Passin kuvitus on nykypäivän sulauttamispolitiikkaa

Suomen passin sivuja koris­ta­vat nykyisin valokuvat Lapin luonnosta. Kuvitus uudis­tet­tiin vuonna 2017 osana Suomi 100 ‑juh­la­vuo­den ohjelmaa. Teema vali­koi­tui poliisin lupa­hal­lin­non jär­jes­tä­män ylei­sö­ky­se­lyn perusteella.

Kuvien puuttomat maisemat, kor­keus­e­rot ja Saana-tunturi pal­jas­ta­vat, että useat näkymistä ovat Saamenmaalta — saa­me­lais­ten koti­seu­dul­ta, johon kuuluvia alueita Suomen valtio edel­tä­ji­neen on liittänyt osakseen asut­ta­ja­ko­lo­nia­lis­mia ja sulaut­ta­mis­po­li­tiik­kaa harjoittamalla.

Mitä siitä pitäisi ajatella?

Maisemakuvitukset liittyvät lähei­ses­ti kan­sal­lis­val­tioi­den raken­ta­mi­seen ja yllä­pi­toon. Esimerkiksi mai­se­ma­maa­lauk­sia on käytetty kan­sa­kun­nan ryh­mäi­den­ti­tee­tin vah­vis­ta­mi­seen ja valtion hal­lin­toa­luet­ta mää­rit­tä­mään. Ne tukevat mie­li­ku­vaa yhte­näi­ses­tä kansasta ja välit­tä­vät kult­tuu­ri­sia arvoja ja ideoita.

Sosiologi ja maan­tie­tei­li­jä Andrea Soco-Roda tiivistää, että maisemat voidaan valjastaa kertomaan valtiolle suo­siol­lis­ta tarinaa. Niiden väli­tyk­sel­lä on mah­dol­lis­ta esittää yhteis­kun­nan tila halutulla tavalla, uudel­leen­kir­joit­taa historiaa tai vaikkapa piilottaa alkuperäiskansoja.

Passin sivujen rauhaisat näkymät “Lapin kos­ke­mat­to­maan luontoon” viestivät, että alueella on kaikki hyvin. Saamelaisten ja heidän esi­van­hem­pien­sa maat ja mannut esitetään suo­ma­lai­se­na kan­sal­lis­mai­se­ma­na — pohjoisen tyhjänä erämaana, joka sel­lai­se­naan sopii hyvin sekä vir­kis­täy­ty­mi­seen että luon­non­va­ro­jen korjuuseen.

Saamelaisille kyseisten valo­ku­vien maisemat ovat erityisen luon­to­suh­teen kautta paljon enemmän kuin “luon­non­kau­nis­ta seutua”. Maasto on täynnä muun muassa perin­ne­tie­toa, muistoja ja esi­van­hem­pien historiaa.

Totuudenmukaisempi kuva Saamenmaasta sisäl­täi­si asut­ta­ja­ko­lo­nia­lis­min jälkiä, kai­vos­toi­min­taa, saa­me­lais­ten perin­teis­ten elin­kei­no­jen kuo­lin­kamp­pai­lua ja sulaut­ta­mis­po­li­tii­kan arpia.

Se ei kui­ten­kaan olisi valtiolle suo­siol­li­nen kertomus.

Kuten toi­mit­ta­ja Emmi Nuorgam on todennut: “Lapin roman­ti­soi­mi­nen mys­ti­sek­si erämaaksi edistää mm. turismia, kai­vos­teol­li­suut­ta ja rata­hank­kei­ta ja siten saa­me­lais­kult­tuu­rin katoamista.”

Passi on pieni mutta voimakas esine. Se on kan­sal­lis­val­tioil­le tärkeä tun­nis­tus­vä­li­ne ja työkalu, jolla tuotetaan ja raken­ne­taan valtionhallintoa.

Passi on myös kan­sa­lai­suu­den symboli. Sen kuvitus viestii siitä, mitä kyseinen kan­sa­lai­suus ja kan­sa­lais­ten asuttama valtio mer­kit­se­vät. Toisin sanoen passin sivujen näkymät ovat kuvauksia suo­ma­lai­suu­des­ta ja Suomesta.

Antropologi Yael Navaro-Yashinin mukaan passin kaltaiset doku­men­tit ovat käsin­kos­ke­tel­ta­vin osa valtion toimintaa. Niiden väli­tyk­sel­lä valtio on läsnä yksi­tyi­ses­sä arjes­sam­me. Pala valtiota tas­kus­sam­me on myös hyvä kanava kan­sa­lais­ten mieliin.

Passin kuvitus onkin helposti huo­maa­mat­ta jäävä pala nyky­päi­vän sulaut­ta­mis­po­li­tiik­kaa: esimerkki siitä, miten Saamenmaata ja saa­me­lais­ten ole­mas­sao­loa on historian saatossa häi­vy­tet­ty – ja häi­vy­te­tään edelleen – osaksi valtakulttuuria.

  1. Nyers, P. 2006. “The Accidental Citizen: Acts of Sovereignty and (un) Making Citizenship.” Economy and Society 35 (1): 22 – 41.
  2. Hull, M. S. 2012a. “Documents and Bureaucracy.” Annual Review of Anthropology 41: 251 – 267.
  3. Navaro-Yashin, Y. 2012. “The Make-Believe Space: Affective Geography in a Postwar Polity.“ Durham: Duke University Press.
  4. Troscenko, E. 2020. “From mice-eaten passports to fin­gerprint scanning: fluc­tua­ting state presence and ‘entangled documents’ along the Kyrgyz – Uzbek border.” Central Asian Survey, 39:2, 236 – 254.
  5. Soco-Roda, A. 2020. “Landscape and nation-building.”
  6. Nuorgam, E. 19.8.2020. “Hei suo­ma­lai­set! Saamelaiset eivät ole teidän oma alku­pe­räis­kan­san­ne.” Yle Uutiset.
  7. Vähäsöyrinki, K. 15.10.2018. “Lapin luonto kuvittaa passia – Ulkoasua muutetaan 4 – 6 vuoden välein, jotta käyttöön saadaan uusia tur­va­te­ki­jöi­tä.” Keskipohjanmaa. 
  8. MTV Uutiset. 15.11.2016. “Kuvat: Tältä näyttää Suomen uusi passi – Lapin luonto kuvittaa sivuja”

Kirjoittaja

Suvi Jaakkola on valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta ja AntroBlogin toinen päätoimittaja. Suvia kiinnostavat mm. siirtymärituaalit ja psykologisen antropologian soveltaminen käytäntöön.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin.