Kielipolitiikkaa koulujen käytävillä

Yksikielisyys ja kielten erottelu toi­sis­taan ovat kouluissa vai­kut­ta­van kie­li­po­li­tii­kan läh­tö­koh­tia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etno­gra­fi­ses­sa väi­tös­kir­jas­saan kysy­myk­siä kie­li­po­li­tii­kas­ta, tilasta ja vallasta kak­si­kie­li­sis­sä kou­lu­ym­pä­ris­töis­sä Suomessa ja Ruotsissa.

Fromia kiin­nos­ti­vat eri­tyi­ses­ti koulujen toimintaa ohjaavan viral­li­sen kie­li­po­li­tii­kan päämäärät ja miten ne hei­jas­tu­vat koulujen arkisiin tiloihin.

AntroBlogin Suvi Lensun luot­saa­mas­sa podcast-haas­tat­te­lus­sa Tuuli From kertoo tut­ki­muk­sen­sa toteu­tuk­ses­ta ja havainnoista.

Tuuli Fromin väi­tös­kir­ja on luet­ta­vis­sa täällä.

Kirjoittaja

Suvi Lensu on tohtorikoulutettava Edinburghin yliopistossa ja tutkijana ANTHUSIA-nimisessä antropologisessa tutkimusprojektissa. Hänen kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat erityisesti sukupuolentutkimus Etelä-Amerikassa ja Itä-Afrikassa sekä siihen liittyvä seksuaali- ja identiteettipolitiikka.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat.

Tehokas tapa hidastaa uusien koronavarianttien syntyä olisi lisätä rokotuskattavuutta koko maailmassa. Asiantuntijat ovatkin jo vuoden ajan rummuttaneet koronarokotteiden patenttien vapauttamisen puolesta, jotta rokotteiden hinta laskisi ja tuotanto kasvaisi. Patenttien purku edellyttäisi Maailman kauppajärjestön (WTO) päätöstä, jonka Euroopan komissio on yhdellä äänellään pysäyttänyt. Suomi ja muut pienet EU-maat voisivat halutessaan kerätä voimansa ajaakseen patenttien purkua.

Nykyisessä ”maahanmuuttokriittisessä” keskustelussa pyritään irrottautumaan rasismin käsitteestä nostamalla keskusteluun uskonto- ja kulttuurieroja “rodun” sijaan. Poliittinen oikeisto on kehittänyt uusrasistisen retoriikan, jossa turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat koetaan uhkaksi niin sanotulle kansalliselle yhtenäisyydelle. Ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä ‘kulttuurifundamentalismi’, ja sen keskeisenä elementtinä näyttäytyy ksenofobia eli vieraan pelko.