Kaiken takana on varjovaltio

Jokaisen valtion syvyyk­sis­sä lymyää sen synkempi ja voi­mak­kaam­pi versio, var­jo­val­tio. Nämä var­jo­val­tiot ohjai­le­vat sala­vih­kai­ses­ti valtion toimintaa. 

Varjovaltio voi esi­mer­kik­si olla yhteis­kun­nan raken­tei­siin ulottuva hyvän ja pahan tais­te­lu­kent­tä. Tässä kuvi­tel­mas­sa valtiota eivät ohjaile kansan valit­se­mat polii­ti­kot, vaan pahan­tah­toi­set demonit, jotka ottavat haltuunsa ihmisiä sekä ins­ti­tuu­tioi­ta, kuten sano­ma­leh­tiä tai virastoja.

Demonivaltiota pal­ve­le­vat esi­mer­kik­si maa­han­muut­ta­jat, rodul­lis­te­tut kan­san­ryh­mät ja sek­su­aa­li­vä­hem­mis­töt. Kaiken ytimessä on vai­ku­tus­val­tai­nen salaseura, jossa har­joi­te­taan ihmis­syön­tiä ja pedo­fi­li­aa. Poliitikot voivat tässä näy­tel­mäs­sä olla joko demonien kätyreitä, tai oikea­mie­li­siä uskon­so­tu­rei­ta, jotka tais­te­le­vat syvää valtiota vastaan.

Tällaisessa tilan­tees­sa poli­tii­kal­la on aina kaksi vaih­toeh­tois­ta tulkintaa. Esimerkiksi hal­lin­toon koh­dis­tu­vat leik­kauk­set voidaan ymmärtää joko oikeis­to­lai­se­na talous­po­li­tiik­ka­na, tai demonien manaa­mi­se­na pois hallinnosta. 

Kyse on Yhdysvalloista ja Deep State ‑sala­liit­to­teo­rias­ta, johon uskovat eri­tyi­ses­ti QAnon-liikkeen seuraajat ja osa evan­ke­li­siin kirk­koi­hin kuu­lu­vis­ta Trumpin kannattajista. 

Varjovaltioita on kuitenkin kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Suomalaiset var­jo­val­tio­ta­ri­nat ovat perin­tei­ses­ti liit­ty­neet yli­kan­sal­li­siin uhkiin, kuten Bilderberg-ryhmän sala­liit­toi­hin tai ufoihin, hei­jas­tel­len Suomen historiaa suur­val­to­jen pelinappulana.

Miksi ihmiset uskovat var­jo­val­tioi­hin? Antropologi Begoña Aretxaga selittää ilmiötä valtion ole­muk­sel­la: Valtion lain­sää­dän­nöl­lä on kaik­kial­la vai­kut­ta­va voima, jonka käs­ky­val­taan ihmiset alistuvat. Tämä aave­mai­nen läsnäolo luo pohjan kuvi­tel­mil­le valtiosta.

Uskomukset var­jo­val­tiois­ta kertovat myös valtion sir­pa­lei­suu­des­ta. Valtio kuvi­tel­laan yhte­näi­sek­si koko­nai­suu­dek­si, mutta koostuu todel­li­suu­des­sa eri­lai­sis­ta ins­ti­tuu­tiois­ta ja toi­mi­jois­ta. Tarinat sitovat menneen ja tulevan valtion toisiinsa, uusintaen poliit­ti­sen jär­jes­tel­män, niin hyvässä kuin pahassa.

  1. Aretxaga, Begoña. 2003. ‘Maddening States’. Annual Review of Anthropology 32 (1): 393 – 410. 
  2. Derrida, Jacques. 1991. ‘Force of Law: The Mystical Foundations of Authority’. Cardozo Law Review, no. 11: 921‑1045.
  3. O’Donnell, S. Jonathon. 2020. Demons of the deep state: how evan­ge­licals and cons­pi­racy theories combine in Trump’s America. The Conversation.
  4. O’Donnell, S. Jonathon. 2020. ‘The Deliverance of the Administrative State: Deep State Conspiracism, Charismatic Demonology, and the Post-Truth Politics of American Christian Nationalism’. Religion 50 (4): 696 – 719.

Kirjoittajat

Tuomas Tammisto on sosiaali- ja kulttuuriantropologi, joka väitteli Helsingin yliopistolla helmikuussa 2018 laajamittaisten öljypalmu- ja hakkuuprojektien poliittisista vaikutuksista ja paikallisen maankäytön muutoksesta Papua-Uuden-Guinean maaseudulla. Väitöskirja luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/231102


Heikki Wilenius on antropologi, kouluttaja ja ohjelmoija, ja kuuluu AntroBlogin toimituskuntaan. Hänen väitöskirjansa käsitteli jaavalaista paikallispolitiikkaa. Tällä hetkellä hän tekee postdoc-tutkimusta valtionmuodostuksesta ja luonnonvarojen käytöstä Kalimantanin saarella Indonesiassa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat.

Tehokas tapa hidastaa uusien koronavarianttien syntyä olisi lisätä rokotuskattavuutta koko maailmassa. Asiantuntijat ovatkin jo vuoden ajan rummuttaneet koronarokotteiden patenttien vapauttamisen puolesta, jotta rokotteiden hinta laskisi ja tuotanto kasvaisi. Patenttien purku edellyttäisi Maailman kauppajärjestön (WTO) päätöstä, jonka Euroopan komissio on yhdellä äänellään pysäyttänyt. Suomi ja muut pienet EU-maat voisivat halutessaan kerätä voimansa ajaakseen patenttien purkua.

Nykyisessä ”maahanmuuttokriittisessä” keskustelussa pyritään irrottautumaan rasismin käsitteestä nostamalla keskusteluun uskonto- ja kulttuurieroja “rodun” sijaan. Poliittinen oikeisto on kehittänyt uusrasistisen retoriikan, jossa turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat koetaan uhkaksi niin sanotulle kansalliselle yhtenäisyydelle. Ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä ‘kulttuurifundamentalismi’, ja sen keskeisenä elementtinä näyttäytyy ksenofobia eli vieraan pelko.