa­vio­liit­to­jen ja jär­jes­tet­ty­jen avio­liit­to­jen eroja, mutta etsies­sään haas­ta­tel­ta­via pai­kal­li­sen lehden kautta hän sai yllättäen vas­tauk­sia eron­neil­ta naisilta. Sitä ennen hän oli saanut useaan otteeseen kuulla, ettei Intiassa erota. 

”Kyseessä on aina sukujen liitto, ja Intiassa ei tosiaan erota heppoisin syin. Siellä näin monen­lai­sia ongelmia ja vakavia haasteita, joista ihmiset sel­viy­ty­vät saa­des­saan voimia ja tukea muilta sekä löy­täes­sään itsestään sellaisia voi­ma­va­ro­ja, joiden ole­mas­sao­los­ta he eivät edes tienneet. On ollut hienoa päästä tutus­tu­maan myös sellaiseen.”

Valmistuttuaan mais­te­rik­si Aura teki töitä tie­dot­ta­ja­na kehi­tys­jär­jes­tö­jen kat­to­jär­jes­tö Kepassa, nykyi­ses­tä Fingossa. Intia ja tuttu tut­ki­musai­he veivät taas men­nes­sään, kun Auralle tarjoutui tilaisuus tehdä väi­tös­kir­ja Intiaa käsit­te­le­väs­sä tutkimusprojektissa.

”Kenttätöissä viet­tä­mä­ni aika on ollut par­haim­pia vuosiani, ja väi­tös­ti­lai­suus yksi elämäni huip­pu­het­kiä. Tutkijan työhön kuuluu monia mahtavia juttuja, mutta aloin kai­paa­maan takaisin jär­jes­tö­työ­hön. Viestintä on dynaa­mi­sem­paa ja siinä saa eri tavalla asioita aikaan kuin tutkimustyössä.”

Siirtymä jär­jes­tö­työ­hön väi­tös­kir­jan val­mis­tut­tua ei ollut suo­ra­vii­vais­ta, sillä tut­ki­ja­vuo­sien aikana jär­jes­tö­ken­täl­lä oltiin siirrytty vauhdilla print­ti­me­dias­ta digi­taa­li­siin alus­toi­hin. Ohjelmavirkailijan paikka Kuntaliitossa avasi lopulta ovet takaisin jär­jes­tö­maa­il­maan. Ennen siir­ty­mis­tä Punaisen Ristin vies­tin­tä­pääl­li­kök­si Aura työs­ken­te­li vielä seitsemän vuotta vies­tin­tä­pääl­lik­kö­nä Solidaarisuus-järjestössä.

Viestintää kellon ympäri

Viestintä on viime vuosien aikana muuttunut nopea­tem­poi­sem­mak­si ja moni­me­diai­sem­mak­si. On oleel­lis­ta, että muutosten tahdissa pysytään mukana. Aura kertoo tämän näkyvän selkeästi vies­tin­tä­pääl­li­kön työssä.

”Olen nähnyt kon­kreet­ti­ses­ti, kuinka heti krii­si­ti­lan­teen alkaessa asiaa seu­raa­val­le medialle voidaan vain ojentaa tietoa tapah­tu­nees­ta, ja tieto lähtee nopeasti leviämään eteenpäin. Jos taas tämä hetki menee ohi, tietoa on paljon vai­keam­paa saada väli­tet­tyä. Siksi jatkuva valppaus ja nopea reagointi koros­tu­vat nyky­päi­vän viestinnässä.”

Asiantunteva viestintä on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja osaa tarttua oikeisiin kes­kus­te­lui­hin. Laajat asia­ko­ko­nai­suu­det pitää osata esittää yksin­ker­tai­ses­ti ja ymmär­ret­tä­väs­ti. Aura toteaa, että vies­tin­nän kil­pai­lus­sa voittavat ne, joilla on taito kiteyttää moni­mut­kai­sia asioita. Kiteytetyt viestit ovat niitä, jotka lähtevät parhaiten leviämään

Lisäksi haastetta työlle tuo sen laajuus: Punainen Risti on iso järjestö, joka tekee työtä aina veri­pal­ve­lun yllä­pi­tä­mi­ses­tä yksi­näi­syy­den ehkäi­se­mi­seen. Kotimaan lisäksi maailman tapah­tu­mis­sa riittää uuti­soi­ta­vaa. Aura toteaa prio­ri­soin­nin olevan välillä hankalaa, koska kaikki työn osa-alueet ovat niin tärkeitä. Ei olekaan ihme, että työtä tuntuu olevan enemmän kuin aikaa sen tekemiseen.

”Itseä pitää aina muis­tut­taa siitä, että hap­pi­naa­ma­ri tulee aina ensin laittaa itselle onnet­to­muu­des­sa. Kun tekee töitä muiden eteen, ei saa myöskään unohtaa itseään. Tietysti tiukan paikan edessä tehdään mitä vaaditaan ja vedetään täysillä sen adre­na­lii­nin kanssa, jonka työstä saa. Mutta kun tilanne rau­hoit­tuu, on omat akut ladattava.”

Arvojen mukaista työtä

Punaisen Ristin rooli glo­baa­li­na toimijana on Auralle tärkeää. ”Eri maiden Punaisen Ristien ja Punaisen Puolikuun vapaa­eh­toi­set ihmiset ovat toi­min­nas­sa kes­kei­ses­sä roolissa. Heidän panok­sen­sa, ilonsa ja intonsa toi­min­taan on upeaa.”

Auralle on tärkeää, että hän pääsee tekemään työtä mer­ki­tyk­sel­lis­ten asioiden parissa. Ihmisten ymmär­tä­mi­nen ja aut­ta­mi­nen moti­voi­vat häntä haas­ta­vien työ­päi­vien keskellä.

”Olen kaikissa työ­teh­tä­vis­sä­ni halunnut päästä toimimaan isojen teemojen kanssa. Haluan muuttaa maailman oikeu­den­mu­kai­sem­mak­si ja tasa-arvoi­sem­mak­si. Tässä työssä voin tehdä sitä, eli tämä on arvojeni mukaista työtä. Minä olen aina ajatellut, että olen ant­ro­po­lo­gi sydä­mel­tä­ni ja teen työkseni vies­tin­tää. Olen kii­tol­li­nen, että saan tehdä työtäni nime­no­maan Punaisessa Ristissä, koska siellä on ant­ro­po­lo­gi­na helppo työskennellä.”

  • Podcast-lukija:  Eemi Nordström
  • Verkkotaitto: Satu Myllymäki
  • Artikkelikuva: Benjamin Suomela/​Suomen Punainen Risti

Kirjoittaja

Julia Räisänen on valtiotieteiden kandidaatti sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologian maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa. Hän toimii AntroBlogin työelämäosion toimituskoordinaattorina. Juliaa kiinnostaa erityisesti ympäristön ja ihmisen suhde, aikaan liittyvät käsitykset sekä uuspakanuus.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä: