Orwellilaisessa todellisuudessa Elokapina on ääriliike

Uutisten kom­ment­ti­pals­tat ja some täyttyvät vies­teis­tä, joissa uhotaan että mieltään osoit­ta­vien ihmisten yli pitäisi ajaa autolla ja heitä pitäisi kohdella väki­val­tai­ses­ti, ja joiden mukaan rau­hal­li­ses­ti kadulla istuvat akti­vis­tit ovat terroristeja. 

Kun ilmas­to­lii­ke Elokapina ilmoittaa mie­le­no­soi­tuk­sis­taan, alkaa tämän sortin kom­men­toin­ti. Myös Ilta-Sanomien pää­kir­joi­tus maalasi kuvaa Elokapinasta ääri­liik­kee­nä vih­jail­len liikkeen olevan väki­val­tai­nen men­nes­sään “käsi­ry­syyn poliisin kanssa”.

Pääkirjoittajan väite on väärä. Elokapinan jäsenet eivät käy poliisin tai muiden kimppuun vaan istuvat kadulla. Osa heistä ei noudata poliisin pois­tu­mis­käs­kyä. Kyse on pas­sii­vi­ses­ta vas­ta­rin­nas­ta tai väki­val­lat­to­mas­ta kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muu­des­ta, jolla on pitkät kan­sa­lais­vai­kut­ta­mi­sen perinteet. Menetelmää ovat käyt­tä­neet lukuisat väki­val­lat­to­muu­teen sitou­tu­neet toimijat, kuten Rosa Parks ja muut Yhdysvaltain kan­sa­lai­soi­keus­liik­keen akti­vis­tit. Väkivallaton rotusor­ron vastustus kohtasi kovaa väki­val­taa myös poliisin taholta.

Väkivallattoman kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muu­den aja­tuk­seen kuuluu jättää tot­te­le­mat­ta esi­mer­kik­si poliisin pois­tu­mis­käs­ky­jä. Poliisia ei aktii­vi­ses­ti vas­tus­te­ta, vaan mie­le­no­soit­ta­jat antavat poliisin kantaa heidät pois. Väkivallattomaan kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muu­teen nojaavat henkilöt hyväk­sy­vät siitä seuraavat sanktiot, kuten sakot.

Tämä ei ole ääri­toi­min­taa. Istumamielenosoitus, eli sit-in, on pas­sii­vi­nen protestin muoto. Sitä käyttävät myös kes­ki­luok­kai­set toimijat kuten Vietnamin sodan varhainen vas­tus­ta­ja, ant­ro­po­lo­gi Marshall Sahlins. Hän kehitteli siitä teach-in ‑mie­le­no­soi­tuk­sen, jossa luen­noit­si­jat ja opis­ke­li­jat jäivät yli­opis­toon istumaan ja kes­kus­te­le­maan protestin kohteena olleesta ilmiöstä. Istumamielenosoitukset, kadulla tai yli­opis­tol­la, ovat sovin­nai­nen mie­le­nil­mauk­sen muoto. 

Eivätkö ter­ro­ris­mis­ta puhuvat siis esitä täysin vir­heel­li­siä väitteitä?

Kyllä esittävät. Puhetta, jossa sota on rauhaa ja väki­val­la­ton istuminen on ter­ro­ris­mia kutsutaan kir­jai­li­ja George Orwellin romaa­nis­sa Vuonna 1984 uus­kie­lek­si. Romaanissa dik­ta­tuu­ri pyrki tekemään kriit­ti­sen ajattelun mah­dot­to­mak­si sekoit­ta­mal­la käsit­tei­tä tie­toi­ses­ti: esi­mer­kik­si väit­tä­mäl­lä, että orjuus on vapautta. Väkivallattomien mie­le­no­soit­ta­jien kut­su­mi­nen ter­ro­ris­teik­si tai käsi­ry­syyn ryh­ty­väk­si ääri­jär­jes­tök­si on pyrkimys viedä pro­tes­til­ta oikeutus.

Kieli ei vain kuvaa todel­li­suut­ta, vaan kuten kielen filosofi J.L. Austin, suku­puo­len­tut­ki­ja Judith Butler ja lukuisat ant­ro­po­lo­git ovat huo­maut­ta­neet, kielellä myös luodaan sosi­aa­lis­ta todel­li­suut­ta. Puhe Elokapinasta ääri­jär­jes­tö­nä pyrkii tekemään liik­kees­tä yleisön silmissä sellaisen. 

Mielenosoittajien esit­tä­mi­nen ääri­toi­mi­joi­na on keino välttää kes­kus­te­lu heidän vaa­ti­muk­sis­taan. Antropologi Robert Foster on kuitenkin todennut, että orwel­li­lai­nen uuskieli harvoin oikeasti vakuuttaa ketään. Sen todel­li­nen voima on siinä, että se täyttää kes­kus­te­lu­ti­lan itsestään selvästi ris­ti­rii­tai­sil­la väit­teil­lä, joita muiden kes­kus­te­li­joi­den on oiottava. Uuskieli on hälyä, jolla vai­keu­te­taan mie­le­käs­tä keskustelua.

Ilta-Sanomien pää­kir­joit­ta­ja oli huo­lis­saan siitä, että ääri­toi­min­ta tekee hallaa ilmas­to­kes­kus­te­lul­le. Samalla hän pyrki maa­laa­maan kuvan Elokapinasta ääri­jär­jes­tö­nä. Ilmastokriisin vaka­vuu­den valossa huomio pitäisi ohjata kriisiin ja siihen mitä voimme yhteis­kun­ti­na sille tehdä, ei paik­kaan­sa pitä­mät­tö­mien väit­tei­den esittämiseen.

  1. Austen, J.L. 1962. How to Do Things With Words: The William James Lectures delivered at Harvard University in 1955. Oxford: Clarendon Press.
  2. Butler, Judith 1990. Gender Trouble: Feminism and the Subversion of Identity. New Yourk: Routledge.
  3. Foster, Robert 2010. Corporate oxymorons and the anth­ro­po­lo­gy of cor­po­ra­tions. Dialectical Anthropology 34 (1): 95 – 102. 
  4. Sahlins, Marshall 2009. The Teach-Ins: Anti-War Protest in the Old Stoned Age. Anthropology Today 25 (1): 3 – 5.
  5. Stasch, Rupert 2011.Ritual and Oratory Revisited: The Semiotics of Effective Action. Annual Review of Anthropology 40 (1): 159 – 174.

Kirjoittaja

Tuomas Tammisto on sosiaali- ja kulttuuriantropologi, joka väitteli Helsingin yliopistolla helmikuussa 2018 laajamittaisten öljypalmu- ja hakkuuprojektien poliittisista vaikutuksista ja paikallisen maankäytön muutoksesta Papua-Uuden-Guinean maaseudulla. Väitöskirja luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/231102

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Tero Somppi 5.10.2021 klo 07:52

    Ekokapinan emo­liik­keen argu­men­toin­ti on vähin­tään­kin jyrkkää ja liikkeen vaa­ti­muk­set hyvin epärealistisia.
    Kannattaa tutustua Saksan vihreän ener­gia­val­lan­ku­mouk­sen nyky­ti­laan, missä ei lyhyt­nä­köis­ten “vihreiden” rat­kai­su­jen takia ole kehumista.
    Kotimaan liikenne aiheuttaa 20% Suomen kas­vi­huo­ne­pääs­töis­tä, mihin totea­muk­seen voimme lopettaa hur­raa­mal­la sekä ydin­voi­mal­le, että luonnon moni­muo­toi­suu­del­le. Molempia tarvitaan kipeästi.

