Orwellilaisessa todellisuudessa Elokapina on ääriliike

Uutisten kom­ment­ti­pals­tat ja some täyttyvät vies­teis­tä, joissa uhotaan että mieltään osoit­ta­vien ihmisten yli pitäisi ajaa autolla ja heitä pitäisi kohdella väki­val­tai­ses­ti, ja joiden mukaan rau­hal­li­ses­ti kadulla istuvat akti­vis­tit ovat terroristeja. 

Kun ilmas­to­lii­ke Elokapina ilmoittaa mie­le­no­soi­tuk­sis­taan, alkaa tämän sortin kom­men­toin­ti. Myös Ilta-Sanomien pää­kir­joi­tus maalasi kuvaa Elokapinasta ääri­liik­kee­nä vih­jail­len liikkeen olevan väki­val­tai­nen men­nes­sään “käsi­ry­syyn poliisin kanssa”.

Pääkirjoittajan väite on väärä. Elokapinan jäsenet eivät käy poliisin tai muiden kimppuun vaan istuvat kadulla. Osa heistä ei noudata poliisin pois­tu­mis­käs­kyä. Kyse on pas­sii­vi­ses­ta vas­ta­rin­nas­ta tai väki­val­lat­to­mas­ta kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muu­des­ta, jolla on pitkät kan­sa­lais­vai­kut­ta­mi­sen perinteet. Menetelmää ovat käyt­tä­neet lukuisat väki­val­lat­to­muu­teen sitou­tu­neet toimijat, kuten Rosa Parks ja muut Yhdysvaltain kan­sa­lai­soi­keus­liik­keen akti­vis­tit. Väkivallaton rotusor­ron vastustus kohtasi kovaa väki­val­taa myös poliisin taholta.

Väkivallattoman kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muu­den aja­tuk­seen kuuluu jättää tot­te­le­mat­ta esi­mer­kik­si poliisin pois­tu­mis­käs­ky­jä. Poliisia ei aktii­vi­ses­ti vas­tus­te­ta, vaan mie­le­no­soit­ta­jat antavat poliisin kantaa heidät pois. Väkivallattomaan kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muu­teen nojaavat henkilöt hyväk­sy­vät siitä seuraavat sanktiot, kuten sakot.

Tämä ei ole ääri­toi­min­taa. Istumamielenosoitus, eli sit-in, on pas­sii­vi­nen protestin muoto. Sitä käyttävät myös kes­ki­luok­kai­set toimijat kuten Vietnamin sodan varhainen vas­tus­ta­ja, ant­ro­po­lo­gi Marshall Sahlins. Hän kehitteli siitä teach-in ‑mie­le­no­soi­tuk­sen, jossa luen­noit­si­jat ja opis­ke­li­jat jäivät yli­opis­toon istumaan ja kes­kus­te­le­maan protestin kohteena olleesta ilmiöstä. Istumamielenosoitukset, kadulla tai yli­opis­tol­la, ovat sovin­nai­nen mie­le­nil­mauk­sen muoto. 

Eivätkö ter­ro­ris­mis­ta puhuvat siis esitä täysin vir­heel­li­siä väitteitä?

Kyllä esittävät. Puhetta, jossa sota on rauhaa ja väki­val­la­ton istuminen on ter­ro­ris­mia kutsutaan kir­jai­li­ja George Orwellin romaa­nis­sa Vuonna 1984 uus­kie­lek­si. Romaanissa dik­ta­tuu­ri pyrki tekemään kriit­ti­sen ajattelun mah­dot­to­mak­si sekoit­ta­mal­la käsit­tei­tä tie­toi­ses­ti: esi­mer­kik­si väit­tä­mäl­lä, että orjuus on vapautta. Väkivallattomien mie­le­no­soit­ta­jien kut­su­mi­nen ter­ro­ris­teik­si tai käsi­ry­syyn ryh­ty­väk­si ääri­jär­jes­tök­si on pyrkimys viedä pro­tes­til­ta oikeutus.

Kieli ei vain kuvaa todel­li­suut­ta, vaan kuten kielen filosofi J.L. Austin, suku­puo­len­tut­ki­ja Judith Butler ja lukuisat ant­ro­po­lo­git ovat huo­maut­ta­neet, kielellä myös luodaan sosi­aa­lis­ta todel­li­suut­ta. Puhe Elokapinasta ääri­jär­jes­tö­nä pyrkii tekemään liik­kees­tä yleisön silmissä sellaisen. 

Mielenosoittajien esit­tä­mi­nen ääri­toi­mi­joi­na on keino välttää kes­kus­te­lu heidän vaa­ti­muk­sis­taan. Antropologi Robert Foster on kuitenkin todennut, että orwel­li­lai­nen uuskieli harvoin oikeasti vakuuttaa ketään. Sen todel­li­nen voima on siinä, että se täyttää kes­kus­te­lu­ti­lan itsestään selvästi ris­ti­rii­tai­sil­la väit­teil­lä, joita muiden kes­kus­te­li­joi­den on oiottava. Uuskieli on hälyä, jolla vai­keu­te­taan mie­le­käs­tä keskustelua.

