Etelän tytöt ovat feministisen talouden pioneereja

Miksi maa­il­man­lop­pu on helpompi kuvitella kuin kapi­ta­lis­min loppu? Ehkä siksi, että elää valkoisen miehen kuplassa, sanovat femi­nis­ti­sen talouden asian­tun­ti­jat Felogene Anumo ja Ana Abelenda. Kun puhutaan vaih­toeh­dois­ta nykyi­sel­le talous­jär­jes­tel­mäl­le, pitäisi suunnata katse etelään – ja tyttöihin.

Tytöt ja talous siinä kaksi asiaa, jotka harvemmin esiin­ty­vät samassa lauseessa. Vielä harvemmin näin on, jos tyttö sattuu olemaan kotoisin sel­lai­ses­ta maasta kuin Kenia tai Uruguay.

Kun ajattelee taloutta, heti ensim­mäi­se­nä tulee mieleen vanha valkoinen mies­pro­fes­so­ri. Talous kuitenkin kuuluu meille kaikille. Nyt täytyy saada takaisin se valta, joka on otettu meiltä pois”, Felogene Anumo sanoo.

Samoin ajattelee Anumon työpari Ana Abelenda. Ongelma on hänen mukaansa se, että talouden kieli on erotettu ihmisistä.

Kyse on yksin­ker­tai­sis­ta asioista. Siitä mistä saamme ruokaa, millaista ilmaa hen­gi­täm­me ja miten pidämme huolen siitä, että myös seu­raa­vil­le suku­pol­vil­le jää jotain. Meidän on lakattava ajat­te­le­mas­ta, että talous on liian moni­mut­kais­ta”, Abelenda sanoo.

Anumo ja Abelenda ovat perus­ta­neet Association for Women in Development ‑jär­jes­töön femi­nis­ti­sen talouden yksikön. Sellaista tarvitaan, sillä usein myös femi­nis­ti­sis­sä liik­keis­sä aja­tel­laan, että talous kuuluu vain asian­tun­ti­joi­den tontille.

Siti juuri talous on femi­nis­ti­sen kamp­pai­lun ytimessä, Abelenda sanoo.

Kapitalistinen jär­jes­tel­mä rakentuu pat­riar­kaa­tin varaan ja antaa siksi arvoa vain tie­tyn­lai­sil­le töille. Lisääntyminen ja hoiva kan­nat­te­le­vat koko taloutta, mutta kapi­ta­lis­mi pyrkii tekemään ne näky­mät­tö­mik­si, se loisii niillä.”

Mihin femi­nis­ti­nen talous siis pyrkii? Se haluaa nostaa hoivan kaiken keskiöön.

Me emme katso taloutta kasvun vaan elämän jat­ku­vuu­den ja kes­tä­vyy­den näkö­kul­mas­ta. Nyt on nähty, ettei kasvu sit­ten­kään tarkoita jat­ku­vuut­ta”, Anumo sanoo.

Tästä Anumolla ja Abelendalla on antaa monta esi­merk­kiä: ilmas­ton­muu­tos ja luon­to­ka­to niistä ilmeisimpinä.

Ana Abelenda. Kuva: Matilde Campodonico

Menestyjänaiset eivät ratkaise kapitalismin ongelmia

Taloustieteilijä Adam Smithin kuuluisa trickle down ‑uskomus kuuluu yksin­ker­tais­te­tus­ti näin: Kun joku menestyy, menestys valuu kaikille. Tähän aja­tuk­seen nojaa myös niin kutsuttu trickle down ‑feminismi. Abelenda ja Anumo suh­tau­tu­vat siihen varau­tu­nees­ti. Heidän mukaansa femi­nis­ti­ses­sä kamp­pai­lus­sa ei ole kyse siitä, että naisista tulee mil­jar­döö­re­jä ja pörssijohtajia.

Se, että nainen nousee pörs­siyh­tiön johtoon, ei tee sorron jär­jes­tel­mään muutosta. Se ajaa naiset yhä syvem­mäl­le jär­jes­tel­mään. Näiden naisten on täytynyt ostaa ajatus jär­jes­tel­mäs­tä pääs­täk­seen itse huipulle”, Anumo sanoo.

Abelenda ja Anumo pitävät voi­maan­tu­mis­pu­het­ta petol­li­se­na. Sen sijaan pitäisi kysyä, mitä sellaisia val­ta­ra­ken­tei­ta yhteis­kun­nas­sa on, jotka tuottavat tällaista kieltä.

Kun juhlitaan naisten saa­vu­tuk­sia yri­tys­maa­il­mas­sa, pitäisi katsoa kriit­ti­ses­ti, mitä oikeas­taan juhlitaan. Kun ihminen syötetään osaksi jär­jes­tel­mää, ei jär­jes­tel­mä muutu siitä mihinkään”, Abelenda sanoo.

Jos naisten kyky sopeutua kapi­ta­lis­ti­seen jär­jes­tel­mään on tasa-arvo­ke­hi­tyk­sen mittari, ollaan väärillä raiteilla, Abelenda ja Anumo uskovat

Emme halua integroitua järjestelmään vaan hajottaa sen”

Feministisen talouden suurin haaste on Anumon ja Abelendan mukaan uus­li­be­ra­lis­mi, myös uus­li­be­ra­lis­ti­nen feminismi.

Uusliberalistiset hal­li­tuk­set ovat kylväneet saman naisten voi­maan­tu­mi­sen nar­ra­tii­vin kaik­kial­le. Yhä useammin myös moni­kan­sal­li­set yritykset ovat mukana rahoit­ta­mas­sa tasa-arvotyötä”, Anumo sanoo.

Voidaanko silloin puhua femi­nis­ti­sen talouden raken­ta­mi­ses­ta? Abelendan ja Anumon mukaan ei.

Tukeaan osoit­ta­vat yritykset vain kylvävät lisää uus­li­be­ra­lis­tis­ta talous­a­jat­te­lua ja sen agendaa. Meidän täytyy tunnistaa tuo voima ja taistella sitä vastaan.”

Osittain näin on jo käynyt. Viimeinen kymmenen vuoden aikana on tapah­tu­nut mer­kit­tä­vä muutos siinä, miten asioista puhutaan.

Nykyään ymmär­re­tään paljon syväl­li­sem­min, mitä femi­nis­ti­nen talous on. Enää ei puhuta vain naisista yri­tys­maa­il­mas­sa tai naisten talou­del­li­sis­ta oikeuk­sis­ta. Analyysi on terä­väm­pää, nyt tun­nis­te­taan jo paremmin, millaisia suku­puo­lit­tu­nei­ta raken­tei­ta talou­del­li­ses­sa ja poliit­ti­ses­sa ajat­te­lus­sa on”, Abelenda sanoo.

Se, mitä feminismi todella tavoit­te­lee, on Anumolle ja Abelendalle selvää:

Me emme halua integroi­tua jär­jes­tel­mään, me haluamme hajottaa sen!”

Etelän tytöt ottavat johtajuuden omiin käsiinsä

Abelenda ja Anumo eivät tyydy puhumaan vain naisista. He haluavat puhua myös tytöistä.

Kun puhutaan femi­nis­ti­sen talouden raken­ta­mi­ses­ta, tyttöjen ja nuorten naisten rooli on valtava. Parhaat ideat tulevat heiltä. Heillä on paljon edeltäviä suku­pol­via parempi ymmärrys siitä, miten asiat lin­kit­ty­vät toisiinsa”, Anumo sanoo.

Abelenda antaa esimerkin koti­maas­taan Uruguaysta. Siellä nuoret femi­nis­tit vaativat verojen pois­ta­mis­ta kuu­kau­tis­tar­vik­keis­ta ja ehkäi­sy­vä­li­neis­tä. Keniassa, josta Anumo on kotoisin, nuoret naiset taas ovat akti­voi­tu­neet työväenliikkeessä.

Uuden suku­pol­ven femi­nis­tit jäl­jit­tä­vät sys­tee­maat­ti­ses­ti, mitkä ovat niitä hoi­va­jär­jes­tel­miä, joita talous käyttää hyväkseen”, Abelenda sanoo.

Samalla femi­nis­ti­sen liikkeen on syytä har­joit­taa itse­reflek­tio­ta. Sorron muoto, johon ihan jokainen saattaa helposti syyl­lis­tyä, on ikä­syr­jin­tä. Siksi agendan pitää olla ylisukupolvinen.

Puhe tule­vai­suu­den joh­ta­jis­ta on hevon­kuk­kua. Meidän kaikkien täytyy ottaa johtajuus käsiimme tässä ja nyt”, Anumo sanoo.

Felogene Anumo. Kuva: Armstrong Too

Talousjärjestelmä suojelee yrityksiä, ei ihmisiä

Afrikka on köyhä kor­rup­toi­tu­nei­den joh­ta­jien­sa takia – totta vai tarua? Pitkälti tarua, osoittaa YK:n syys­kuus­sa 2020 ilmes­ty­nyt Afrikan talou­del­li­sen kehi­tyk­sen raportti. Siinä selvisi, että yritysten vero­suun­nit­te­lun ja lait­to­mien talou­del­lis­ten virtojen takia mene­te­tään enemmän rahaa kuin kor­rup­tion vuoksi.

Kyse on siitä, että koko uus­ko­lo­nia­lis­ti­nen jär­jes­tel­mä pitää Afrikkaa köyhänä”, Anumo sanoo.

Laina on se ratkaisu, jota Afrikkaan syötetään, mutta kenia­lai­set ovat saaneet siitä tar­peek­seen. Nykyään he “jammaavat” Kansainvälisen valuut­ta­ra­has­ton webi­naa­reis­sa. Erityisen aktii­vi­sia jammaajia ovat nuoret naiset.

Menemme sinne huu­te­le­maan, että alkaa antako meille enää lisää lainaa, se ei ratkaise mitään”, Anumo kertoo.

Perimmäinen ongelma on Anumon mukaan se, miten paljon valtaa moni­kan­sal­li­sil­la yri­tyk­sil­lä on. Yhden yrityksen vuo­si­tuot­to voi olla Kenian brut­to­kan­san­tuot­teet suuruinen. Kun vas­tak­kain ovat yrityksen toiminta ja pai­kal­lis­ten ihmisten oikeudet, jäl­kim­mäi­nen saa yleensä väistyä. Tämä näkyy etenkin kaivosteollisuudessa.

Nykyinen talous­jär­jes­tel­mä ole olemassa sitä varten, että se pitäisi huolta ihmisistä ja pla­nee­tas­ta”, Abelenda sanoo.

Vuosien 2007 – 2008 glo­baa­lis­sa talous­krii­sis­sä nähtiin, että pelas­tuk­sen­koh­tee­na olivat yritykset, eivät yksilöt. Koronapandemia toi esiin samoja piirteitä.

Meidän pitäisi mää­ri­tel­lä uudestaan, mikä on tärkeää. Haluamme kysee­na­lais­taa sen idean, että maailma olisi palaa­mas­sa pandemian jäljiltä takaisin nor­maa­liin. ‘Normaali’ on epä­on­nis­tu­nut niin monin tavoin”, Anumo sanoo.

Eikä monissa maissa toki ole toi­voa­kaan mistään “nor­maa­lis­ta”. Jos katsotaan Afrikan mannerta, vasta kolme pro­sent­tia väestöstä on rokotettu. Euroopassa vastaava luku on jo seitsemänkymmentä.

Siinä on uus­ko­lo­nia­lis­mia ker­rak­seen, Anumo toteaa.

Ulos valkoisen miehen kuplasta

On helpompi kuvitella maa­il­man­lop­pu kuin kapi­ta­lis­min loppu. Näin tuumasi kult­tuu­rin­tut­ki­ja Frederic Jameson kuu­lui­sas­sa lausah­duk­ses­saan, jota on sittemmin toisteltu kyl­läs­ty­mi­seen asti. Vaan ei kaikkialla.

Mielikuvitus voi tosiaan olla aika rajoit­tu­nut, jos on elänyt valkoisen miehen kuplassa. Meidän ei ole lainkaan vaikea kuvitella kapi­ta­lis­min loppua”, Abelenda ja Anumo toteavat.

Itseasiassa monia murtumia on näh­tä­vis­sä jo nyt.

En tekisi tätä työtä, ellen olisi toiveikas. Olen saanut nähdä urani aikana valtavia muutoksia”, Abelenda sanoo.

Anumoa motivoi se, että hän saa elää juuri tässä ajassa.

Pandemia on pelin­muut­ta­ja. Se on tuonut päi­vän­va­loon monia asioita, joista olemme huu­del­leet jo pitkään, mutta kukaan ei ole kuun­nel­lut meitä.”

Yhtä on huudeltu ylitse muiden, jo vuo­si­kym­me­niä: Puhdas vesi kuuluu kaikille!

Ennen se oli muka mah­do­ton­ta, mutta kun pandemia iski, hök­ke­li­ky­liin yhtäkkiä pys­tyt­tiin­kin avaamaan vesi­pis­tei­tä”, Anumo sanoo.

Inspiraatiota toi­sen­lai­ses­ta maa­il­mas­ta voi hakea monesta suunnasta. Esimerkiksi El Cambalancesta, mek­si­ko­lai­ses­ta kylästä, jossa on käytössä rahaton, vaih­to­poh­jai­nen talous. Entä mitä brit­ti­so­ti­lai­den rais­kaa­mat kenia­lais­nai­set tekivät? He perus­ti­vat rahat­to­man, mat­riar­kaa­li­sen yhteisön. Nyt Mojan kylä on pyörinyt jo yli kol­me­kym­men­tä vuotta.

Meidän visiomme ei ole korvata kapi­ta­lis­mia yhdellä femi­nis­ti­sel­lä talou­del­la vaan synnyttää monia femi­nis­ti­siä talouksia, jotka murtavat kapitalismin.”

Näin tapahtuu kaiken aikaa, Abelenda ja Anumo sanovat. Ei kapi­ta­lis­min loppua tarvitse edes kuvitella. Siitä on eläviä esi­merk­ke­jä jo nyt.

Talous on femi­nis­ti­sen kamp­pai­lun ytimessä, Ana Abelenda sanoo. Kuva: Matilde Campodonico


Artikkeli on osa Kansainvälisen soli­daa­ri­suus­työn “Yhteisiin käsiin — mitä voimme oppia soli­daa­ri­suus­ta­louk­sil­ta?” ‑hank­kees­sa toteu­tet­tua artik­ke­li­sar­jaa, joka jul­kais­taan AntroBlogissa syys-jou­lu­kuus­sa 2021.

  • Teksti: Heidi Nummi (VTM, maa­il­man­po­li­tii­kan tutkimus)
  • Podcast-lukija: Eemi Nordström
  • Verkkotaitto: Niina Paasovaara
  • Artikkelikuva: Armstrong Too

Kirjoittaja

Kansainvälisen solidaarisuustyön "Yhteisiin käsiin - mitä voimme oppia solidaarisuustalouksilta?" -hanke tarkastelee taloutta globaalin etelän näkökulmasta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä paikallisten solidaarisuustalouden asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on kyseenalaistaa talouskeskustelua hallitsevia narratiiveja ja monipuolistaa kuvaa talouden mahdollisuuksista. Yhteistyötaho AntroBlogi julkaisee hankkeessa toteutetun neliosaisen artikkelisarjan syys-joulukuussa 2021.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Tehokas tapa hidastaa uusien koronavarianttien syntyä olisi lisätä rokotuskattavuutta koko maailmassa. Asiantuntijat ovatkin jo vuoden ajan rummuttaneet koronarokotteiden patenttien vapauttamisen puolesta, jotta rokotteiden hinta laskisi ja tuotanto kasvaisi. Patenttien purku edellyttäisi Maailman kauppajärjestön (WTO) päätöstä, jonka Euroopan komissio on yhdellä äänellään pysäyttänyt. Suomi ja muut pienet EU-maat voisivat halutessaan kerätä voimansa ajaakseen patenttien purkua.