Siirry suoraan sisältöön

Euroopan koronarokotepolitiikka edistää uusien varianttien syntyä

Useat Euroopan maat ovat katkaisseet lennot eteläisestä Afrikasta hidastaakseen Omikron-koronavariantin leviämistä. Lentojen katkaisu ei estä Omikronia leviämästä kaikkialle. Sen sijaan EU:n rokotepolitiikka edistää pandemian pitkittymistä. 

Tehokas tapa hidastaa uusien varianttien syntyä olisi lisätä rokotuskattavuutta koko maailmassa. Monet asiantuntijat ovatkin jo vuoden ajan rummuttaneet koronarokotteiden patenttien vapauttamisen puolesta, jotta rokotteiden hinta laskisi ja tuotanto kasvaisi. Patenttien purku edellyttäisi Maailman kauppajärjestön (WTO) päätöstä, jonka Euroopan komissio on yhdellä äänellään pysäyttänyt. 

Suomi ja muut pienet EU-maat voisivat halutessaan kerätä voimansa ajaakseen patenttien purkua. Vastassa on etenkin lääketuotannosta suuret tulot saava Saksa. 

Samalla kun Suomessa on iloittu rokotusasteen kasvusta ja enteilty paluuta ‘normaaliin’, on silmät suljettu siltä, että vain 7% Afrikan väestöstä on rokotettu. Vastaavat luvut ovat koko Euroopassa 58% ja Suomessa 72%. Kuten Salla Sariola on kirjoittanut, erot rokotekattavuudessa johtuvat kytköksistä rikkaiden maiden ja voitontavoittelun ohjaaman lääketeollisuuden välillä. 

Lääketieteessä ‘patologia’ viittaa oppiin taudin vaikutuksesta ihmisen elimistöön. Lääkäri-antropologi Paul Farmerin käsite ‘vallan patologia’ taas kuvaa yhteiskunnallisen päätöksenteon ja eriarvoisuuden vaikutusta tarttuvien tautien esiintymiseen. EU:n reaktiota Omikroniin voi tarkastella vallan patologian ilmentymänä.

Paul Farmerin tutkimus nojaa latinalais-amerikkalaisten vapautuksen teologien vaatimukseen köyhien asettamisesta etusijalle päätöksiä tehdessä. Eurooppalaiset päättäjät ovat korona-aikana toimineet päinvastoin: priorisoineet omien kansalaistensa lyhyen tähtäimen edun silloinkin, kun aito solidaarisuus olisi edistänyt myös omien kansalaisten hyvinvointia. Satunnaisten ylijäämärokotteiden lahjoittaminen köyhimpiin maihin on palvellut lähinnä rikkaiden tarvetta nähdä itsensä hyväntekijöinä

Intersektionaalinen terveysantropologia paljastaa pandemian esiin tuomien haavoittuvuuksien olevan rakenteellisia. Kuten lääketieteen tutkija Victoria Team ja antropologi Lenore Manderson korostavat, ihmisten mahdollisuuteen suojautua virukselta vaikuttavat niin ikä, sukupuoli, etnisyys, vammaisuus kuin sosiaalinen luokka ja asuinpaikka.  

EU:n pandemiapolitiikassa kuvastuu kansainvälisten suhteiden professori Yolande Boukaa mukaillen rasistinen käsitys Afrikasta sairauden tyyssijana, jolta Euroopan tulee suojautua. Haavoittuvuuden epätasainen jakautuminen maapallolla tulee räikeän näkyväksi, kun EU pysäyttää Afrikasta tulevia lentoja samalla, kun se estää afrikkalaisten rokottamisen.

Lukemista

  1. Paul Farmer (2004). Pathologies of power: Health, Human Rights, and the New War on the Poor (University of California Press) 
  2. Shelley Lees et. al. (2021) Key social science priorities for long-term COVID-19 response. BMJ Global Health. 6(7). 
  3. Salla Sariola (2021). Intellectual property rights need to be subverted to ensure global vaccine access. BMJ Global Health. 6(4).
  4. Victoria Team & Lenore Manderson (2020) How COVID-19 Reveals Structures of Vulnerability, Medical Anthropology, 39:8, 671-674.
Jaa tämä artikkeli:
Henni Alava

Henni Alava

Henni Alava on kristinuskon, politiikan ja lääketieteen antropologiasta kiinnostunut akatemiatutkija Tampereen yliopistolla. Hänen aiempi tutkimuksensa keskittyi ugandalaisiin kirkkoihin; uuden tutkimuksen aiheena ovat Suomessa asuvien perheiden kokemukset lasten pitkittyneestä kivusta.Katso kirjoittajan artikkelit

nv-author-image

Salla Sariola

Salla Sariola (Twitter: @SallaSariola) on sosiologian akatemiatutkija Helsingin Yliopistossa ja johtaa Social Study of Microbes (https://www.socialmicrobes.org/) tutkimusryhmää. Hänen tämän hetkinen tutkimuksensa käsittelee ihmisten ja mikrobien muuttuvia suhteita feministisen tieteentutkimuksen teoriaa hyödyntäen. Kenttätyö on vienyt hänet HIV-aktivistiliikkeiden pariin Keniaan ja Intiaan, Sri Lankan sairaaloihin, sekä Burkina Fason ja Beninin laboratorioihin.Sariola on kirjoittanut neljä kirjaa joista viimeisin ‘With Microbes’ (Mattering Press 2021 yhdessä Charlotte Brivesin ja Matthäus Restin kanssa) käsittelee ihmisten ja mikrobien suhteita etnografisin menetelmin (https://www.matteringpress.org/books/with-microbes). Salla on Covid-19 Clinical Research Coalition, joka tukee COVID tutkimusta globaalissa etelässä, social science working groupin jäsen (https://covid19crc.org/research-areas/social-science/).Katso kirjoittajan artikkelit

1 kommentti artikkeliin “Euroopan koronarokotepolitiikka edistää uusien varianttien syntyä”

  1. Pohjoisamerikan ja EU-maiden harjoittama politiikka toteuttaa tässäkin asiassa todellisia läntisiä arvoja.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *