Passin kuvitus on nykypäivän sulauttamispolitiikkaa

Suomen passin sivuja koris­ta­vat nykyisin valokuvat Lapin luonnosta. Kuvitus uudis­tet­tiin vuonna 2017 osana Suomi 100 ‑juh­la­vuo­den ohjelmaa. Teema vali­koi­tui poliisin lupa­hal­lin­non jär­jes­tä­män ylei­sö­ky­se­lyn perusteella.

Kuvien puuttomat maisemat, kor­keus­e­rot ja Saana-tunturi pal­jas­ta­vat, että useat näkymistä ovat Saamenmaalta — saa­me­lais­ten koti­seu­dul­ta, johon kuuluvia alueita Suomen valtio edel­tä­ji­neen on liittänyt osakseen asut­ta­ja­ko­lo­nia­lis­mia ja sulaut­ta­mis­po­li­tiik­kaa harjoittamalla.

Mitä siitä pitäisi ajatella?

Maisemakuvitukset liittyvät lähei­ses­ti kan­sal­lis­val­tioi­den raken­ta­mi­seen ja yllä­pi­toon. Esimerkiksi mai­se­ma­maa­lauk­sia on käytetty kan­sa­kun­nan ryh­mäi­den­ti­tee­tin vah­vis­ta­mi­seen ja valtion hal­lin­toa­luet­ta mää­rit­tä­mään. Ne tukevat mie­li­ku­vaa yhte­näi­ses­tä kansasta ja välit­tä­vät kult­tuu­ri­sia arvoja ja ideoita.

Sosiologi ja maan­tie­tei­li­jä Andrea Soco-Roda tiivistää, että maisemat voidaan valjastaa kertomaan valtiolle suo­siol­lis­ta tarinaa. Niiden väli­tyk­sel­lä on mah­dol­lis­ta esittää yhteis­kun­nan tila halutulla tavalla, uudel­leen­kir­joit­taa historiaa tai vaikkapa piilottaa alkuperäiskansoja.

Passin sivujen rauhaisat näkymät “Lapin kos­ke­mat­to­maan luontoon” viestivät, että alueella on kaikki hyvin. Saamelaisten ja heidän esi­van­hem­pien­sa maat ja mannut esitetään suo­ma­lai­se­na kan­sal­lis­mai­se­ma­na — pohjoisen tyhjänä erämaana, joka sel­lai­se­naan sopii hyvin sekä vir­kis­täy­ty­mi­seen että luon­non­va­ro­jen korjuuseen.

Saamelaisille kyseisten valo­ku­vien maisemat ovat erityisen luon­to­suh­teen kautta paljon enemmän kuin “luon­non­kau­nis­ta seutua”. Maasto on täynnä muun muassa perin­ne­tie­toa, muistoja ja esi­van­hem­pien historiaa.

Totuudenmukaisempi kuva Saamenmaasta sisäl­täi­si asut­ta­ja­ko­lo­nia­lis­min jälkiä, kai­vos­toi­min­taa, saa­me­lais­ten perin­teis­ten elin­kei­no­jen kuo­lin­kamp­pai­lua ja sulaut­ta­mis­po­li­tii­kan arpia.

Se ei kui­ten­kaan olisi valtiolle suo­siol­li­nen kertomus.

Kuten toi­mit­ta­ja Emmi Nuorgam on todennut: “Lapin roman­ti­soi­mi­nen mys­ti­sek­si erämaaksi edistää mm. turismia, kai­vos­teol­li­suut­ta ja rata­hank­kei­ta ja siten saa­me­lais­kult­tuu­rin katoamista.”

Passi on pieni mutta voimakas esine. Se on kan­sal­lis­val­tioil­le tärkeä tun­nis­tus­vä­li­ne ja työkalu, jolla tuotetaan ja raken­ne­taan valtionhallintoa.

Passi on myös kan­sa­lai­suu­den symboli. Sen kuvitus viestii siitä, mitä kyseinen kan­sa­lai­suus ja kan­sa­lais­ten asuttama valtio mer­kit­se­vät. Toisin sanoen passin sivujen näkymät ovat kuvauksia suo­ma­lai­suu­des­ta ja Suomesta.

Antropologi Yael Navaro-Yashinin mukaan passin kaltaiset doku­men­tit ovat käsin­kos­ke­tel­ta­vin osa valtion toimintaa. Niiden väli­tyk­sel­lä valtio on läsnä yksi­tyi­ses­sä arjes­sam­me. Pala valtiota tas­kus­sam­me on myös hyvä kanava kan­sa­lais­ten mieliin.

Passin kuvitus onkin helposti huo­maa­mat­ta jäävä pala nyky­päi­vän sulaut­ta­mis­po­li­tiik­kaa: esimerkki siitä, miten Saamenmaata ja saa­me­lais­ten ole­mas­sao­loa on historian saatossa häi­vy­tet­ty – ja häi­vy­te­tään edelleen – osaksi valtakulttuuria.

  1. Nyers, P. 2006. “The Accidental Citizen: Acts of Sovereignty and (un) Making Citizenship.” Economy and Society 35 (1): 22 – 41.
  2. Hull, M. S. 2012a. “Documents and Bureaucracy.” Annual Review of Anthropology 41: 251 – 267.
  3. Navaro-Yashin, Y. 2012. “The Make-Believe Space: Affective Geography in a Postwar Polity.“ Durham: Duke University Press.
  4. Troscenko, E. 2020. “From mice-eaten passports to fin­gerprint scanning: fluc­tua­ting state presence and ‘entangled documents’ along the Kyrgyz – Uzbek border.” Central Asian Survey, 39:2, 236 – 254.
  5. Soco-Roda, A. 2020. “Landscape and nation-building.”
  6. Nuorgam, E. 19.8.2020. “Hei suo­ma­lai­set! Saamelaiset eivät ole teidän oma alku­pe­räis­kan­san­ne.” Yle Uutiset.
  7. Vähäsöyrinki, K. 15.10.2018. “Lapin luonto kuvittaa passia – Ulkoasua muutetaan 4 – 6 vuoden välein, jotta käyttöön saadaan uusia tur­va­te­ki­jöi­tä.” Keskipohjanmaa. 
  8. MTV Uutiset. 15.11.2016. “Kuvat: Tältä näyttää Suomen uusi passi – Lapin luonto kuvittaa sivuja”

Kirjoittaja

Suvi Jaakkola on valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta ja yksi AntroBlogin perustajista. Suvia kiinnostavat erityisesti mm. siirtymärituaalit ja kollektiivinen muisti.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Erityisesti viimeisen 10 – 15 vuoden aikana pakolais- ja siirtolaisaktivismin kentällä on entistä voimakkaammin tuotu esille valtionrajojen ja rajateknologioiden vahingollista ja syrjivää perusluonnetta. Myös monet tutkijat ovat liittyneet mukaan vaatimuksiin näiden rajojen kaatamisesta.