Euroopan koronarokotepolitiikka edistää uusien varianttien syntyä

Useat Euroopan maat ovat kat­kais­seet lennot ete­läi­ses­tä Afrikasta hidas­taak­seen Omikron-koro­na­va­rian­tin leviä­mis­tä. Lentojen katkaisu ei estä Omikronia leviä­mäs­tä kaik­kial­le. Sen sijaan EU:n roko­te­po­li­tiik­ka edistää pandemian pitkittymistä. 

Tehokas tapa hidastaa uusien variant­tien syntyä olisi lisätä roko­tus­kat­ta­vuut­ta koko maa­il­mas­sa. Monet asian­tun­ti­jat ovatkin jo vuoden ajan rum­mut­ta­neet koro­na­ro­kot­tei­den patent­tien vapaut­ta­mi­sen puolesta, jotta rokot­tei­den hinta laskisi ja tuotanto kasvaisi. Patenttien purku edel­lyt­täi­si Maailman kaup­pa­jär­jes­tön (WTO) päätöstä, jonka Euroopan komissio on yhdellä äänellään pysäyttänyt. 

Suomi ja muut pienet EU-maat voisivat halu­tes­saan kerätä voimansa ajaakseen patent­tien purkua. Vastassa on etenkin lää­ke­tuo­tan­nos­ta suuret tulot saava Saksa. 

Samalla kun Suomessa on iloittu roko­tusas­teen kasvusta ja enteilty paluuta ‘nor­maa­liin’, on silmät suljettu siltä, että vain 7% Afrikan väestöstä on rokotettu. Vastaavat luvut ovat koko Euroopassa 58% ja Suomessa 72%. Kuten Salla Sariola on kir­joit­ta­nut, erot roko­te­kat­ta­vuu­des­sa johtuvat kyt­kök­sis­tä rikkaiden maiden ja voi­ton­ta­voit­te­lun ohjaaman lää­ke­teol­li­suu­den välillä. 

Lääketieteessä ‘patologia’ viittaa oppiin taudin vai­ku­tuk­ses­ta ihmisen eli­mis­töön. Lääkäri-ant­ro­po­lo­gi Paul Farmerin käsite ‘vallan patologia’ taas kuvaa yhteis­kun­nal­li­sen pää­tök­sen­teon ja eriar­voi­suu­den vai­ku­tus­ta tart­tu­vien tautien esiin­ty­mi­seen. EU:n reaktiota Omikroniin voi tar­kas­tel­la vallan pato­lo­gian ilmentymänä.

Paul Farmerin tutkimus nojaa lati­na­lais-ame­rik­ka­lais­ten vapau­tuk­sen teologien vaa­ti­muk­seen köyhien aset­ta­mi­ses­ta etusi­jal­le päätöksiä tehdessä. Eurooppalaiset päättäjät ovat korona-aikana toimineet päin­vas­toin: prio­ri­soi­neet omien kan­sa­lais­ten­sa lyhyen tähtäimen edun sil­loin­kin, kun aito soli­daa­ri­suus olisi edistänyt myös omien kan­sa­lais­ten hyvin­voin­tia. Satunnaisten yli­jää­mä­ro­kot­tei­den lah­joit­ta­mi­nen köy­him­piin maihin on palvellut lähinnä rikkaiden tarvetta nähdä itsensä hyvän­te­ki­jöi­nä

Intersektionaalinen ter­vey­sant­ro­po­lo­gia paljastaa pandemian esiin tuomien haa­voit­tu­vuuk­sien olevan raken­teel­li­sia. Kuten lää­ke­tie­teen tutkija Victoria Team ja ant­ro­po­lo­gi Lenore Manderson koros­ta­vat, ihmisten mah­dol­li­suu­teen suojautua viruk­sel­ta vai­kut­ta­vat niin ikä, sukupuoli, etnisyys, vam­mai­suus kuin sosi­aa­li­nen luokka ja asuinpaikka. 

EU:n pan­de­mia­po­li­tii­kas­sa kuvastuu kan­sain­vä­lis­ten suhteiden pro­fes­so­ri Yolande Boukaa mukaillen rasis­ti­nen käsitys Afrikasta sairauden tyys­si­ja­na, jolta Euroopan tulee suojautua. Haavoittuvuuden epä­ta­sai­nen jakau­tu­mi­nen maa­pal­lol­la tulee räikeän näkyväksi, kun EU pysäyttää Afrikasta tulevia lentoja samalla, kun se estää afrik­ka­lais­ten rokottamisen.

  1. Paul Farmer (2004). Pathologies of power: Health, Human Rights, and the New War on the Poor (University of California Press) 
  2. Shelley Lees et. al. (2021) Key social science prio­ri­ties for long-term COVID-19 response. BMJ Global Health. 6(7). 
  3. Salla Sariola (2021). Intellectual property rights need to be subverted to ensure global vaccine access. BMJ Global Health. 6(4).
  4. Victoria Team & Lenore Manderson (2020) How COVID-19 Reveals Structures of Vulnerability, Medical Anthropology, 39:8, 671 – 674.

Kirjoittajat

Henni Alava on kristinuskon, politiikan ja lääketieteen antropologiasta kiinnostunut post-doc-tutkija. Hänen aiempi tutkimuksensa keskittyi ugandalaisiin kirkkoihin; uuden tutkimuksen aiheena ovat Suomessa asuvien perheiden kokemukset lasten pitkittyneestä kivusta.


Salla Sariola (Twitter: @SallaSariola) on sosiologian akatemiatutkija Helsingin Yliopistossa ja johtaa Social Study of Microbes (https://www.socialmicrobes.org/) tutkimusryhmää. Hänen tämän hetkinen tutkimuksensa käsittelee ihmisten ja mikrobien muuttuvia suhteita feministisen tieteentutkimuksen teoriaa hyödyntäen. Kenttätyö on vienyt hänet HIV-aktivistiliikkeiden pariin Keniaan ja Intiaan, Sri Lankan sairaaloihin, sekä Burkina Fason ja Beninin laboratorioihin. Sariola on kirjoittanut neljä kirjaa joista viimeisin ‘With Microbes’ (Mattering Press 2021 yhdessä Charlotte Brivesin ja Matthäus Restin kanssa) käsittelee ihmisten ja mikrobien suhteita etnografisin menetelmin (https://www.matteringpress.org/books/with-microbes). Salla on Covid-19 Clinical Research Coalition, joka tukee COVID tutkimusta globaalissa etelässä, social science working groupin jäsen (https://covid19crc.org/research-areas/social-science/).

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Jorma Hietanen 11.12.2021 klo 10:02

    Pohjoisamerikan ja EU-maiden har­joit­ta­ma poli­tiik­ka toteuttaa tässäkin asiassa todel­li­sia läntisiä arvoja.

    Vastaa

Lue myös nämä:

Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, että kulttuurissamme elää yhä vahvoja lisääntymiseen liittyviä normeja.

Erityisesti viimeisen 10 – 15 vuoden aikana pakolais- ja siirtolaisaktivismin kentällä on entistä voimakkaammin tuotu esille valtionrajojen ja rajateknologioiden vahingollista ja syrjivää perusluonnetta. Myös monet tutkijat ovat liittyneet mukaan vaatimuksiin näiden rajojen kaatamisesta.