    Vastaa
    • Tero Somppi 5.10.2021 klo 07:53

      Ekokapinan emo­liik­keen argu­men­toin­ti on vähin­tään­kin jyrkkää ja liikkeen vaa­ti­muk­set hyvin epärealistisia.
      Kannattaa tutustua Saksan vihreän ener­gia­val­lan­ku­mouk­sen nyky­ti­laan, missä ei lyhyt­nä­köis­ten “vihreiden” rat­kai­su­jen takia ole kehumista.
      Kotimaan liikenne aiheuttaa 20% Suomen kas­vi­huo­ne­pääs­töis­tä, mihin totea­muk­seen voimme lopettaa hur­raa­mal­la sekä ydin­voi­mal­le, että luonnon moni­muo­toi­suu­del­le. Molempia tarvitaan kipeästi.

      Vastaa
    • Kipetsu 17.11.2021 klo 10:25

      Demokratiaa ei ole ilman kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muut­ta mutta tänä päivänä nämä liikkeet kopioi­daan muualta.
      Elokapina ei ole ter­ro­ris­ti­lii­ke. Samaa ei voi sanoa talibaneista.
      Ydinvoimasta tulee suuri taakka jäl­ki­pol­vil­le kun lop­pusi­joi­tus­pai­kat tulevat täyteen.
      Vastaus lienee aurinkoenergiassa.
      Siinä missä ekokapina ei osu maaliin on autoilun vas­tus­ta­mi­nen. Kyllähän sak­sas­sa­kin on onnis­tut­tu tekemään keskustan auto­baa­nois­ta käve­ly­ka­tu­ja mutta onko siihen päästy istumalla autotiellä.

      Vastaa
  • Sudenkuu 5.10.2021 klo 08:42

    On täysin yhden­te­ke­vää mitä aatetta ja päämäärää jokin ryhmä edustaa, jos alkaa avoimesti häiritä ihan taval­lis­ten ihmis­ten­kin pientä elämää. Jopa vaarantaa ihan normi arki­päi­vän­kin juttuja. Elämä monella niin pientä ja veitsen terällä. Noista mie­le­nil­mauk­sis­ta ei lopul­ta­kaan pitkä matka täysin anar­kis­ti­seen avoimen katusodan kal­tai­seen käy­tök­seen, kuten useissa maissa nähty. Jos asia tärkeä, vai­kut­ta­kaa poli­tik­ko­jen kautta. Me muut yritämme edes jotain yleistä hyvää ja lakeja noudattaa ja muutkin huomioida.

    Vastaa
  • Teemu Kupiainen 5.10.2021 klo 10:05

    Kiitos Tuomas!

    Vastaa
  • Noname 5.10.2021 klo 11:40

    Elokapinaa ei voi pitää täysin vaki­val­lat­to­ma­na liikkeenä, sillä viime kerralla kan­san­edus­ta­ja Sebastian Tynkkysen kimppuun hyö­kät­tiin ja poliisi joutui puut­tu­maan tilan­tee­seen. Kun kan­san­edus­ta­jan päälle hyökätään voidaan sitä samalla pitää iskuna suomen demo­kra­ti­aa kohtaan.

    Vastaa
  • DB 5.11.2021 klo 13:59

    Ekokapina on täynnä hyvä­osais­ten perheiden hölmöä ja radi­kaa­lia jäl­ki­kas­vua. Yhteiskuntaan voi vaikuttaa paremmin par­la­men­tin kautta eli menemällä poli­tiik­kaan. Esimerkillä on voimaa huonollakin.

    Vastaa

Lue myös nämä:

Kaahailu – puhekielellä tafheet – muutti ajoittain Saudi-Arabian pääkaupunki Riadin keskustan pääkadut kilparadoiksi, joiden varsilla poikien ja nuorten miesten joukot seurasivat uhkarohkeita ajoesityksiä.

Huudot kaikuvat Berliinin keskustan läpi kulkevalla Unter den Lindenillä. Venäjän suurlähetystön kohdalla mielenosoitus hidastaa vauhtia, keskisormet nousevat ilmaan buuauksen säestämänä. Lauantaina 16.4.2022 Berliinissä järjestetty mielenilmaus on yksi esimerkki tavoista, joilla aktivistit ja kansalaisjärjestöt ovat yhdistäneet voimiaan.