Afrikan tähdestä yliopiston dekolonisaatioon

Afrikan tähti ja rasismi Helsingin yli­opis­tol­la (HY) ovat puhut­ta­neet tällä viikolla medioissa ja somen kes­kus­te­lu­pals­toil­la. Afrikan tähti-tapaus on esimerkki paljon laa­jem­mas­ta ongel­mas­ta, joten on tärkeää palauttaa kes­kus­te­lu yli­opis­ton kon­teks­tiin ja raken­teel­li­seen rasismiin.

Yliopisto miel­le­tään paikaksi joka tarjoaa tilan ajatella, kysee­na­lais­taa ja oppia uutta. On kuitenkin muis­tet­ta­va, että aka­tee­mi­nen ins­ti­tuu­tio on raken­tu­nut val­koi­suu­del­le ja luok­ka­hie­rar­kioil­le. Tälle pohjalle raken­tu­van aka­tee­mi­sen kult­tuu­rin keskeinen ongelma on miso­gy­ni­nen ja rodul­lis­ta­va syrjintä. Vaikka työyh­tei­sö on usein moni­kult­tuu­ri­nen, yhteis­kun­nan epätasa-arvoiset rakenteet sekä toistuvat että uusiu­tu­vat aka­tee­mi­ses­sa yhtei­sös­sä. Suomalainen yliopisto on monelle eri taustasta tulevalle nuorelle vaikeasti saa­vu­tet­ta­va. Yliopistoista rapor­toi­daan syr­jin­näs­tä sosi­aa­li­luo­kan, etni­syy­den ja suku­puo­len perus­teel­la tasaisin väliajoin.

Kulttuurintutkija Sara Ahmed on tutkinut diver­si­teet­ti­työ­tä ja epä­koh­dis­ta valit­ta­mi­sen poli­tiik­kaa yli­opis­to­kon­teks­tis­sa. Epäasialliseen käy­tök­seen koh­dis­tu­vien vali­tus­ten avulla ins­ti­tuu­tio pystyy tun­nis­ta­maan ongelman ja muok­kaa­maan toi­min­taan­sa. Usein viral­li­sen vali­tuk­sen tekeminen on kuitenkin byro­kraat­ti­ses­ti ja hen­ki­ses­ti raskasta, joten on luon­nol­lis­ta, että valitus saatetaan mie­luum­min tehdä esi­mer­kik­si some­pos­tauk­sen muodossa.

Keskustelu tieteen ja tiedon kolo­ni­aa­li­suu­den pur­ka­mi­ses­ta ei ole uusi. Esimerkiksi tutkijan position tun­nis­ta­mis­ta pai­not­ta­va ja val­ta­ra­ken­tei­ta tutkiva nyky­ant­ro­po­lo­gia on tehnyt pesäeron kolo­nia­lis­min käty­rik­si­kin kutsutun tie­tee­na­lan aikoinaan hyö­dyn­tä­miin näkö­kul­miin. Vaikka muutosta on tapah­tu­nut, se ei tarkoita etteikö kolo­nia­lis­min perintö olisi tie­tee­na­lal­la yhä hie­no­va­rai­sil­la tavoilla läsnä. 

Hiljattain HY:n ant­ro­po­lo­gian opis­ke­li­joi­den aine­jär­jes­tö muutti nimensä osea­nia­lai­ses­ta termistä suo­ma­lai­seen. Nimen muutos saattaa monelle näyt­täy­tyä lil­lu­kan­var­si­na. Kyseessä on kuitenkin askel ant­ro­po­lo­gi­sen tiedon val­ta­ra­ken­nel­mien tun­nis­ta­mi­seen ja muut­ta­mi­seen, sillä nimillä on sym­bo­lis­ta mer­ki­tys­tä. Samoin kommentti aine­jär­jes­tön kolo­ni­aa­li­sen kuvaston uusin­ta­mi­ses­ta fuk­siai­sis­sa on yli­opis­ton deko­lo­ni­saa­tio­ta: siir­to­maa­val­lan ajalta periy­ty­vien raken­tei­den purkamista.

Yliopistolla on uuden tiedon tuot­ta­ja­na erityinen vastuu purkaa rasis­ti­sia ja toi­seut­ta­via raken­tei­ta. Jotta tiede palvelee yhteis­kun­taa parhain mah­dol­li­sin tavoin, on moni­ää­ni­syys sen elinehto. Jos katsoo keiden tut­ki­mus­ta rahoi­te­taan ja keiden kir­joit­ta­maa kurs­si­kir­jal­li­suus on, selviää kuinka yksi­ää­nis­tä tieteen kaanon edelleen on. Representaation puutteet yhdis­tet­ty­nä rasismin koke­muk­siin tuottavat lasi­kat­to­ja aka­tee­mi­seen instituutioon.

Akateeminen kulttuuri muovaa tule­vai­suu­den tie­teen­te­ki­jöi­tä. On äärim­mäi­sen tärkeää, että yliopisto tarjoaa kaikille opis­ke­li­joil­le tur­val­li­sen tilan oppia ja kysee­na­lais­taa val­lit­se­vaa kult­tuu­ria, kuten opis­ke­li­ja­ta­pah­tu­mas­sa näkynyttä kolo­ni­aa­lis­ta kuvastoa ja val­ta­ra­ken­tei­ta, joita tämä kuvasto toistaa. Siitä hyötyy loppujen lopuksi koko yhteiskunta.

Jussi Hanhivaara: Afrikkalaiset tutkijat haastavat ”valkoisen miehen talous­tie­teen” – tutkija kuvaa uutta lähes­ty­mis­ta­paa Afrikan lahjaksi tieteelle

Luke Winkie: The Board Games That Ask You to Reenact Colonialism

Ruskeat tytöt: Kaikkien koulu? (podcast)

Sonia El Kamel & Victoria Odum: Valta on tietoa 

Suvi Keskinen, Minna Seikkula & Faith Mkwesha: Rasismi, valta ja vas­ta­rin­ta: rodul­lis­ta­mi­nen, val­koi­suus ja kolo­ni­aa­li­suus Suomessa (2021)

Korjaus 21.10.21 klo 13:07: Antropologian aine­jär­jes­tön entiseen nimeen, ‘Mana’, vii­tat­tiin tekstissä alunperin mela­ne­sia­lai­se­na käsit­tee­nä. Todellisuudessa käsite on Melanesiaa ylei­sem­min käytössä Polynesiassa. Toisin sanoen, käsite on ennem­min­kin osea­nia­lai­nen, joka kattaa molemmat alueet.

Kirjoittaja

Emmi Holm on tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa. Hänen väitöskirjansa käsittelee vastuullisen muodin tuottamista Suomessa ja Ghanassa, sekä siihen liittyviä narratiiveja sosiaalisessa mediassa. Aikaisemmin Emmi on työskennellyt muun muassa tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parissa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat.

Ilmastonmuutos on paitsi ekologinen, myös perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen kriisi, joka liittyy erityisesti vauraiden teollistuneiden maiden kestämättömiin elintapoihin. Ilmastonmuutoksen antropologia lähestyykin ilmastonmuutosta suhteessa rakenteelliseen epätasa-arvoon.