Moni tuntee antropologi Bronislaw Malinowskin etnografisen kenttätyön isänä, mutta harva on kuullut osallistuvan havainnoinnin äidistä. Hilma Granqvist (1890–1972) oli suomenruotsalainen antropologi ja sosiologi, joka pyhitti elämänsä arkipäivän ilmiöiden tutkimiseen Artasin kylässä Palestiinassa.
Suomen Lähi-idän instituutti ja Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seura järjestivät maaliskuun lopulla webinaarin tutkijan elämäntyöstä otsikolla ‘Hilma Granqvist – Pioneeri Palestiinassa. Antropologista kenttätyötä 1920-luvulla’. Tapahtuma havainnollisti suunnannäyttäjän askelia aina 1900-luvun alusta nykypäivään ja Granqvistin äskettäin digitalisoituun kenttätyöarkistoon saakka. Kolmen tunnin ajaksi kokoonnuimme maailman eri kolkista kunnioittamaan merkittävän antropologin muistoa.
Suomen Lähi-idän instituutin edustaja Pekka Lindqvist mainitsi alkusanoissaan, ettei webinaarin tarkoituksena ole pelkästään kunnioittaa Granqvistin merkittävää uraa. Tapahtuma tarjosi lisäksi ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia lisää tutkijasta ja hänen työstään arkistoidun materiaalin avulla. Ääneen pääsi niin tutkijoita kuin vapaaehtoisia, jotka toimivat oppaina Granqvistin asunnolla Palestiinassa. Kiinnitin huomiota siihen, että Granqvistiin viitattiin webinaarissa etunimellä – hän on kuin vanha ystävä, yhteinen tuttu kaikille antropologiasta kiinnostuneille.
Etnografisen tutkimustyön ensiaskeleet
Granqvistista elämäkerran kirjoittanut Sofia Häggman totesi esityksensä alussa Hilman olevan hahmo, jonka elämää on mahdotonta tiivistää lyhyeen esitykseen. Siitä huolimatta Häggman onnistui luonnehtimaan Granqvistin uran ytimekkäästi, korostaen tutkijan päättäväistä luonnetta ja kykyä nähdä suurten kokonaisuuksien sisällä olennaisia yksityiskohtia.
Ollessaan vierailevana tutkijana Berliinissä vuonna 1922, Granqvist alkoi tehdä tutkimusta Vanhan testamentin naisista. Hänen opintonsa olivat jo Helsingin yliopistossa keskittyneet uskontoon. Tavatessaan Palestiinan alueeseen erikoistuneita tutkijoita, Granqvistia alkoi kiehtoa ajatus Vanhan testamentin naisten tutkimisesta senaikaisen Palestiinan kontekstissa.
Saavuttuaan Artasin kylään ensimmäisen kerran vuonna 1925 Granqvist ymmärsi, ettei Palestiinaa tulisikaan tarkastella pelkästään Raamatun näkökulmasta. Ymmärtääkseen naisten elämää hänen tulisi tutkia monipuolisesti kaikkia elämän kulttuurisia ulottuvuuksia. Granqvistin väitöskirjaohjaaja Gunnar Landtman ei kuitenkaan hyväksynyt kenttätutkimusta ja sitä, että Granqvist halusi siirtyä raamatullisesta näkökulmasta kulttuurisen elämän tarkastelun suuntaan.
Professori Edward Westermarckin vankan tuen ansiosta Granqvist onnistui pysymään kannassaan. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1932 avioliittoa palestiinalaisessa kylässä käsittelevällä tutkimuksellaan ohjaajansa ja mieskollegojen epäilyksistä huolimatta. Granqvistin itsevarmuus ja luottamus omiin kykyihin olivat oleellisia tekijöitä hänen tutkimusuransa rakentumisessa.
Granqvistin työskentely Palestiinassa toimi suunnannäyttäjänä nykypäivän etnografiselle kenttätyölle. Hänen tutkimuksensa oli aikanaan esimerkki uudenlaisesta tiedonkeruumenetelmästä, jota nykyään pidetään yhtenä antropologisen tutkimuksen kulmakivistä.
Päättäväinen tutkija asui, eli ja osallistui paikallisen yhteisön elämään sen kaikissa muodoissa. Osallistuvan havainnoinnin pioneeri ymmärsi arkipäivän elämän olevan yhtä merkityksellistä kuin muutkin tutkimusaiheet. Keskittyminen naisiin ja avioliittoinstituutioon oli myös nykyajasta tulkittuna aikansa feministinen kannanotto miesvaltaisella tutkimuskentällä.
Granqvist vieraili Palestiinassa viimeisen kerran vuonna 1959. Hän oli kiitollinen, että oli saanut löytää kutsumuksensa Artasin kylässä: ”Jos minulla olisi kymmenen elämää, viettäisin niistä jokaisen Palestiinassa,” Granqvistin todetaan sanoneen.
Toteamus korostaa koskettavasti tutkimustyön henkilökohtaisuutta, joka kiinnostaa minua opiskelijana. Granqvistin ajatukset tuovat esille tavan, jolla itse haluan lähestyä tutkimustyötä: sen ei tarvitse olla pelkästään osa akateemista identiteettiä, vaan tutkimus voi luoda ainutlaatuisia merkityksiä myös henkilökohtaiseen elämään.
Hilma Granqvistin ylioppilaskuva.
Kuva: Ateljee Nyblin/Museovirasto (CC BY 4.0)
Arkistot osana Granqvistin perintöä
Artasissa Granqvist dokumentoi lähes kaiken saatavilla olevan tiedon. Hän listasi kylän avioliitot, syntymät, kuolemat ja muut elämän merkkipaalut. Koostamiaan tilastoja hän käytti havainnollistamaan, kuinka ideaaliin avioliittoon ja arkipäivän elämän rakentumiseen voi olla useita erilaisia lähestymistapoja. Granqvistilla oli kansiot jokaisesta Artasin aikuisesta yksilöstä, mitkä sisälsivät tekstimateriaalin lisäksi noin sata kuvaa.
Vaikka Artasin kylä ja sen 400 asukasta olivat hyvin kapea tutkimuskohde, Granqvistin tapa kerätä aineistoa ja perehtyä arkipäivän elämän yksityiskohtiin oli ainutlaatuinen. Hän vältti yleistyksiä ja vieraan elämäntyylin eksotisointia, jotka asettivat esimerkillisen lähtökohdan uudenlaiselle antropologiselle tutkimukselle.
Webinaarin yhtenä keskeisenä tarkoituksena oli juhlistaa äskettäin digitalisoitua arkistoa, johon Granqvistin elämäntyö on ikuistettu kuvineen ja muistiinpanoineen. Arkisto kattaa yhteensä jopa 25 000 tiedostoa. Aineistojen digitalisointi on tehnyt Granqvistin elämäntyöstä saavutettavan laajalle yleisölle, jotta hänen perintönsä ei jää vain pienen antropologiyhteisön sisälle.
Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuran Patricia Berg ja Kira Pihlflyckt korostivat puheenvuoroissaan sitä, kuinka Granqvistin elämäntyö on herännyt digitalisoinnin jälkeen henkiin ennennäkemättömällä tavalla. Hänen elämäntyötään voidaan hyödyntää helpommin jatkossa myös antropologisessa tutkimuksessa. Granqvistin muiston kunnioittamisen lisäksi digitalisointi edistää uuden tutkitun tiedon tuottamista.
Arkisto tuo esiin Granqvistin henkilökohtaisia kokemuksia elämästä Artasissa, sekä hänen itsenäisen ja huolellisen tutkimustyönsä. Arkiston laajuus ja yksityiskohtaisuus korostavat Granqvistin asemaa sekä edistyneenä tutkijana että poikkeuksellisen tarkkasilmäisenä arkistoijana. Nykyajasta käsin tarkasteltuna arkistojen laajuus tuntuu mielenosoitukselliselta kannanotolta erityisesti mieskollegoja vastaan, jotka epäilivät aikanaan Granqvistin metodeja.
Hilma Granqvist huiveihin ja koruihin pukeutuneena. Helwe järjestää hänen korujaan.
Kuva: Svenska litteratursällskapet i Finland (CC BY 4.0)
Nykypäivän inspiraatio, oman aikansa uranuurtaja
Granqvistin inspiroiva elämäntarina korostaa arkipäivän antropologian keskeisyyttä merkittävänä tutkimusaiheena, joka inspiroi myös nykyajan antropologeja ottamaan rohkeita askelia valtavirtatutkimusksesta vastakkaiseen suuntaan. Globaalien ilmiöiden tutkiminen vaatii edelleen rohkeita suunnannäyttäjiä, jotka osaavat yhdistää yksityiskohtaista tietoa suurempaan kokonaiskuvaan.
Suomen Ramallahin suurlähettiläs Päivi Peltokoski tiivisti webinaarin lopuksi, ettei Hilma Granqvistin työ ole merkittävä pelkästään yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Granqvist oli lisäksi yksi ensimmäisistä sillanrakentajista Palestiinan ja Suomen välillä. Peltokosken huomio korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä ylikansallisten yhteyksien rakentamisessa, rauhanvälityksessä ja kehitysyhteistyössä.
Palestiinan perinteitä antropologisesta ja poliittisesta näkökulmasta tutkinut professori Ali Qleibo puhui vuorostaan Granqvistin työstä palestiinalaisen näkökulmasta. Hän muistutti lämpimästi tutkijan työn merkityksellisyydestä paikallisille, minkä myös Granqvistin Palestiinan asuintalon vapaaehtoiset puheenvuorossaan toivat esiin. He pitivät tutkijan perintöä tärkeänä, ja arvostivat erityisesti sitä, että talolla käy edelleen paljon vierailijoita, jotka ylläpitävät Granqvistin muistoa.
Webinaari oli inspiroiva, koskettava ja ajatuksia herättävä. Toivon olevani omassa elämässäni jatkossa hieman enemmän Granqvistin kaltainen: tutkijana poikkeuksellisen perusteellinen ja yksityiskohtia arvostava oman tien kulkija. Ajattelevainen yksilö, joka suhtautuu työhönsä intohimolla sekä voimalla, joka jättää epäilevät äänet sanattomiksi.
Hilma Granqvistin elämäntyö on digitaalisesti arkistoituna Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuran sivuilla. Arkisto on vapaasti luettavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Se sisältää valokuvia, tekstipätkiä ja alkuperäisiä, skannattuja muistiinpanoja. Lisäksi arkisto tarjoaa kattavan aikajanan Granqvistin elämästä.
Toimitus
- Podcast-lukija: Miia Martikainen
- Verkkotaitto: Sonja Verkasalo
- Kuvitus: Museovirasto (CC BY 4.0), Svenska litteratursällskapet i Finland (CC BY 4.0)
- Artikkelikuva: Kuvassa Hilma Granqvist. Svenska litteratursällskapet i Finland (CC BY 4.0)