Ilta-Sanomien pää­kir­joit­ta­ja oli huo­lis­saan siitä, että ääri­toi­min­ta tekee hallaa ilmas­to­kes­kus­te­lul­le. Samalla hän pyrki maa­laa­maan kuvan Elokapinasta ääri­jär­jes­tö­nä. Ilmastokriisin vaka­vuu­den valossa huomio pitäisi ohjata kriisiin ja siihen mitä voimme yhteis­kun­ti­na sille tehdä, ei paik­kaan­sa pitä­mät­tö­mien väit­tei­den esittämiseen.

  1. Austen, J.L. 1962. How to Do Things With Words: The William James Lectures delivered at Harvard University in 1955. Oxford: Clarendon Press.
  2. Butler, Judith 1990. Gender Trouble: Feminism and the Subversion of Identity. New Yourk: Routledge.
  3. Foster, Robert 2010. Corporate oxymorons and the anth­ro­po­lo­gy of cor­po­ra­tions. Dialectical Anthropology 34 (1): 95 – 102. 
  4. Sahlins, Marshall 2009. The Teach-Ins: Anti-War Protest in the Old Stoned Age. Anthropology Today 25 (1): 3 – 5.
  5. Stasch, Rupert 2011.Ritual and Oratory Revisited: The Semiotics of Effective Action. Annual Review of Anthropology 40 (1): 159 – 174.

Kirjoittaja

Tuomas Tammisto on sosiaali- ja kulttuuriantropologi, joka väitteli Helsingin yliopistolla helmikuussa 2018 laajamittaisten öljypalmu- ja hakkuuprojektien poliittisista vaikutuksista ja paikallisen maankäytön muutoksesta Papua-Uuden-Guinean maaseudulla. Väitöskirja luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/231102

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Tero Somppi 5.10.2021 klo 07:52

    Ekokapinan emo­liik­keen argu­men­toin­ti on vähin­tään­kin jyrkkää ja liikkeen vaa­ti­muk­set hyvin epärealistisia.
    Kannattaa tutustua Saksan vihreän ener­gia­val­lan­ku­mouk­sen nyky­ti­laan, missä ei lyhyt­nä­köis­ten “vihreiden” rat­kai­su­jen takia ole kehumista.
    Kotimaan liikenne aiheuttaa 20% Suomen kas­vi­huo­ne­pääs­töis­tä, mihin totea­muk­seen voimme lopettaa hur­raa­mal­la sekä ydin­voi­mal­le, että luonnon moni­muo­toi­suu­del­le. Molempia tarvitaan kipeästi.

    Vastaa
    • Tero Somppi 5.10.2021 klo 07:53

      Ekokapinan emo­liik­keen argu­men­toin­ti on vähin­tään­kin jyrkkää ja liikkeen vaa­ti­muk­set hyvin epärealistisia.
      Kannattaa tutustua Saksan vihreän ener­gia­val­lan­ku­mouk­sen nyky­ti­laan, missä ei lyhyt­nä­köis­ten “vihreiden” rat­kai­su­jen takia ole kehumista.
      Kotimaan liikenne aiheuttaa 20% Suomen kas­vi­huo­ne­pääs­töis­tä, mihin totea­muk­seen voimme lopettaa hur­raa­mal­la sekä ydin­voi­mal­le, että luonnon moni­muo­toi­suu­del­le. Molempia tarvitaan kipeästi.

      Vastaa
  • Sudenkuu 5.10.2021 klo 08:42

    On täysin yhden­te­ke­vää mitä aatetta ja päämäärää jokin ryhmä edustaa, jos alkaa avoimesti häiritä ihan taval­lis­ten ihmis­ten­kin pientä elämää. Jopa vaarantaa ihan normi arki­päi­vän­kin juttuja. Elämä monella niin pientä ja veitsen terällä. Noista mie­le­nil­mauk­sis­ta ei lopul­ta­kaan pitkä matka täysin anar­kis­ti­seen avoimen katusodan kal­tai­seen käy­tök­seen, kuten useissa maissa nähty. Jos asia tärkeä, vai­kut­ta­kaa poli­tik­ko­jen kautta. Me muut yritämme edes jotain yleistä hyvää ja lakeja noudattaa ja muutkin huomioida.

    Vastaa
  • Teemu Kupiainen 5.10.2021 klo 10:05

    Kiitos Tuomas!

    Vastaa
  • Noname 5.10.2021 klo 11:40

    Elokapinaa ei voi pitää täysin vaki­val­lat­to­ma­na liikkeenä, sillä viime kerralla kan­san­edus­ta­ja Sebastian Tynkkysen kimppuun hyö­kät­tiin ja poliisi joutui puut­tu­maan tilan­tee­seen. Kun kan­san­edus­ta­jan päälle hyökätään voidaan sitä samalla pitää iskuna suomen demo­kra­ti­aa kohtaan.

    Vastaa

Lue myös nämä: